Keväiset terveiset Ylitorniolta! Olen Emilia, viimeisen vuoden geronomiopiskelija Lapin ammattikorkeakoulusta. Syyskuussa 2020 aloitin työt TYÖHYVE-hankkeeseen osallistuvassa Ylitornion kunnan yksikössä tehtävänäni kehittämisprosessin eteenpäin vieminen. Tässä blogikirjoituksessa kerron teille siitä, mitä olemme saaneet aikaiseksi hankkeen vauhdittamana.

Heinäkuussa 2020 vanhuspalvelulakiin tulleella henkilöstömitoitusta koskevalla muutoksella pyritään parantamaan asiakas- ja potilasturvallisuutta varmistamalla hoivatyötä tekevän henkilöstön riittävyys. Uuden mitoituksen myötä hoitajia on enemmän, mikä antaa mahdollisuuden päivittää vanhoja ja luoda uusia toimintatapoja hoito- ja vanhustyössä. Lain myötä välitön ja välillinen työ erotetaan toisistaan, mikä antaa paremmat mahdollisuudet kohdata ikäihmiset aktiivisina toimijoina, ja osana yhteisöä. Työyhteisölle tilanne saattaa aiheuttaa hämmennystä ja voi olla vaikea keksiä toimintaa ikäihmisten kanssa, sillä aiemmin kiireen koettiin vievän aikaa asiakaskohtaamisilta. Ikäihmisten hyvinvoinnin kannalta olisi ensiarvoisen tärkeää yhdessä oleminen ja tekeminen. Ryhmätoiminta onkin mitä parhainta ennaltaehkäisevää sosiaalityötä. Kuuluminen johonkin ryhmään vähentää yksinäisyyttä ja antaa ikääntyneille kokemuksia, elämyksiä ja vaikuttaa turvallisuuden tunteeseen. Fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen toimintakyvyn ylläpitäminen ja tukeminen on tärkeää kaikille ikäihmisille. Olen pyrkinyt helpottamaan viriketoiminnan aloittamista kokoamalla hoitajille virikekansion. Kansioon olen koonnut esimerkiksi YouTubesta jumppavideoita ja Mielenterveys ry:n Myönteisen muistelun korttien käyttötapoja, erilaisia askartelu- ja käsityöohjeita sekä pelejä.

Alkusyksystä aloin suunnitella yksikköön aistihuonetta eli tilaa, jossa pyritään aktivoimaan aisteja. Aktivointiin voidaan hyödyntää muun muassa erilaisia visuaalisia ratkaisuja, ääniä sekä liikettä. Halusin luoda vaaleasävyisen aistihuoneen, jonka ajatuksena on asukkaan huomion keskittyminen rauhoittumiseen ja aistien aktivoitumiseen. Tarkoituksena on huomioida asukkaat yksilöllisesti. Saimme aistihuoneen valmiiksi juuri ennen joulua ja se onkin jo todettu hyväksi. Se on herättänyt suuria tunteita ja sen avulla on päästy käymään paikoissa, joihin ikäihmisillä ei muuten enää olisi mahdollisuutta päästä. Aistihuoneessa olemme muun muassa kuunnelleet musiikkia ja ”käyneet retkillä”.

Kuva: Alasalmi, Emilia. Kuvan käyttöön on lupa.

Loppuvuodesta saimme kokeiluun sekä Kardemummo Oy:n virikepalvelu HILDAn, että Sentina Oy:n digitaalisen äänipalvelun ja menetelmän Sävelsirkun. Uusimpana tulokkaana olemme saaneet hankkeen kautta kokeiluun musiikkiterapeutti Ilpo Ikäheimon luoman Selkolaulukirja –palvelun. Selkolaulukirja –palvelu on verkkopalvelu, joka on käytettävissä kaikissa laitteissa, joissa on internetyhteys. Palvelussa voi kuunnella 306 laulua pelkällä säestyksellä tai esilaulun kanssa. Lisäksi palvelussa on mahdollisuus seurata sanoja ja sointumerkkejä tai esimerkiksi tulostaa ne. Emme ole vielä keränneet kokemuksia palvelusta, mutta olemme jo huomanneet, että laulut on selkeämmin esitetty, jonka myötä myös ikäihmiset tunnistivat laulut ja innostuivat laulamaan!

