Liiketoiminnan digitalisointiin liittyviä kysymyksiä

Digitaalinen liiketoiminta, Valmennussisällöt

Kirjoittaja
Tuomo Lindholm (MBA), tietojenkäsittelyn lehtori
Yritykset ja organisaatiot digitalisoivat toimintaansa kiihtyvällä tahdilla. Aiemmassa kirjoituksessani ”Ihmiset tekevät liiketoiminnan digitalisoinnin päätökset” korostin digitalisointia suunnittelevan työryhmän monimuotoisuuden merkitystä. Tämä kirjoitus konkretisoi tätä teemaa esittämällä listan kysymyksiä, joita em. työryhmässä voidaan pohtia.
Tässä kirjoituksessa esitettävien kysymysten läpikäynti ja vastausten hakeminen voi auttaa työryhmää esimerkiksi tunnistamaan digitalisointikohteiden tunnistamisessa ja priorisoinnissa, suunniteltujen muutosten vaikutusten kokonaisvaltaisessa hahmottamisessa sekä muutoksenhallinnan suunnittelussa.
Ennen kysymyksiin etenemistä on hyvä huomauttaa, että tämä kysymyspatteristo ei ole missään mielessä täydellinen. Täydellisen patteriston luominen on mahdotonta aiheen laajuuden sekä yritysten, organisaatioiden, henkilöstön, toimialojen ja liiketoimintaympäristöjen monimuotoisuuden vuoksi. Tämän kysymyspatteristoa voi (ja tulee) laajentaa ja supistaa kunkin yrityksen tai organisaation tarpeita ja digitaalisuusastetta vastaavaksi.

Toiminnallinen muutos

Ensimmäisenä käsitellään mittaamista. Kysymykset on jaettu kahteen eri kategoriaan. Näiden ensimmäisten kysymysten tarkoitus on auttavat tunnistamaan Toiminnallista muutosta ja hahmottamaan sen mittareita.
Onko mahdollista vähentää käsin tehtävän työn dokumentointiin tai raportointiin käytettävää aikaa?
Kuinka usein työ keskeytyy, kun työssä tarvittavaa tietoa pitää hakea muualta (ihmiseltä tai tietojärjestelmistä?)

Miten voidaan vähentää käsin tehtävän työn kestoa? (käytetty aika nyt vs. tuleva)

Miten käsin tehtävään työhön kuluvaa aikaa voidaan mitata järkevällä tavalla?
Kuinka kauan työn keskeytys kestää?

Kuinka monen työntekijän työn tekeminen keskeytyy tiedon hakemisen ajaksi? (lukumäärä nyt vs. tuleva)

Miten voidaan vähentää käsin tehtävien työvaiheiden määrää? (lukumäärä nyt vs. tuleva)

Ylläolevien kysymysten pohdinta kannattaa aloittaa henkilötasolta, jonka jälkeen näkökulmaa voidaan laajentaa. Esim. Jos työssä tarvittavaa tietoa haetaan kysymällä kollegalta, niin työnteko keskeytyy sekä kysyjältä että vastaajalta.  Tässä yhteydessä käytettävät mittarit ovat hyvin usein suoria aikaa ja lukumäärää mittaavia, kuten suluissa annetuista esimerkeistä käy ilmi. Mittaamisen tavoite on tunnistaa toiminnan nykytilaa ja mahdollistaa selkeän tavoitetilan asettaminen.

Liiketoiminnan digitalisaation kokonaiskuva

Seuraavat mittaamiseen liittyvät kysymykset tähtäävät yrityksen ja organisaation digitalisaation kokonaiskuvan muodostamiseen ja digitalisointitoimenpiteiden seurannan mahdollistamiseen. Nämä mittarit ovat yleensä suhdelukuja, kuten kysymyksistä voi havaita.

Kuinka suuri osa prosesseista ja työnkuluista on dokumentoitu?

  •  

Kuinka suuri osa prosesseista ja työnkuluista on automatisoitu?

Kuinka suuri osa yrityksen sisäisistä lomakkeista ja muista dokumenteista on digitoitu?

Kuinka suuri osa asiointiin liittyvistä lomakkeista ja muista dokumenteista on digitoitu?

Kuinka suuri osa kriittisistä työtehtävistä pystytään suorittamaan yrityksen toimitilojen ulkopuolelta?

Kuinka suuri osa prosesseista ja työnkuluista on digitalisoitu?

Kuinka suuri osa asiakkaan kosketuspisteistä on digitalisoitu?

Ensimmäinen keskustelukierroksen tarkoitus on muodostaa yleiskuva siitä miltä yrityksen digitalisoinnin kokonaiskuva näyttää tällä hetkellä. Tämä mahdollista suuntaa-antavat vertailut kilpailijoihin ja toimialan yleiseen tasoon. Suhdelukujen tunnistamisen avulla voidaan myös asettaa lyhyen ja pitkän aikavälin tavoitteita kehitystyölle. Yksittäisten kehitystöiden omat mittarit tulee asettaa projektikohtaisesti, mutta on tärkeää, että ne voidaan liittää yllä esitettyihin suhdelukuihin.

