Kirjoittaja
Johanna Vuokila (FM), tietojenkäsittelyn lehtori
Maailma vilisee sovelluksia. Uusia tulee ja vanhoja kuolee kiihtyvällä tahdilla. Digitalisoituva maailma tarjoaa, tarvitsee ja kuluttaa sovelluskantaa valtavalla volyymilla. Sovellusten hankinta ja käyttäminen ei ole ollut enää pitkään aikaan pelkästään IT-väen hommaa, vaan se ulottaa lonkeronsa valtaosaan ammattiryhmistä, maista, kansallisuuksista ja kuluttajista.
1. Vertaile kilpailevia tuotteita
2. Vertaile toiminnallisuuksia
Ennen kuin alat etsimään sopivaa sovellusta, mieti mitä tarvitset. Tee lista mitä sovelluksella pitää pystyä tekemään. Minkälainen sovelluksen pitää olla? Mitä tarvetta täyttämään olet etsimässä sovellusta? Joskus sopivan ohjelman löytäminen sovellusviidakosta voi olla haasteellista. Kun olet hahmottanut mitä sovelluksella pitää pystyä tekemään, voit hyödyntää niitä avainsanoja sovellushaussa.
Otetaan esimerkki. Tarvitset uuden sovelluksen puhelimeesi, joilla voit suunnitella sosiaalisen median julkaisuja eri kanaviin. Ajattelet, että et ole ehkä kaikista teknisin henkilö, joten listaat, että sovelluksen tulee olla helppokäyttöinen. Lisäksi mietit, että et tarvitse mitään turhia ominaisuuksia, joten ominaisuudeksi valikoituu myös ketteryys, keveys ja yksinkertaisuus. Nyt sinulla on hakusanat, joilla voit lähteä sovellusta etsimään netin syövereistä tai sovelluskaupan loppumattomasta mahdollisuuksien ihmemaasta (esimerkkihaku: Social media post maker + free + easy/userfriendly/light/simple).
Kun löydät sopivantuntuisia sovelluksia, on aika tehdä muitakin vertailuja.
3. Vertaile hintoja ja kustannuksia
Mitä jos syötit hakusanaksi, ”ilmainen” tai ”free”. Mitä ilmaisuus tietyn sovelluksen kohdalla tarkoittaa? Monesti ilmaisuus liittyy esimerkiksi testiperiodiin. Kahden viikon tai kuukauden ilmaiseen käyttöön, jonka jälkeen sovellus maksaa. Onko ilmaisuus aina hyvä tai huono vaihtoehto? Mitä saat jos maksat versiosta jonkin verran? Saatko käyttöösi juuri tarvitsemasi toiminnallisuudet, jotka helpottavat työtäsi merkittävästi. Jos maksullisuus ei tuo mitään lisähyötyä, skippaa se.
Moni meistä etsii ilmaisia tuotteita. Ja niitä löytyy paljon, joukossa hyvin laadukkaitakin. Joskus kumminkin kannattaa arvioida tuoko jokin maksullinen versio käyttöösi ominaisuudet jotka helpottavat niin paljon työtäsi, että hinta kompensoituu työajassa. Säästät työtunneissa niin paljon, että ominaisuudesta kannattaa maksaa.
Mieti mitä olet valmis maksamaan. Mieti mitkä ovat kustannukset vuositasolla.
Sovelluksen hinta on yksi vertailtava seikka, mutta kustannukset ovat terminä laajempi käsite. Mitä ohjelma maksaa + mitä laite johon se asennetaan maksaa + mitä verkkoyhteydet maksavat + mitä henkilötyöaika maksaa + mitä päivitykset ja tukipalvelut maksavat? Kun vertaat hintoja, on hyvä laskea kustannuksia isommalla spektrillä.
4. Vertaile skaalautuvuutta
Skaalautuvuus tarkoittaa terminä ”toiminnan kasvattamista … tai laajentamista, ilman toiminnallisuuden häiriintymistä” ja ”ohjelman mukautumista useammalle eri käyttöjärjestelmälle tai selaimelle tai käyttäjämäärien kasvulle” Kooders.fi, 2018.