Tämän vuoden alussa olemme kirkastaneet omahoitajan työnkuvaa. Olemme ottaneet kokeiluun uuden käytännön, jonka mukaan kerran kolmen viikon listassa annetaan aikaa omalle asukkaalle noin 1-2 tuntia. Tällöin soitetaan kuulumisia omaisille, vietetään aikaa asukkaan kanssa, ollaan läsnä ja tuetaan myös omaisia toimimaan asukkaan kanssa. On tärkeä muistaa, että asukas on hoidon ja toiminnan keskiössä. Omahoitaja on asukkaan luottohenkilö sekä yhteyshenkilö omaisten, asukkaan ja talon välillä.

Olemme muutosten äärellä, etenkin koronapandemian myötä. Haluan kiittää työyhteisöäni siitä, että minut ja ideani on otettu hyvin vastaan! Otetaan jatkossakin vastaan uusia ideoita ja vinkkejä, kokeillaan uusia toimintatapoja ja mennään eteenpäin avoimin mielin!

Pysytään terveinä, mukavaa kevättä!

Emilia Alasalmi

TYÖHYVE -hanke lähti käyntiin alkukesästä 2020 kuntien ja hanketiimin yhteistyökokouksilla. Syksyllä toteutettiin aloitusseminaari, johon osallistui kaikkien hankkeeseen osallistuvien kuntien (n=5) vanhustyön edustajia ja työyksiköiden (n=13) esimiehiä ja työtekijöitä. Seminaarissa kuultiin asiantuntija puheenvuorot eetikko Antti Kylliäiseltä (Työn hyveet) ja hankkeen eritysasiantuntijalta, Satu Elo (Ympäristön merkitys hyvinvointiin). Aloitusseminaari on kuunneltavissa hankkeen www-sivuilla.

Vuoden 2020 loppupuolella toteutettiin yksikkökohtaisen kehittämisprosessin suunnittelun pohjaksi työhyvinvoinnin ja toimintatapojen kartoitus. Alkutilanteen kartoituksessa selvitettiin hankkeeseen osallistuvien yksiköiden henkilöstön kokemuksia työn henkisestä ja fyysisestä kuormittavuudesta, työskentely- ja toimintatavoista, työn organisointiin ja johtamiseen sekä työympäristöön liittyvistä tekijöistä. Työntekijöiden osaamista kartoitettiin mm. työergonomian, työn eettisten periaatteiden, asiakkaan kohtaamisen, toimintakyvyn monialaisen arvioinnin, teknologian hyödyntämisen ja kuntoutumista tukevan työotteen toteuttamisessa. Lisäksi kartoitettiin työntekijöiden kokemuksia työviihtyvyydestä sekä ajatuksia liittyen alalla ja nykyisessä työssä pysymiseen (veto- ja pitovoima). Kartoitus toteutettiin sähköisellä kyselyllä ja sen tuloksista on tulossa erillinen blogikirjoitus myöhemmin.

Kyselyn lisäksi hankkeeseen osallistuvien yksiköiden välillä suunniteltiin toteutettavaksi ristiinhavainnointi, jonka tarkoituksena oli selvittää kyselyn teemojen toteutumista arkipäivän työskentelyssä. Hankkeen alussa työyksiköt olivat nimenneet henkilöstöstään 2-3 “agenttia” (n=26), joidenka ensisijaisena tehtävänä oli ristiinhavainnointien toteuttaminen eli vierailu ja työskentelyn havainnointi toisessa hankkeeseen osallistuvassa yksikössä. Havainnoinnin tavoitteena oli tuoda näkyväksi yksiköissä käytössä olevia hyviä ja toimivia työskentely- ja toimintamalleja ja jakaa olemassa olevaa osaamista yksiköiden välillä. Ristiinhavainnoinnin mahdollistavista käytänteistä sovittiin yhdessä hankkeeseen osallistuvien yksiköiden esimiesten ja agenttien kanssa. Havainnointityön pohjaksi hankkeen asiantuntijat laativat ohjeistuksen sekä havainnointimatriisin ja agenteille järjestettiin kaksi info-tilaisuutta havainnointien toteuttamisen ohjeistamiseksi.

