10 askelta onnistuneen somestrategian laatimiseen ja toteuttamiseen

2. Kohderyhmät – kuka on asiakkaamme?

​Jos asiakasta ei tunneta, on yrityksen toiminta hakuammuntaa. Sosiaalisen median strategiaa laadittaessa on selvitettävä asiakkaan ongelmat, tarpeet ja haasteet. Asiakastiedon avulla voidaan luoda kuvitteellinen persoona eli persoona, joka edustaa asiakasryhmää, joka käyttäytyy samalla tavalla ostopäätöstä tehdessään. (Kananen 2019, 27–28.) Vahvin asiakaspersoona perustuu markkinatutkimukseen sekä asiakastietoon, mitä voidaan saada esimerkiksi kyselyiden ja haastatteluiden avulla (Kuulu 2019).

Perinteisten sosioekonomisten tekijöiden lisäksi persoonan kuvauksessa voidaan ottaa huomioon haasteet ja ongelmat, tavoitteet ja arvot sekä tiedonhankintakanavat. Sisällön suunnittelussa ei enää riitä, että tiedetään potentiaalisen asiakkaan ikä, ammatti, tulotaso jne. (Kananen 2019, 27–28.) Jos yrität kohdentaa markkinoinnin esimerkiksi kaikille ihmisille tai kaikille kolmekymppisille, lopputuloksena on tylsää markkinointia, joka ei kiinnosta ketään. Kohderyhmiä voi olla useita erilaisia ja silloin viestit kohdennetaan erilaisille ihmisille. (Virtanen 2020, 14.)

3. Kanavat – missä somekanavissa olemme läsnä?

​Strategiasuunnitelmassa on myös päätettävä, millä somealustalla yritys haluaa olla mukana. Kanavavalintoja tehdessä on kanavien seuraajamäärän sijasta keskityttävä siihen, missä kanavassa yrityksen kohderyhmä viettää aikaa. (Komulainen 2019, 232). Ryppyvoidetta ei välttämättä ole kannattava mainostaa ensisijaisesti Snapchatissa. Tunnista siis, missä kanavassa kohderyhmäsi on aktiivinen. (Komulainen 2019, 232). Alkuun voi lähteä esimerkiksi kanava kerrallaan. Erityisesti pienen organisaation kannattaa valita ne kanavat, jotka tuntuvat omimmilta ja joihin resurssit riittävät. Voi olla parempi pitää yllä yhtä toimivaa ja aktiivista kanavaa kuin viittä satunnaisesti päivittyvää kanavaa niin seuraajien kuin oman jaksamisenkin kannalta. Kuitenkin on järkevää varata muutkin kanavat yrityksen nimellä jo valmiiksi. (Virtanen 2020, 15, 36.)

4. Sisällöt – mitä julkaisemme?

​Sisältö on edelleen tärkein keino tavoittaa potentiaaliset kuluttajat ja keino erottautua kilpailijoista. Sisältö on myös mahdollisuus yrityksen ja asiakkaan väliseen vuorovaikutukseen, mikä myös lisää asiakkaan sitoutumista. Passiivisen roolin sijasta kuluttaja on muuttunut aktiiviseksi toimijaksi. (Kananen 2019, 10–11.) Millaiset sisällöt sitten sitouttavat asiakkaita? Asiakkaita kiinnostavan sisällön selvittämiseksi voidaan kysyä asiaa asiakkailta tai analysoida sisältöjä. Kysymällä asiakkailta saadaan vinkkejä siitä, mitkä aiheet kiinnostavat ainakin osaa lukijoista. Toisaalta voidaan analysoida sisältöjä ja postauksia. Salapoliisityön avulla selvitetään millaisia reaktioita erilaiset sisällöt ja sisällön muodot ovat saaneet aikaiseksi. Myös kilpailijoiden somea tulee analysoida. (Kananen 2019, 95.)

5. Ylläpito – ketkä tekevät julkaisuja?

​Somekanavilla on jo työmäärän ja lomien vuoksi järkevää olla useita päivittäjiä (yksinyrittäjiä lukuun ottamatta). Yksinyrittäjänkin kohdalla olisi hyvä, että jollain luotettavalla henkilöllä on oikeudet kanaviin, jos käyttäjätilille käy jotain. Somepäivityksien ideointia varten voi luoda, vaikka Facebook -tai WhatsApp-ryhmän. (Virtanen 2020, 38.) Yritys voi myös jakaa someviikkoja työntekijöiden kesken eli tilin ottaa haltuun henkilö viikoksi kerrallaan. Ihmisiä on hyvä myös kannustaa ja neuvoa somettamaan organisaation asioista myös omilta henkilökohtaisilta sometileiltään. Näin julkaisut leviävät ja saavat aikaan näkyvyyden lisäksi kiinnostavuutta ja uskottavuutta. (Virtanen 2020, 38.) Yrityksessä on hyvä sopia kuka tai ketkä ovat somekanavien ylläpitäjiä ja tekevät julkaisuja.

