Omien voimavarojen ja lähtötilanteen arvioimisen haaste

Lapin ammattikorkeakoulun Digiassarivalmennuksessa vahvistettiin valmennettavien osaamista, työelämätaitoja ja sillä oli myös vaikutusta valmennettavien voimavaroihin liittyviin tarpeisiin. Nämä tarpeet liittyvät toimintakyvyn ja hyvinvoinnin perustan muodostumiseen. Näistä voisi mainita verkostoitumisen valmennettavien, valmentajien ja yhteistyöyritysten kanssa sekä oman toiminnan arvostamisen sen uudelleensanoittamisen kautta. Toimenpiteiden vaikuttavuutta seurattiin valmennuksessa jatkuvalla arvioinnilla. Valmennettavat selvittivät lähtötilannettaan ja odotuksiaan alkuhaastattelussa. Odotusten toteutumista seurattiin väli- ja loppuarvioinneilla.

Digiassarivalmennuksen yhtenä läpileikkaavana teemana oli työnhakuvalmennus. Työnhakuvalmennuksessa käytiin läpi teknisiä työhakutaitoja, uudempia käytäntöjä lähestyä piilotyömarkkinoita ja oman osaamisen sanoittamista. Testiin nämä taidot tulivat haastatteludemossa ja video-CV toteuttamisessa. Omien voimavarojen ja lähtötilanteen arvioimisen haasteet nousivat esiin nimenomaan haastatteludemossa.  Näin jälkiviisaana voisi todeta, että asioita olisi voinut tehdä toisin.

Työnhakijan voimavarat ja itsensä johtaminen

TE-toimiston käyttäjille suunnatun kyselyn tuloksena selvisi, että tarjotuista TE-palvelumuodoista 58% käyttäjistä piti ohjausta ja neuvontaa melko tai erittäin tärkeänä sekä 48% henkilökohtaista ohjaus- ja valmennuspalvelua erittäin tai melko tärkeänä. Henkilökohtaiselta ohjaamiselta odotettiin kokonaisvaltaista tukea uraa, työllistymistä ja omaa tilannetta koskeviin haasteisiin. (Puhakka 2017, s.5-9) Valmennettavat siis näyttäisivät tunnistavan tarpeen voimavarojen vahvistamiseen ja toivovatkin tätä henkilökohtaiselta valmennukselta.

Työttömyys voi vaikuttaa melko lamaannuttavasti työnhakijaan ja epävarmuus omasta osaamisesta ja työmarkkinakelpoisuudesta noustavat päätään. Jotta työttömyys päättyisi ajallaan ja työura aukeaisi jälleen, täytyy työnhakija pystyä johtamaan itseään. Itsensä johtaminen koostuu motivaatiosta, itseohjautuvuudesta ja itseluottamuksesta. Työttömyys voi kuitenkin syödä itseluottamusta, mikä vähentää henkilökohtaisia voimavaroja. Työnhaussa tämä näkyy motivaation ja aktiivisuuden heikkenemisenä. Itsensä johtamisessa keskeinen kyky on se, että tavoitteita asetetaan omista lähtökohdista ja asetetut tavoitteet ovat myös saavutettavissa ja realistisia. Tärkein vaihe päämäärien asettamisessa on siis lähtötilanneanalyysin onnistuminen. (Välityömarkkinatoimijoiden yhteistyöryhmä 2019. s. 34-35).

Hyvä itsetunto on perusta henkiseen kasvuun ja itsensä johtamisen kehittymiseen. Itsetunto on muuttuva ja kehittyvä käsitys itsestä ja se on herkkä ulkoisille vaikutteille, kuten työttömyyden aiheuttamalle epävarmuudelle. Itsetunto on tunnetason näkemys itsestä ja se vaikuttaa minäkuvaan ja sitä kautta itseluottamukseen. Hyvä itsetunto johtaa positiiviseen ja huono taas negatiiviseen minäkuvaan. Minäkuva vaikuttaa koko itsensä johtamisen prosessiin.  Jos minäkuva on huono, johtaa se siihen, että yksilö jää mukavuusalueelleen ja käyttää puolustusmekanismeja säilyttääkseen tuon tilanteen. Puolustusmekanismien vuoksi omia mahdollisuuksia ja rajoitteita ei nähdä realistisesti. (Ross 2014. s. 304)