Ristiinhavainnointien toteuttaminen käynnistyi 3.11.2020. Havainnoinnit jouduttiin kuitenkin keskeyttämään (10.11.2020) turvallisuussyistä koronatilanteen pahennuttua. Agentteja ohjeistettiin tuolloin toteuttamaan haastattelu havainnointimatriisin teemoja hyödyntäen puhelimitse tai Team-yhteydellä sovittuun havainnointiyksikköön. Samassa yhteydessä kahden yksikön agentit ilmaisivat halukkuutensa havainnoida oman työyksikön toimintaa, johon heille annettiin mahdollisuus. Havainnointien ja haastatteluiden jälkeen agenteille ja yksiköiden esimiehille järjestettiin Teamsissa palautetilaisuus, jossa kuultiin kokemuksia havainnoinneista. Havainnoinnit ja haastattelut olivat tuntuneet toteuttajistaan mielekkäiltä ja toiseen yksikköön tutustuminen oli antanut uusia toiminta-ajatuksia oman yksikön käytännön työhön vietäväksi. Tällaisia olivat esimerkiksi työaikojen porrastus, jossa työaikoja ja hoitajamäärä suunniteltiin asiakkaiden tarpeiden pohjalta. Myös työskentelyergonomian toteuttamisen ja apuvälineiden käytön merkitys, sekä oman fyysisen kunnon ylläpitämisen merkitys työssä jaksamisen ja työhyvinvoinnin kannalta oli noussut esille havainnointikäynneillä käydyissä keskusteluissa. Vierailukäynnillä käydyt keskustelut olivat tuoneet esille myös ajatuksia ikääntyneille mielekkäämmän ja virikkeellisemmän ympäristön rakentamisesta. Haastatteluiden ei kuitenkaan koettu olevan havainnointiin verrattavissa ja toivottiinkin, että havainnoinnit voitaisiin toteuttaa uudelleen myöhemmin hankkeen aikana.

Ristiinhavainnointi näyttäytyi hyvänä välineenä todentaa sitä, mitä arkityössä todella tapahtuu. Vierailu toisessa työyksiköissä toi havainnoijille näkyväksi mahdollisia uusia työskentelytapoja ja toimintamalleja, joita voisi toteuttaa myös omassa työyksikössä. Samalla se auttoi huomaamaan, että tietyt asiat ovat omassa työyksikössä jo hyvin. Ristiinhavainnointien toteuttaminen uudelleen myöhemmin hankkeen edetessä on paitsi agenttien, niin myös hankkeen toimijoiden tavoite.

Sari Arolaakso
TtM, TtT-opiskelija, projektipäällikkö
Lapin ammattikorkeakoulu

Anne Rautio
ft, KM, lehtori
Lapin ammattikorkeakoulu

Työhyvinvoinnin edistäminen hoivakodeissa eli tuttavallisemmin TYÖHYVE-hankkeeseen osallistuu pilottikohteina kolmetoista vanhuspalveluita tuottavaa yksikköä Kemistä, Keminmaasta, Torniosta, Ylitorniosta ja Tervolasta. Mukana olevissa yksiköissä on kaikkiaan yli 220 työntekijää. Hankkeeseen osallistuvien yksiköiden määrä on hanketoimijoita ilahduttava!