6. Kalenteri – miten suunnittelemme julkaisuja?

Onko tuttu tilanne, että Facebookissa ei ole tapahtunut pitkään aikaan mitään ja jotain julkaistavaa pitäisi keksiä? Mitään kiinnostavaa julkaistavaa ei tule mieleen, eikä ”oikeilta” töiltä olisi aikaakaan. Apua! Tästä syystä somemarkkinoilla on aina hyvä olla takataskussa jotain nopeasti julkaistavaa. Etukäteen suunnittelu helpottaa somemarkkinointia. (Virtanen 2020, 94.) Kuinka usein julkaisuja tulisi sitten tehdä? Minna Komulainen esittää keskimääräiset julkaisutiheydet näin:

• Facebookissa yksi julkaisu päivässä tai viisi julkaisua viikossa
• Instagramissa julkaisu kerran päivässä
• Twitterissä 3–5 julkaisua päivässä.

Vastauksia julkaisutiheyteen on kuitenkin yhtä monta kuin on yrityksiäkin. Satunnaiset tauot tuskin haittaavat, mutta toisaalta kymmenen julkaisua päivässä saattaa saada seuraajan ärsyyntymään. (Virtanen 2020, 94.) Tärkeintä on, että julkaisutiheys on aika säännöllistä. Laadi somekalenteri seuraavalle puolelle vuodelle tai vuodelle. Merkitse yrityksen toimintaan liittyvät tärkeät päivämäärät – tapahtumat yms. Kirjoita myös muistiin, milloin kyseisen asian tulisi somemarkkinoinnissa olla esillä. Esimerkiksi tapahtumaa on turha alkaa markkinoinaan enää tapahtumapäivänä vaan se tulee aloittaa jo aiemmin. Tärkeä on myös lisätä omaan kalenteriin somemarkkinoinnin suunnittelua, vaikka tunnin viikossa ja 3–5 päivälle 10 minuutin tuokion, jolloin suunnitellut julkaisut julkaistaan. Huomaathan, että julkaisuja voi myös ajastaa valmiiksi. (Virtanen 2020, 94.)

7. Seuranta – miten reagoimme ja osallistumme?

​Sosiaalisessa mediassa tulee olla sosiaalinen! Kun yrityksesi saa viestin, vastaa siihen heti (no ei ehkä yöaikaan, mutta muulloin). Jokaiseen saatuun kommenttiin tulee kommentoida. Näkyvyyttä yrityksen tilille saa olemalla aktiivinen osallistumalla keskusteluun muiden tileillä ja kommentoimalla ja tykkäämällä. (Rämö 2019, 58.)

8. Analyysi – onnistuiko sisällöt?

Kun somettamisessa on päästy vauhtiin, on julkaisujen onnistumista tärkeä seurata. Vähimmillään kannattaa seurata somekanavien tilastotiedoista, mitkä julkaisut ovat saaneet eniten näkyvyyttä, ja reaktioita ja minkälaiset julkaisut eivät ole toimineet yhtä hyvin. Näin päästään analysoimaan, mitkä asiat yhdistävät hyvin toimineita julkaisuja. Pelkästään tykkääjien tai seuraajien määrää ei kannata seurata. Ison yleisön sijasta on tärkeämpää yleisö, joka jakaa julkaisuja, osallistuu tai tekee sitä mitä tavoittelet.  (Virtanen 2020, 91.)

9. Mittaus – toteutuiko tavoitteet?

Sosiaalisen median toimintaa on aina analysoitava suhteessa asetettuihin tavoitteisin (Kananen 2018, 267.) Mieti, mitkä olivatkaan tavoitteesi ja seuraa sitä (Virtanen 2020, 91). Mitä tarkemmat ja konkreettisemmat tavoitteet on asetettu, sitä helpompi onnistumista on mitata. Mikäli tavoitteena on sitoutuminen, voidaan mitata kuinka suuri osa yleisöstä reagoi julkaisuihin. Tavoitteeksi on voitu määritellä esimerkiksi, että 20 % seuraajista reagoi julkaisuihin jollain tavalla. Sosiaalisen median kanavissa on ilmaisia työkaluja seurantaan, kuten Instagramin Business-tili. Sen tarjoamien tilastotietojen avulla pystyy nopeasti lukemaan, kuinka esimerkiksi kuva on menestynyt. Sieltä näkee mm., että kuinka moni on tykännyt, kommentoinut, tallentanut kuvan, lähettänyt kuvan yksityisviestinä, moniko kuvan nähnyt on klikannut profiiliin ja sieltä klikannut vielä linkkiä. Lisäksi maksuttoman Google Analyticsin avulla voidaan seurata, kuinka paljon liikennettä verkkosivuille tulee somesta. (Rämö 2019, 58.)

10. Kehitys – miten uudistamme toimintaa?

​Sisältöjen analyysi ja tavoitteiden onnistumisen mittaaminen toimivat pohjana toiminnan kehittämiselle. Tunnista niiden pohjalta kehittämiskohteet – miksi tavoitteet eivät toteutuneetkaan ja missä voimme parantaa. Markkinointi sosiaalisessa mediassa vaatii jatkuvaa suunnittelua ja ideointia ja kehitystyötä. (Virtanen 2020, 100.)