Osaamisen tunnistaminen vahvistaa voimavaroja

Puhakka (2017) selvitti haastattelututkimuksella korkeakoulutettujen työnhaun ja työllistymisen tuen tarpeita. Haastattelututkimuksen mukaan korkeakoulutetut työttömät kaipaavat apua oman osaamisen tunnistamiseen ja sen suhtauttamiseen työnantajien ja eri alojen vaatimustasoon. Apua tarvitaan siinä, miten omaa osaamista voi hyödyntää työnhakutilanteissa ja erilaisten mahdollisuuksien kartoittamisessa. Esimerkiksi vastavalmistuneet ovat näiden vaatimusten osalta epävarmoja ja käytännön kokemusta oman osaamisen riittävyydestä ei vielä ole. Itse työhakemusten tekemiseen ja kiinnostavien työpaikkojen etsimiseen apua ei tarvita. (Puhakka 2017, s. 9). Digiassarivalmennuksessa kokemusta oli laidasta laitaan. Vahvoja ammattilaisia, jotka olivat päivittämässä osaamistaan ja toisaalta nuoria vastavalmistuneita, joiden varsinainen työkokemus oli vähäistä, mutta toisaalta harrastusten, opintojen ja vaikkapa työkokemuksen läpikäymisen kautta löytyi yllättävääkin osaamista.

Työnhakuvalmennuksen yhtenä tavoitteena oli tietenkin teknisten työhakuvalmiuksien päivittäminen. Nykyään työnhakuvalmennukset ja työnhakemisen olennainen osa on oman osaamisen sanoittaminen. Se auttaa valmennettavaa arvostamaan ja hyödyntämään jo olemassa olevia voimavaroja sekä näkemään erilaisia polkuja työllistymiseen (Välityömarkkinatoimijoiden yhteistyöryhmä 2019 s. 53-54).

Oman osaamisen sanoittaminen voi toimia myös osaltaan itsetunnon ja voimavarojen kehittäjänä. Osaamisen sanoittamista pidetään yleensä haastavana, mutta mukavana prosessina. Se on tutustumista itseensä ja niiden asioiden esiin nostamista, joissa valmennettava on hyvä tai kehitettävää löytyy. (Suomen mielenterveys ry). Prosessissa omaa osaamista pohditaan myönteisen realismin valossa ja se tuo osaamisen näkyväksi monipuolisena ja persoonallisena ilmiönä.

Digiassarivalmennuksessa osaamisen tunnistamisen apuna käytettiin heti alussa valokuvatehtäviä. Luovalla menetelmällä yritettiin laajentaa ja monipuolistaa valmennettavien näkemystä omasta tilanteesta. Samoilla valokuvilla pyydettiin läheisiltä kommentteja, jotta minäkuvaan saatiin myös moniulotteisuutta.

Digiassarivalmennuksen loppuarvioinneissa nousi esiin se, että oman osaamisen sanoittaminen on paremmin hallussa ja työnhaun ja verkostoitumisen uudet väylät tuttuja. Työnhaku muuttui asiallisemmaksi ja mentiin enemmän osaaminen ja persoona edellä. Oman osaamisen konkretisointia pidettiin tärkeänä aiheena valmennuksen sisällöissä.  Asiantuntijasisältöjen tuottamisen ja verkostoitumisen toivottiin parantavan työllistymismahdollisuuksia. Työnhakutapojen hiominen on edistänyt työhaastatteluun pääsyä ja yksi valmennettavista uskoi, että hän pystyy työhaastattelussa havainnollistamaan, että osaaminen vastaa työnantajan tarpeeseen. Lisäksi rohkeus hakea erilaisia paikkoja oli kasvanut.  (Digiassari valmennettavien loppuarvio 2019, 2020). Näistä kommenteista voisi ajatella, että onnistuimme myös voimavarojen vahvistamisessa.

