TYÖHYVE -hankeen esittely

Työhyvinvoinnin edistäminen hoivakodeissa eli tuttavallisemmin TYÖHYVE-hankkeeseen osallistuu pilottikohteina kolmetoista vanhuspalveluita tuottavaa yksikköä Kemistä, Keminmaasta, Torniosta, Ylitorniosta ja Tervolasta. Mukana olevissa yksiköissä on kaikkiaan yli 220 työntekijää. Hankkeeseen osallistuvien yksiköiden määrä on hanketoimijoita ilahduttava!

Hankkeen tausta

Hankkeella haetaan työhyvinvoinnin lisäksi alan veto- ja pitovoimaa. Sote-ala ja erityisesti vanhustenhuolto ovat jo jonkin aikaa olleet suuren huomion kohteena. Alalle on tyypillistä työn kuormittavuudesta johtuva ennenaikainen eläköityminen, henkilöstön suuri vaihtuvuus ja alalta pois hakeutuminen. Työurien jatkuminen ja alan houkuttelevuuden lisääminen on keskeistä alan työväestön riittämiseksi tulevaisuudessa. Työn tekemisen vaatimusten muuttuessa työntekijän ja työyhteisöjen osaamisen lisääminen, työn organisoinnin, työmenetelmien ja työskentelytapojen kriittinen tarkastelu ja kehittäminen ovat avain parempaan työyvinvointiin ja työn tuottavuuteen.

Hankkeen valmistelussa on hyödynnetty talossa aiemmin toteutettujen hankkeiden ja koulutusten kokemuksia, kuten mm. Toimiva kotihoito Lappiin ja Monipuoliset tuen muodot kotona asumiseen (STM/3153/2016) -hanketa ja siinä toteutetun henkilöstökyselyn tuloksia. Kyselystä nousi esille osaamisen kehittämisen tarve edellytyksenä pärjätä muuttuvassa työelämässä ja tällaisina nähtiin esimerkiksi teknologiaosaamisen ja ergonomiseen työskentelyyn liittyvät osaamisen tarpeet. Kaiken kaikkiaan kaivattiin uusia menetelmiä ja välineitä hoitotyön sujuvuuden edistämiseksi. Lisäksi valmistelussa on hyödynnetty Lapin ammattikorkeakoulun Innovaatioalusta hyvinvoinnin kehittämiseen Lapissa -hankkeesta saatuja kokemuksia, sekä ostopalvelukoulutuksena kolmessa kunnassa toteutettua Lapin Hoivakodit kuntoon – koulutusprosessia. Koulutuksen aikana nousivat yksiköiden osalta esille kehittämistarpeet, jotka liittyivät esim.  työn organisointiin ja johtamiseen, työilmapiiriin sekä työskentely- ja toimintatapojen uudistamiseen.

Hankkeen tavoitteet 

Hankkeen päätavoitteena on edistää sosiaali- ja terveysalalla toimivan henkilöstön ja työyhteisöjen työhyvinvointia ja työn tuottavuutta. Tavoitteeseen pyritään kehittämällä työn organisointia ja sujuvuutta edistäviä toimintamalleja sekä tarkoituksenmukaisia arjen hoitotyön toimintatapoja, menetelmiä ja työvälineitä. Lisäksi tavoitteena on vähentää työn fyysistä ja psyykkistä kuormittavuutta hoitohenkilöstölle.

Hankkeen kantavana ajatuksena on, että toiminnan kehittämisen tavoitteet nousevat jokaisesta yksiköstä, eivät ulkopuolelta. Näiden tavoitteiden saavuttamiseksi jokaisessa yksikössä laaditaan yksilölliset toimenpiteet, joiden toteuttamista tukevat hankkeen aikana pidettävät yksikkökohtaiset työpajat, hankkeen asiantuntijat sekä erilaiset sparraukset.

Hankkeen meneillään olevat toimenpiteet

Hankkeessa mukana olevista työyksiköistä (N=13)  on nimetty työntekijöiden keskuudesta agentit (n=26). Agentit toimivat linkkinä yksiköiden ja hankehenkilöstön välillä sekä tiedon välittäjänä molempiin suuntiin. Agenttien tehtävä oli hankkeen alussa ristiinhavainnointien toteuttaminen eli vierailu toiseen hankkeeseen osallistuvaan yksikköön. Koronatilanteesta johtuen havainnoinnit jouduttiin keskeyttämään ja agentteja ohjeistettiin selvittämään havainnointiin liittyvät asiat haastattelemalla. Ristiinhavainnoinneilla ja haastatteluilla on nostettu hyviä toimintamalleja niin toisesta kuin omastakin yksiköstä.