Raaka-ainetta ja muut materiaalit

Nämä kysymykset keskittyvät raaka-aineisiin ja muihin materiaaleihin. Kysymykset on asetettu ohjaamaan työryhmän keskustelua raaka-aineiden ja muiden materiaalien hyödyntämisen tehostamiseen digitaalisten teknologioiden avulla. Kysymysten läpikäynnin yhteydessä voidaan tunnistaa esimerkiksi hävikin ja hukan minimointia sekä raaka-aineiden ja muiden materiaalien puutteesta aiheutuvia katkoksia tuotteiden ja palveluiden valmistuksessa ja toimituksessa asiakkaille.

Minkälaisia ongelmia materiaalien kulutusten seurannassa on tällä hetkellä ja mitä näistä ongelmista voi seurata?

Millä tavoin raaka-aineiden ja muiden materiaalien kulutusta ennakoiva tieto kulkee työn/tuotteiden/palveluiden suunnittelusta eteenpäin niitä tarvitseville tahoille?

Voidaanko olemassa olevia automaattisia tilausrajoja tarkentaa?

Millaisia tietojärjestelmiä ja muita digitaalisia teknologioita yhteistyökumppaneillamme ja kilpailijoillamme on käytössä ja mitä tietoa meillä on niiden käyttökokemuksista, hyödyistä ja haitoista?

Miten raaka-aineiden ja muiden materiaalien kulutusta seurataan?

Voidaanko materiaalien kulutuksen seurantaa automatisoida, nopeuttaa ja tarkentaa uudenlaisten työnkulkujen ja digitaalisten työkalujen avulla?

Miten raaka-aineiden ja muiden materiaalien varastoja seurataan tällä hetkellä ja millaisia ongelmia tällä hetkellä on tunnistettu?

Millä tavoin raaka-aineita ja muita materiaaleja tilataan ja mitä kehitystarpeita näissä käytännöissä on havaittu?

Miten tunnistamamme tietojärjestelmät soveltuisivat meidän yrityksemme / organisaatioon rakenteisiin ja toimintatapoihin?

Koneet ja laitteet

Koneet ja laitteet ovat yleensä keskeinen osa kaikkea yrityksessä tai organisaatiossa tapahtuvaa tekemistä. Koneisiin ja laitteisiin lisätään jatkuvasti mikroprosessoreja ja erilaisia antureita, joiden avulla voidaan kerätä tietoa niiden kunnosta ja käytöstä. Tämän tiedon avulla voidaan esimerkiksi ennakoida niiden huoltoja ja kehittää niiden käyttötapoja yrityksessä.

Kuka vastaa koneista ja laitteista saatavan tiedon keräämisestä ja hyödyntämisestä?

Kerätäänkö kaikki saatavilla oleva tieto ja data?

Mitä tiedämme kilpailijoiden ja yhteistyökumppaneiden koneista ja laitteista ja miten tätä tietoa voisi hyödyntää oman toimintamme kehittämisessä?

Mitä tietoa ja dataa koneista ja laitteista voidaan kerätä tällä hetkellä?

Miksi osaa saatavilla olevasta tiedosta ja datasta ei kerätä?

Hyödynnetäänkö koneista ja laitteista saatavaa tietoa tehokkaasti?

Millä tavoin koneiden ja laitteiden valmistaja ja/tai toimittaja voisi auttaa niistä saatavan tiedon ja datan hyödyntämisen kehittämisessä?

Näitä kysymyksiä voidaan pohtia myös silloin kun yritys valmistaa itse koneita tai laitteita.

Henkilöstö

​Seuraavat kysymykset liittyvät yrityksen henkilöstöön. Henkilöstön halu ja valmius osallistua suunniteltuun muutokseen on ensiarvoisen tärkeää myös digitalisoinnin ajamassa muutoksessa. Aluksi käsitellään osaamista, koska osaamisen hankkiminen voi olla ”se keskeinen tekijä”, joka hidastaa tai estää digitalisointiprojektien kustannustehokkaan läpiviennin suunnitellussa ajassa ja laajuudessa.

Mitä osaamista muutoksen läpiviennissä ja uusissa työtehtävissä tarvitaan?

Mitä osaamista on olemassa?

Kuinka kauan osaamisen hankkiminen kestää?

Kenelle osaaminen hankitaan?

Koska osaamista tarvitaan?

Mistä osaaminen voidaan hankkia?

Mitä osaamisen hankkiminen maksaa?

Kuinka osaamista ylläpidetään?

Kuinka uusi osaaminen pidetään yrityksessä?

Osaamispohdinnan jälkeen voidaan siirtyä miettimään toimenkuvia, sillä muutoksenjälkeiset toimenkuvat ovat sisällöiltään todennäköisesti hyvin erilaisia aiempiin verrattuina.myötä syntyy?

