Kirjoittajat
Marjo Jussila (TaM), projektipäällikkö
Melina Pelkonen, TE-palvelut
Jere Pikkumäki ja
Teija Salminen, Aamos Group
Merja Sjöblom, TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry
Vallitsevan tilanteen takia myös korkeakoulutettuja on työttömänä yhä enemmän. Siltikin, työllistymisnäkymät korkeakoulutetuilla ovat paremmat kuin matalammin koulutetuilla. Tämä artikkeli on Digiassari-hankkeen ohjausryhmän jäsenten yhteinen katsaus lappilaisten korkeakoulutettujen työllisyystilanteeseen sekä osaamisen kehittämiseen kohtaanto-ongelmien vähentämiseksi. Aihetta tarkastellaan sekä Digiassari-valmennusten näkökulmasta, mutta myös laajemmin.
Työelämä on muuttunut niin, että virkojen sijaan suositaan määräaikaisia työsuhteita ja monenlaisia pätkätöitä. Jatkuvaa osaamisen päivittämistä odotetaan tämän päivän työntekijöiltä alalla kuin alalla. Digitalisaatio on tässä yksi suuri tekijä – on opittava uutta koko ajan, jotta pysyy kelkassa mukana.
Kohtaanto-ongelmaa on usealla alalla, eli työnhakijan osaaminen ei vastaa täysin sitä, mitä työnantaja tarvitsisi. Näitä osaamistarpeita tulisi ennakoida entistä paremmin eri toimijoiden tiiviinä yhteistyönä. Valtaosalla työnhakijoista ja työnantajista tarpeet kohtaa melko hyvin – kunhan vaan työnhakija jaksaa olla liikenteessä ja löytää sen työnantajan, jolla on hänen osaamiselleen tarvetta. Kohtaanto-ongelmaan liittyy osin myös haasteet oman osaamisen myymisessä ja sanoittamisessa, jolloin vastapuolen on vaikea hahmottaa työnhakijan osaamista.
Digiosaamisen todentaminen ja sanoittaminen
Aamos Group, joka on viime vuosina toteuttanut paljon työnhaku- ja uravalmennuksia korkeakoulutetuille, on keskittynyt erityisesti työnhaun, urasuunnittelun ja oman osaamisen markkinoinnin tukemiseen. Hieman yllättäen jopa 40-50 -vuotiailla korkeakoulutetuilla on heikot digitaidot, joillakin ihan olemattomat. Digiosaaminen on monelle niin vieras aihe, että siitä johtuen osaamistaan ei edes osaa peilata yritysten tarpeisiin, eikä näin osaa markkinoida kenties jo olemassa olevaa osaamistaan.
Digiosaamista ja -taitoja tarvitaan niin arjessa kuin työelämässä ja digitalisaatio edellyttää meiltä jatkuvaa oppimista. TIEKEssä digiosaamista lähestytään yhtenä kansalaistaitona. Liian usein digiosaaminen kuitataan osaan/en osaa -tyyppisesti vaikka tämän päivän työelämässä digitaitoja tarvitaan usein hyvinkin monipuolisesti. Tämä taas johtaa siihen, että työnhakijan pitäisi pystyä näyttämään ja työnantajan todentamaan digiosaaminen, mikä osaltaan aiheuttaa työmarkkinoille kohtaanto-ongelmia.
Työnantaja voisi käyttää työnhakijan digiosaamisen todentamiseen kevyitä arviointi- tai testaustyökaluja, mutta niitä on toistaiseksi aika vähän tarjolla. Työnhakija sen sijaan voi todentaa osaamistaan esimerkiksi digitaalisten osaamismerkkien avulla. Suomessa rakastetaan tutkintoja, korttikoulutuksia, mitä vain todistuksia erilaisista pätevyyksistä. Osaamismerkkeihin sisältyvä metadata avaa työnantajalle, mistä hankittu osaaminen koostuu, jolloin arvailuille ei jää sijaa.
TIEKE on mukana rakentamassa valtakunnallista osaamismerkistöä digiosaamisen todentamiseksi
Osuvat taidot -hankkeessa. Vuoden 2021 loppuun mennessä valmistuva merkistö kattaa tärkeimmät digiosaamisen alueet, ja merkkejä tulevat myöntämään suomalaiset oppilaitokset ja muut organisaatiot. Työnhaussa on tällöin helppo osoittaa digiosaaminen valtakunnallisen standardin mukaisesti.