Hankkeen alussa toteutettiin myös alkukartoituskysely, joka suunnattiin työntekijöille. Tämä alkutilanteen aineiston (n=115) ja havainnointien aineistojen tulokset ohjaavat yksikkökohtaista kehittämisprosessia, joka käynnistyi vuoden 2021 alussa. Alkukartoituksen ja ristiinhavainnoinnin tuloksista tulemme kertomaan omissa blogikirjoituksissaan. Hankkeen päätyttyä kysely toistetaan, jolloin voidaan verrata alku- ja lopputilannetta. Kehittämisprosessi sisältää kolme työpajaa ja kestää noin vuoden. Lisäksi järjestetään koko hankekonsortiolle yhteisiä seminaareja hyvien käytänteiden ja kokemusten jakamiseksi.

Hoivakotien työhyvinvointia edistämässä ja uusia palveluita muotoilemassa

Työhyvinvoinnin edistäminen hoivakodeissa (TÖYHYVE) -hanke starttasi samoihin aikoihin, kun koronaviruspandemia sai Suomessa jalansijaa asettaen hoivakotien henkilökunnan ja asiakkaat täysin uudenlaisen tilanteen eteen. Mittavat rajoitustoimet ovat kiistatta vaikuttaneet niin asiakkaiden arkeen ja hyvinvointiin kuin henkilökunnan työhyvinvointiin. Hanketta aloittaessamme emme arvanneet, kuinka ajankohtaisen teeman äärellä olemme tätä blogia avatessamme. Seuraava kirjoituksemme avaa hanketta ja sen päämääriä teille vielä tarkemmin.

Tämän blogin yksi keskeisin tavoite on tuoda esille hankkeessa työyksiköissä käsiteltyjä teemoja, tutkimusta ja hoivakodeissa saatuja tuloksia. Kuten blogimme nimikin kertoo, ensisijaisena ajatuksenamme on tuoda näkyväksi niitä hyviä käytänteitä, joita hoivakotien henkilökunta on ottanut käyttöön tai vaikka vain kokeillut. Tunnistamme alan haasteet ja olemme niistä erittäin tietoisia, mutta haluamme tuoda entistä vahvemmin esille, ja keskusteluun niitä hyviä toimintatapoja ja kehitysaskelia, joita hoiva-alalla on jatkuvasti meneillään. Tässä blogissa esille tuotava hanke on vain yksi esimerkki. Siksi haluamme, että lukijamme voivat myös itse tuoda omaa tekemistään tai omia havaintojaan esille vinkkaamalla niistä blogien kommentointiosuuksissa. Tulevaisuudessa voimme tehdä myös niistä nostoja varsinaiseen blogiimme. Uskomme vahvasti, että vanhustyön palveluiden uudelleen muotoilulla voidaan saada alalle veto- ja pitovoimaa. Se on pitkälti kiinni myös meistä TKI-toimijoista, kuinka me alan hyviä toimintamalleja tuomme näkyväksi sekä osallistumme yhteiskunnalliseen keskusteluun.

Blogi alkaa TYÖHYVE -hankkeen kuulumisten ja tulosten levittämisellä, mutta tämä ei jää vain yhden hankkeen aikaiseksi tuotokseksi. Blogi on tullut jäädäkseen ja matkan varrella levitämme sitä laajemmin uusien palveluiden muotoilun teemaan, ja myös verkostoomme kuuluvat asiantuntijat, työntekijät, opettajat, opiskelijat, tutkijat ja kaikki muutkin alan kehittämisestä kiinnostuneet pääsevät osalliseksi. Perinteisten blogitekstien lisäksi tulemme tekemään myös videoita ja podcasteja mielenkiintoisista teemoista.

Saimme blogimme mukaan myös Tutkitun tiedon teemavuoteen 2021. Teemavuosi kokoaa yhteen tapahtumia ja tekoja, joiden avulla muodostuu monipuolinen kuva tutkitusta tiedosta ja sen roolista esimerkiksi yksilön hyvinvoinnin ja yhteiskunnan toiminnan kannalta. Kohderyhmänä ovat kaikki kansalaiset, päättäjät ja elinkeinoelämä. Tutkitun tiedon teemavuosi on opetus- ja kulttuuriministeriön, Suomen Akatemian ja Tieteellisten seurain valtuuskunnan yhteinen hanke, joka toteutetaan laajan yhteistyöverkon kanssa.

Tervetuloa seuraamaan meitä!

Sari, Satu, Anne x2 ja Hanna