Millaisia uusia tehtäviä syntyy?

Millaisia uusia tehtäväkokonaisuuksia muodostuu?

Millä perusteella kokonaisuudet osoitetaan työntekijöille?

Mitä nykyisiä tehtäviä poistuu?

Kenelle näistä tehtävistä tulee raportoida?

Kuka osaa ohjata näitä uusia kokonaisuuksia?

Millaisia uusia yhteistyömalleja ja tiimejä näiden kokonaisuuksien myötä syntyy?

Miten mahdollisesti vapautuva työaika käytetään tehokkaasti?

Vastuut ja velvollisuudet

Näiden kysymysten avulla on mahdollista tunnistaa liiketoiminnan digitalisoinnin toteuttamisen vastuita ja velvollisuuksia. Tämän patteriston vastauksia voidaan hakea miettimällä aluksi sitä, kuka tai ketkä hyötyvät tavoitteista ja niihin johtavasta muutoksesta eniten. Suurimman hyödyn saajan tunnistaminen voi auttaa löytämään vastauksen siihen, kenelle vastuu tulisi osoittaa. Tässä yhteydessä on hyvä myös huomioida, että usein digitalisoinnista saatavat hyödyt jakaantuvat useammalle taholle, kun uudet toimintatavat vakiintuvat osaksi rutiineja.

Kuka vastaa liiketoiminnan digitalisoinnin kokonaistavoitteiden asettamisesta?

Kuka vastaa yksikkö-, osasto- tai prosessikohtaisten digitalisointitavoitteiden asettamisesta?

Kuka osoittaa digitalisointiprojekteihin ja kehitystyöhön tarvittavat resurssit?

Kuka antaa kehitystyön resurssit, kuka vastaa tavoitteiden saavuttamisesta

Miten varmistetaan, että asetetut tavoitteet ovat linjassa yrityksen strategian kanssa?

Miten varmistetaan, että asetetut tavoitteet tukevat toisiaan eivätkä ole ristiriidassa keskenään?

Kuka vastaa, ettei erillisissä kehitysprojekteissa kehitetä päällekkäisiä tietojärjestelmiä ja/tai palveluita?

Miten eri tavoitteiden väliset ristiriitatilanteet ratkaistaan?

Miten tavoitteiden saavuttamisesta ja etenemisestä raportoidaan?

Muutoksen johtaminen

Digitalisaatiota pidetään joskus pelottavana, koska sen koetaan uhkaavan nykyisiä työtehtäviä ja työpaikkoja. Tämä pelko voi olla aiheellista, koska digitalisaation ytimessä on yrityksen liiketoimintamallin muutos, joka kieltämättä johtaa usein olemassa olevien toimintatapojen, menetelmien ja työtehtävien korvaamiseen uusilla digitaalisesti tuetuilla versioilla. Näissä tehtävissä tarvitaan usein uutta osaamista.

Kuka muutosta johtaa?

Miten muutoksesta viestitään?

Millaista muutosvastarintaa on odotettavissa ja miksi?

Miten muutosta ajavia asioita käsitellään?

Miten muutosta johdetaan?

Millaisia muutoksia tavoitellaan?

Ketä muutokset koskevat ja miten heidät osallistetaan muutoksen suunnitteluun ja toteuttamiseen?

Miten muutosta estäviä ja hidastavia asioita käsitellään?

Miten muutoksen pysyvyyttä tuetaan ja varmistetaan?

Yhteenveto

Tässä kirjoituksessa on käsitelty useita kysymyksiä, joiden pohtiminen voi edesauttaa liiketoiminnan digitalisaatiota suunnittelevan tai toteuttavan työryhmän toimintaa. Tämän lisäksi kysymysten pohtimisesta voi olla hyötyä myös yritysten ja organisaatioiden johtavissa asemissa työskenteleviä ja omaa yritystään pyörittäviä henkilöitä. Jätin tässä yhteydessä käsittelemättä ainakin yhden keskeisen teeman, eli ASIAKKAAT. Asiakkaiden tavoitteita, tarpeita ja niihin kohdistuvia muutoksia koskevien kysymysten asettaminen on yrityksen kehittämisen kannalta ensiarvoisen tärkeää. Toivottavasti yllä esitetyt kysymykset auttavat lukijoita rakentamaan oman asiakasymmärryksen kehittäviä kysymyksiä.

Materiaalia

Lisää tietoa

Lindholm , T. 2020. Ihmiset tekevät liiketoiminnan digitalisoinnin päätökset.  Lapin AMK. Pohjoisen tekijät -asiantuntijablogi. https://www.lapinamk.fi/blogs/Ihmiset-tekevat-liiketoiminnan-digitalisoinnin-paatokset/elbc0y4s/c2cea69b-f7c8-46fc-b72b-33465393eb0f