Osaamismerkit, kuten vaikkapa juuri
Osuva taidot -osaamismerkkijärjestelmä, antavat vertailukohtaa korkeakoulutetun omalle osaamiselle, kun kyseessä on itselle uusi ala, teknologia tai tekeminen. Sekä Aamos Groupin Kompassivalmennuksissa että Digiassari-hankkeen valmennuksissa on huomattu, että oman osaamisen sanoittaminen hakemuksiin ja sitä kautta osaamisen markkinointiin on vaikeaa, mutta tällaiset osaamismerkit auttavat mm. konkreettisesti sen osaamisen sanoittamisessa. Ja kun osaaminen osataan sanoittaa työnantajan suuntaan, silloin myös työnantajan on helpompi arvioida, miten osaaminen kohtaa heidän tarpeitaan ja työnhakijan työllistymismahdollisuudet paranevat.
Oman osaamisen myyminen työnhakumielessä
Monella työnhakijalla ei välttämättä ole kokemusta siitä, kuinka omaa osaamista tuodaan esille verkossa. Sekä TE-palveluiden, Aamos Groupin että Digiassari-hankkeen valmennuksissa on huomattu, että ihmisillä on edelleen hyvin tiukassa käsitys, että työnhaku on vain hakemusten lähettämistä, kun oikeasti nykyaikana pitäisi myydä osaamistaan, luoda suhteita ja tuoda esiin omaa osaamistaan aktiivisesti. LinkedIn profiili on hyvä olla, mutta osaamistaan voi tuoda esiin muillakin foorumeilla avoimemmin. Videohaastattelut ovat tätä päivää ja on hyvä, että hakijat pystyvät niitä harjoittelemaan mm. TE-palveluiden kautta järjestettävillä kursseilla. Myös Digiassari-valmennuksissa yksi erityisesti kiitoksia saanut osio on ollut nimenomaan työhaastatteludemot, joista valmennettavat ovat saaneet sekä suullista että kirjallista palautetta.
Osaamismerkit, kuten vaikkapa juuri
Osuva taidot -osaamismerkkijärjestelmä, antavat vertailukohtaa korkeakoulutetun omalle osaamiselle, kun kyseessä on itselle uusi ala, teknologia tai tekeminen. Sekä Aamos Groupin Kompassivalmennuksissa että Digiassari-hankkeen valmennuksissa on huomattu, että oman osaamisen sanoittaminen hakemuksiin ja sitä kautta osaamisen markkinointiin on vaikeaa, mutta tällaiset osaamismerkit auttavat mm. konkreettisesti sen osaamisen sanoittamisessa. Ja kun osaaminen osataan sanoittaa työnantajan suuntaan, silloin myös työnantajan on helpompi arvioida, miten osaaminen kohtaa heidän tarpeitaan ja työnhakijan työllistymismahdollisuudet paranevat.
Aidosti hyviä myyjiä on harvassa ja samoin aidosti hyviä oman osaamisensa myyjiä on harvassa. Oman osaamisen myynti on vaikeaa! Osaltaan tähän työnhakijoilla varmasti vaikuttaa se, että työttömyys nopeasti romuttaa uskoa omaan itseen ja osaamiseensa. Ei todellakaan ole helppoa myydä osaamistaan, jos mielessä pyörii ajatukset ”onko minusta mihinkään” ja ”osaanko minä näitä asioita oikeasti”. Korkeakoulutetuilla on kuitenkin lähtökohtaisesti hieman paremmat digitaidot, jolloin työnhaku näyttää keskimääräisesti vähän paremmalta kuin muilla.