Valmennuksen käytännön toteutus

Korjattavaa löytyy näköjään aina ja tässä tapauksessa se esiintyy jälkiviisauden muodossa. Digiassarivalmennuksessa työnhakuvalmennuksen toteutusjärjestys lähti oman nykytilanteen ja sitä kautta päämäärien pohtimisesta. Näitä asioita mietittiin monesta kulmasta ja erilaisia työkaluja hyödyntäen. Samalla työnhaun tekninen puoli laitettiin kuntoon.  Juuri ennen yritysyhteistyön aloittamista valmennettaville pidettiin haastatteludemo, jossa harjoiteltiin työpaikkahaastattelutilannetta. Haastatteludemo sijoitetiin kaikissa valmennuksissa loppupäähän, sillä tämä järjestys tuntui loogiselta ja koko prosessi mukaili todellista työnhakutilannetta. Haastatteludemon jälkeenhän alkoi käytännön harjoittelu yrityksissä, joten matka jatkui katkeamatta työelämään.

Useamman valmennuskierroksen tulosten pohtiminen antoi viitteitä siitä, että haastatteludemon paikka saattoikin olla väärä. Itsensä johtaminen työnhaku tilanteessa edellyttäisi nykytilanteen tarkkaa analyysiä. Vaikka aiheesta keskusteltiin ja käytettiin muun muassa luovia keinoja oman nykytilan analyysiin, osoitti haastatteludemo ja sen aiheuttama paine monessa tapauksessa, että analyysi ei ole täysin onnistunut. Syynä tähän on varmaankin se, että luottamus valmennukseen, valmentajiin ja muihin valmennettaviin ei alussa ole vielä niin vahva, että omia voimavaroja oltaisiin oltu täysin valmiita avaamaan. Demossa nousi esiin asioita, joita olisi ehditty työstää valmennuksessa, mikäli se olisi järjestetty esimerkiksi alkuhaastatteluna. Tällaisia työllistymiseen vaikuttavia asioita olivat esimerkiksi täydellinen päämäärän puuttuminen, asenne, jännityksen ja vuorovaikutustaitojen aiheuttamat ongelmat. Toisaalta esiin nousi myös vahvuuksia, joiden tiedostaminen heti alkumetreillä olisi parantanut itsetuntoa ja oman tekemisen arvostamista.

Digiassarivalmennuksen haastatteludemot nostivat siis esiin sen, että realistisen arvion muodostaminen omasta itsestä on haastavaa. Jos valmennus jatkuisi, kokeiltaisiin haastatteludemoa heti alussa. Toinen demo voitaisiin tehdä ennen kehittämistehtävää olemassa olevan toteutusmallin mukaisesti ja valmennettavakin voisi todeta muutoksen myös demoon liittyvillä osa-alueilla.

​

Lähteet

Välityömarkkinatoimijoiden yhteistyöryhmä 2019: Välityömarkkinat ja tarvelähtöiset työllisyyspalvelut. Osoitteessa https://www.soste.fi/wp-content/uploads/2020/01/SOSTE-julkaisu-2019-Valityomarkkinat-ja-tarvelahtoiset-tyollisyyspalvelut.pdf. Viitattu 22.11.2020

Puhakka Outi 2017: Korkeakoulutettujen työnhaun ja työllistymisen tuen tarpeet. Osoitteessa https://trepo.tuni.fi/bitstream/handle/10024/102054/korkeakoulutettujen_tyonhaun_ja_tyollistymisen_tuen_tarpeet_2017.pdf?sequence=1&isAllowed=y. Viitattu 22.11.2020

Sundvall Santtu 2017: TE-toimiston valmennuspalvelut työnhakuvalmiuksien vahvistajina. Osoitteessa https://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/147776/TE-toimiston%20valmennuspalvelut.pdf?sequence=1&isAllowed=y. Viitattu 22.11.2020.

Ross, Stanley 2014: A conceptual model for understanding the process of self-leadership development and action-steps to promote personal leadership development. Journal of Management Development Vol. 33 No. 4, 2014 pp. 299-323. Viitattu 7.12.2020. Osoitteessa https://intel-writers.com/wp-content/uploads/2020/01/Ross-Understanding-the-Process-of-Self-Leadership-and-Development-Assignment-Work-and-Paper.pdf

Suomen mielenterveysseura ry: Hyvä itsetunto on optimistista realismia. Osoitteessa https://mieli.fi/fi/mielenterveys/itsetuntemus/hyv%C3%A4-itsetunto-optimistista-realismia. Viitattu 9.12.2020