Missä laitteissa sovellus toimii? Voiko ohjelman asentaa samalla lisenssillä useaan laitteeseen? Onko sovellus sidottu siihen laitteeseen, johon se on asennettu? Mitä jos välillä haluat käyttää sitä puhelimessasi ja välillä tietokoneella?
Skaalautuvuus koskee myös ohjelman toimintojen laajentumista eri maksuversioiden myötä. Mitä jos olet yrittäjä ja yritystoimintasi kasvaa, eikä sovelluksen perustoiminnot enää riitä. Onko sovelluksesta mahdollisuus ostaa tarvittaessa laajempi versio? Mieti tarpeitasi nyt ja tulevaisuudessa. Oletko hankkimassa tuotetta tämän hetkisiin tarpeisiisi sopivaksi, vai tuleeko sen tukea toimintaasi vielä viiden vuoden päästä? Vastaako tuote näihin tavoitteisiin?
5. Vertaile helppokäyttöisyyttä
Oikea termi helppokäyttöisyyden tilalle olisi ehkä käytettävyys. Jokaisella on varmasti kokemuksia ohjelmista, jotka ovat olleet niin hankalia käyttää, että ne on tulleet hylätyiksi vain ja ainoastaan huonon käytettävyyden takia. Mitä asioita tulee huomioida kun tarkastelee sovelluksen käytettävyyttä?
Hyvälle käytettävyydelle on useita määritelmiä. ISO 9241.11 mukaan käytettävyys voidaan jakaa kolmeen osaan seuraavasti:
- Tuloksellisuus – ”Saanko asiat tehtyä mahdollisimman virheettömästi ongelmattomasti?”
- Tehokkuus – ”Saanko asiat tehtyä aikaa tuhlaamatta?”
- Tyytyväisyys – ”Mitä mieltä olen tuotteesta?” (Arter.fi, 2018)
Eli mieti saatko tehtyä sovelluksella sen mitä tarvitset virheettömästi ja helposti, voitko tehdä sen ketterästi ja oletko tyytyväinen tuotteeseen?
Lue lisää käytettävyydestä. https://www.arter.fi/mika-ihmeen-kaytettavyys/
6. ja 7. Vertaile päivityksiä ja tukipalveluja
Jos tuleva sovellus näyttelee merkittävää roolia toiminnassasi, on hyvä raaputtaa vähän pintaa syvemmälle. Olet ehkä hankkimassa jotakin yritystoimintaa tukevaa sovellusta. Tarkista myös mitä tukipalveluja sovellukselle tarjotaan.
Tukipalvelut tarkoittavat esimerkiksi käyttöohjeita, käytön tukea, helpdeskiä, toimivaa kommunikointia valmistajan kanssa. Mistä saat apua, jos jokin ei toimi, tai et osaa?
Päivitykset kertovat kuinka sovelluksen tuottaja on sitoutunut huoltamaan sovelluksen tilaa. Usein tulleet sovelluspäivitykset kertovat, että tuotetta kehitetään ja parannetaan aktiivisesti. Jos edellinen versio sovelluksesta on neljän vuoden takaa, eikä sen jälkeen ole tapahtunut mitään, ehkä on parempi skipata ja etsiä parempi tuote.
Onnea matkaan sovellusvalinnassa!
Lähteet
Arter.fi, 2018. Mikä ihmeen käytettävyys? Viitattu 8.9.2020. https://www.arter.fi/mika-ihmeen-kaytettavyys/
kooders.fi, 2018. Skaalautuvuus. Viitattu 8.9.2020 Skaalautuvuus, https://www.kooders.fi/blogi/mitavattua-skaalautuvuus
O’Donahue, Kelvin (2020). What Is Silver Bullet Syndrome? Viitattu 8.9.2020. www.techwalla.com/articles/what-is-silver-bullet-syndrome