Toisaalta, jos työnhakijat eivät osaa osaamistaan sanoittaa, ehkä helpottavaa on myös se, että tuskin yrityksetkään kaikista tarjolla olevista digitalisaation ja digiosaamisen mahdollisuuksista kaikkea ymmärtää. Sekä Digiassari-valmennuksissa että Aamos Groupin valmennuksissa on tullut vastaan tilanteita, joissa yrittäjä on pitkälti mukana arjen tekemisessä eikä hänellä itsellään ole korkeakoulutusta. Syntyy helposti tilanne, jossa työnantaja ei näe tai osaa hahmottaa niitä kohtia liiketoiminnassa, joihin korkeakoulutetumpi tekijä voisi olla vastaamassa ja tekemistä helpottamassa. Tällöin nousee entistäkin tärkeämmäksi se, että työnhakijalla on kykyä nähdä tällaisen tilanteen läpi ja taitoa myydä osaamistaan, jotta saa työnantajan tarttumaan tähän.
Koulun penkiltä työelämään
Myös vastavalmistuneilla tulisi olla realistiset ajatukset työllistymiseen. On hyvin todennäköistä, että ihan heti ei pääse unelmatyöhön, vaan on vain aloitettava jostain ja etsittävä samalla sitä omaa uraa. Työelämään olisi tietenkin hyvä päästä mahdollisimman pian valmistumisen jälkeen, jotta saa kokemusta ja varmuutta osaamiseen. Mitä pidempään työttömyys jatkuu, sitä tärkeämpää on kuitenkin kehittää ja ylläpitää osaamistaan työttömyyden aikana.
Aamos Group toteuttaa TE-palveluiden tilaamia korkeakoulutetuille suunnattuja Kompassivalmennuksia tasaisin väliajoin ja niihin osallistuminen onnistuu myös verkon kautta, jos ei paikanpäälle pääse. Myös oppilaitosten tarjoamat omat uraohjaukset on saaneet työnhakijoilta kiitosta.
Korkeakoulutettujen työllisyystilanne Lapissa
Tällä hetkellä Lapissa on pulaa mm. ammattitaitoisista puheterapeuteista, erityisopettajista, lääkäreistä, sairaanhoitajista, rakennusalan työnjohtajista, taloushallinnon toimistotyöntekijöistä ja palkanlaskijoista. Etenkin jälkimmäisissä toimistoalan tehtävissä osaamisvaje näkyy. Tarkempaa alakohtaista tarkastelua voi tehdä ammattibarometrista, joka laaditaan kahdesti vuodessa ja se kertoo näkymät aina puolen vuoden päähän seutukunnittain arvioituna.
Kompassivalmennusten lisäksi myös yrittäjyysvalmennukset Lapissa on olleet suosittuja. Moni haluaa kokeilla kevytyrittäjyyttä ja nykyään on mahdollista toimia yrittäjänä 4kk ilman, että sillä on vaikutusta työttömyysetuuteen. Vasta neljän kuukauden suoja-ajan jälkeen selvitetään, onko kyseessä pää- vai sivutoiminen yrittäjyys, mikäli jatkaa työnhakijana. Tämä on madaltanut selvästi kynnystä ryhtyä yrittäjäksi.
Vuonna 2020 korkeakoulutetuille on ollut tarjolla työvoimakoulutusta liittyen mm. bio- ja kiertotalouteen, muutosmuotoiluun, virtuaalitapahtumien tuottamiseen, matkailu- ja palvelualojen markkinointiviestintään, sähköiseen taloushallintoon ja projektiosaamiseen. Omaehtoisina opintoina tuetaan myös korkeakoulutettujen opintoja silloin, kun nähdään lisäkoulutukselle tarvetta. Tämä palvelee parhaiten yksilöllisiä koulutustarpeita.
Digiassari-valmennuksiin on vuosina 2019-2020 osallistunut 29 lappilaista työnhakijaa hyvin erilaisilla koulutustaustoilla. Osallistujista kuitenkin yli puolet on olleet joko liiketalouden tai tietojenkäsittelyn tradenomeja ja toinen puolikas kaikkea lähtien esim. restonomeista taiteen maistereihin, medianomista kuvataiteilijaan ja insinööristä hallintotieteen maistereiksi. Kun tarkastelimme marraskuussa 2020 osallistuneiden työllisyystilanteita, neljällä oli valmennus edelleen kesken. Aiemmin valmennuksen suorittaneista 25 osallistujasta peräti 17 oli työssä (mukaan lukien osa-aikatyö ja palkkatuettu työ) ja suurimman osan kohdalta voidaan katsoa, että he ovat työllistyneet juuri omalle alalleen.