Hankkeen tausta

Hankkeella haetaan työhyvinvoinnin lisäksi alan veto- ja pitovoimaa. Sote-ala ja erityisesti vanhustenhuolto ovat jo jonkin aikaa olleet suuren huomion kohteena. Alalle on tyypillistä työn kuormittavuudesta johtuva ennenaikainen eläköityminen, henkilöstön suuri vaihtuvuus ja alalta pois hakeutuminen. Työurien jatkuminen ja alan houkuttelevuuden lisääminen on keskeistä alan työväestön riittämiseksi tulevaisuudessa. Työn tekemisen vaatimusten muuttuessa työntekijän ja työyhteisöjen osaamisen lisääminen, työn organisoinnin, työmenetelmien ja työskentelytapojen kriittinen tarkastelu ja kehittäminen ovat avain parempaan työyvinvointiin ja työn tuottavuuteen.

Hankkeen valmistelussa on hyödynnetty talossa aiemmin toteutettujen hankkeiden ja koulutusten kokemuksia, kuten mm. Toimiva kotihoito Lappiin ja Monipuoliset tuen muodot kotona asumiseen (STM/3153/2016) -hanketa ja siinä toteutetun henkilöstökyselyn tuloksia. Kyselystä nousi esille osaamisen kehittämisen tarve edellytyksenä pärjätä muuttuvassa työelämässä ja tällaisina nähtiin esimerkiksi teknologiaosaamisen ja ergonomiseen työskentelyyn liittyvät osaamisen tarpeet. Kaiken kaikkiaan kaivattiin uusia menetelmiä ja välineitä hoitotyön sujuvuuden edistämiseksi. Lisäksi valmistelussa on hyödynnetty Lapin ammattikorkeakoulun Innovaatioalusta hyvinvoinnin kehittämiseen Lapissa -hankkeesta saatuja kokemuksia, sekä ostopalvelukoulutuksena kolmessa kunnassa toteutettua Lapin Hoivakodit kuntoon – koulutusprosessia. Koulutuksen aikana nousivat yksiköiden osalta esille kehittämistarpeet, jotka liittyivät esim.  työn organisointiin ja johtamiseen, työilmapiiriin sekä työskentely- ja toimintatapojen uudistamiseen.

Hankkeen tavoitteet 

Hankkeen päätavoitteena on edistää sosiaali- ja terveysalalla toimivan henkilöstön ja työyhteisöjen työhyvinvointia ja työn tuottavuutta. Tavoitteeseen pyritään kehittämällä työn organisointia ja sujuvuutta edistäviä toimintamalleja sekä tarkoituksenmukaisia arjen hoitotyön toimintatapoja, menetelmiä ja työvälineitä. Lisäksi tavoitteena on vähentää työn fyysistä ja psyykkistä kuormittavuutta hoitohenkilöstölle.

Hankkeen kantavana ajatuksena on, että toiminnan kehittämisen tavoitteet nousevat jokaisesta yksiköstä, eivät ulkopuolelta. Näiden tavoitteiden saavuttamiseksi jokaisessa yksikössä laaditaan yksilölliset toimenpiteet, joiden toteuttamista tukevat hankkeen aikana pidettävät yksikkökohtaiset työpajat, hankkeen asiantuntijat sekä erilaiset sparraukset.

Hankkeen meneillään olevat toimenpiteet

Hankkeessa mukana olevista työyksiköistä (N=13)  on nimetty työntekijöiden keskuudesta agentit (n=26). Agentit toimivat linkkinä yksiköiden ja hankehenkilöstön välillä sekä tiedon välittäjänä molempiin suuntiin. Agenttien tehtävä oli hankkeen alussa ristiinhavainnointien toteuttaminen eli vierailu toiseen hankkeeseen osallistuvaan yksikköön. Koronatilanteesta johtuen havainnoinnit jouduttiin keskeyttämään ja agentteja ohjeistettiin selvittämään havainnointiin liittyvät asiat haastattelemalla. Ristiinhavainnoinneilla ja haastatteluilla on nostettu hyviä toimintamalleja niin toisesta kuin omastakin yksiköstä.

Hankkeen alussa toteutettiin myös alkukartoituskysely, joka suunnattiin työntekijöille. Tämä alkutilanteen aineiston (n=115) ja havainnointien aineistojen tulokset ohjaavat yksikkökohtaista kehittämisprosessia, joka käynnistyi vuoden 2021 alussa. Alkukartoituksen ja ristiinhavainnoinnin tuloksista tulemme kertomaan omissa blogikirjoituksissaan. Hankkeen päätyttyä kysely toistetaan, jolloin voidaan verrata alku- ja lopputilannetta. Kehittämisprosessi sisältää kolme työpajaa ja kestää noin vuoden. Lisäksi järjestetään koko hankekonsortiolle yhteisiä seminaareja hyvien käytänteiden ja kokemusten jakamiseksi.

Työhyvinvoinnin edistäminen hoivakodeissa (TÖYHYVE) -hanke starttasi samoihin aikoihin, kun koronaviruspandemia sai Suomessa jalansijaa asettaen hoivakotien henkilökunnan ja asiakkaat täysin uudenlaisen tilanteen eteen. Mittavat rajoitustoimet ovat kiistatta vaikuttaneet niin asiakkaiden arkeen ja hyvinvointiin kuin henkilökunnan työhyvinvointiin. Hanketta aloittaessamme emme arvanneet, kuinka ajankohtaisen teeman äärellä olemme tätä blogia avatessamme. Seuraava kirjoituksemme avaa hanketta ja sen päämääriä teille vielä tarkemmin.

Tämän blogin yksi keskeisin tavoite on tuoda esille hankkeessa työyksiköissä käsiteltyjä teemoja, tutkimusta ja hoivakodeissa saatuja tuloksia. Kuten blogimme nimikin kertoo, ensisijaisena ajatuksenamme on tuoda näkyväksi niitä hyviä käytänteitä, joita hoivakotien henkilökunta on ottanut käyttöön tai vaikka vain kokeillut. Tunnistamme alan haasteet ja olemme niistä erittäin tietoisia, mutta haluamme tuoda entistä vahvemmin esille, ja keskusteluun niitä hyviä toimintatapoja ja kehitysaskelia, joita hoiva-alalla on jatkuvasti meneillään. Tässä blogissa esille tuotava hanke on vain yksi esimerkki. Siksi haluamme, että lukijamme voivat myös itse tuoda omaa tekemistään tai omia havaintojaan esille vinkkaamalla niistä blogien kommentointiosuuksissa. Tulevaisuudessa voimme tehdä myös niistä nostoja varsinaiseen blogiimme. Uskomme vahvasti, että vanhustyön palveluiden uudelleen muotoilulla voidaan saada alalle veto- ja pitovoimaa. Se on pitkälti kiinni myös meistä TKI-toimijoista, kuinka me alan hyviä toimintamalleja tuomme näkyväksi sekä osallistumme yhteiskunnalliseen keskusteluun.

Blogi alkaa TYÖHYVE -hankkeen kuulumisten ja tulosten levittämisellä, mutta tämä ei jää vain yhden hankkeen aikaiseksi tuotokseksi. Blogi on tullut jäädäkseen ja matkan varrella levitämme sitä laajemmin uusien palveluiden muotoilun teemaan, ja myös verkostoomme kuuluvat asiantuntijat, työntekijät, opettajat, opiskelijat, tutkijat ja kaikki muutkin alan kehittämisestä kiinnostuneet pääsevät osalliseksi. Perinteisten blogitekstien lisäksi tulemme tekemään myös videoita ja podcasteja mielenkiintoisista teemoista.

Saimme blogimme mukaan myös Tutkitun tiedon teemavuoteen 2021. Teemavuosi kokoaa yhteen tapahtumia ja tekoja, joiden avulla muodostuu monipuolinen kuva tutkitusta tiedosta ja sen roolista esimerkiksi yksilön hyvinvoinnin ja yhteiskunnan toiminnan kannalta. Kohderyhmänä ovat kaikki kansalaiset, päättäjät ja elinkeinoelämä. Tutkitun tiedon teemavuosi on opetus- ja kulttuuriministeriön, Suomen Akatemian ja Tieteellisten seurain valtuuskunnan yhteinen hanke, joka toteutetaan laajan yhteistyöverkon kanssa.

Tervetuloa seuraamaan meitä!

Sari, Satu, Anne x2 ja Hanna