Birgenveahkki – Saamelaisten hyvinvointi

– Ovatko teknologia, yhdenvertaisuus ja palveluiden saatavuus vain sanoja hankkeiden tavoitteissa?

(Kuvalähde: Saradutkan 2018)

SÁRA – Saamelaisten hyvinvointi ja yhdenvertaisuus: hyvinvointipalvelut osallisuuden vahvistamisessa – hankkeessa selvitetään valtakunnallisesti saamelaisten palvelutilanne ja tarkastellaan, miten omakieliset ja kulttuurilähtöiset hyvinvointipalvelut voivat lisätä saamelaisten yhdenvertaisuutta ja työmarkkinaosallisuutta. (Saradutkan 2018).

Elämme lappilaista arkea kehittyvässä ja digitalisoituvassa yhteiskunnassa, jossa yksi keskeinen kehittämishanke on saamenkieliset palvelut. Sosiaali-, terveys- ja hyvinvointialojen yksi laatukriteereistä on asiakaslähtöisyys. Erityisesti saamenkielisten sosiaali-, terveys- ja hyvinvointipalvelujen kehittämisessä on parannettavaa. Saamelaisten kotiseutualueeseen kuuluvien Enontekiön, Inarin ja Utsjoen kunnissa saamenkielisten hyvinvointipalveluiden saatavuus omalla äidinkielellä on vaihtelevaa. Tässä blogissa pohdimme, millaista hyvinvointipalvelua saamenkieltä käyttävät saavat ja millaisia hyvinvointiteknologisia ratkaisuja saamenkielellä on saatavilla sekä mitkä ovat tulevaisuuden tarpeet?

(Kuvalähde: Yle 2018)

Klikkaappa ensin tänne: https://yle.fi/teos/sanosesaameksi/

… Ja sitten takaisin blogin pariin…

Alkuun on kerrottava yksi olennainen seikka itsestämme; emme ole saamelaisia – olemme lappilaisia opiskelijoita, jotka haluavat tuoda esille asioita, joita tulisi huomioida kehitettäessä ja tuotettaessa saamenkielisiä hyvinvointiteknologian palveluita – yhdenvertaisuuden näkökulmasta.

SAAMELAISKULTTUURI JA SAAMEN KIELET

Saamelaiset ovat Euroopan unionin ainoa alkuperäiskansa, ja heidän asemaa on vahvistettu myös Suomen perustuslaissa. Suomessa saamelaisia on reilut 10 000, joista kotiseutualueella 3 404. Saamelaisten kotiseutualueeseen kuuluu Enontekiön, Inarin, Utsjoen kunnat sekä lapin paliskunnan alue Sodankylän kunnasta. Inarin kunnassa asuu eniten saamelaisia ja kunnassa käytetään kaikkia kolmea saamen kieltä (inarinsaame, pohjoissaame sekä koltansaame.) Enontekiöllä ja Utsjoella käytetyin saamen kieli on pohjoissaame. Utsjoki on saamelaisenemmistöinen kunta. Saamelaiskulttuuriin kuuluu merkittävänä osana saamen kieli, kulttuuriperintö, käsityöperinne sekä perinteiset saamelaiselinkeinot kuten poronhoito, kalastus, keräily sekä metsästys. Näiden elinkeinojen harjoittaminen on saamelaisille elämäntapa. Saamelaiset arvostavat kasvokkain kohtaamista ja tuntemista. (Lehtola & Ruotsala 2017.)

Saamenkielilaki (1086/2003 1 §) velvoittaa valtiota ja kuntia sekä tulevaisuudessa maakuntia huolehtimaan saamenkielisten palveluiden saatavuudesta. Saamenkielilaista huolimatta saamelaisten oikeudet omakielisiin palveluihin toteutuvat edelleenkin varsin satunnaisesti vaikka lain mukaan viranomaisilla on velvollisuus huolehtia aktiivisesti, että saamelaisten kielelliset oikeudet toteutuvat. Saamelaisten täytyy edelleen vaatia omakielisiä palveluja. Paraikaa suunnitteilla olevan kunnallisten palveluiden syvällinen rakennemuutos haastaa  hyvinvointipalveluiden tuottamisen ja yhdenvertaisuusvaatimusten mukaisen kehittämisen. Kehittämisessä tulisi huomioida saamelaisten kielelliset ja kulttuuriset erityistarpeet. Korostettuna lähtökohtana palvelurakenneuudistuksessa on lähipalveluiden turvaaminen.

E-HYVINVOINTIPALVELUT

(Kuvalähde: Laurea 2018)

E-hyvinvointipalvelut (e-palvelut) tuotetaan viestintä- ja tietotekniikkaa hyödyntämällä, ja voidaan myös puhua internetperustaisista palveluista ja/ tai sähköisistä palveluista. Erilaisten sähköisten palveluiden kehittäminen on Suomessa monien kuntien tavoitteena, mutta asiakkaan ja asiantuntijan välistä virtuaaliyhteyttä on käytössä kuitenkin vähän. Mistä se johtuu? Puuttuuko yhteensopivat laitteet, ohjelmat vai toimintamallit? Onko asiakkailla ja asiantuntijoilla valmiuksia käyttää virtuaalista teknologiaa? Puuttuuko yhteinen kieli?

Heikkilä, Laiti-Hedemäki & Pohjola (2013) tutkimuksen mukaan saamelaisten suurimpana syynä internetin käyttämättömyyteen on taitojen puute; noin 37 % vastaajista ei osaa käyttää internetiä ja 16 % tarvitsee internetin käytössä tukea. Etenkin maaseudulla iäkkäämmät ihmiset kokevat internetin käytön edelleen itselleen vieraaksi. Voidaanko ikäihmisiltä vaatia atk-taitojen hallintaa?

Aika huimia lukuja, kun mietitään tulevaisuuden näkymiä ja esimerkiksi saamenkielisille ikäihmisille kotiin tuotettavia digitalisoituja palveluita? Internet- ja mobiiliyhteyksien kautta kaikilla tulisi kuitenkin olla yhdenvertaiset mahdollisuudet käyttää internetperustaisia palveluita. Valitettavaa kuitenkin on, ettei näin ole kaikkialla Lapin harvaan asutulla maaseudulla. Miten sitten turvata palvelujen saanti? Ensiavuksi tarvitaan yhteisöllisyyttä ja osallistamista –  kyläyhteisöjen yhdessä kunnan tai kolmannen sektorin kanssa järjestettäviä ensiapuluonteisia virtuaalisen kansalaistaidon kursseja ja tiedottamista saamenkielisistä palveluntarjoajista!

BIRGENVEAHKKI- SAAMELAISTEN HYVINVOINTI

Juha Sipilän hallitusohjelmaan kirjattu merkittävä tavoite digitalisoida julkiset palvelut pysäyttää pohtimaan, miten tavoite toteutetaan niin, että eriarvoisuus vähenee ja yhdenvertainen palveluiden saatavuus omalla äidinkielellä paranee saamelaisten kotiseutualueella, jossa harvaan asuttu maaseutu pitkine etäisyyksineen tuo mukanaan myös tietoliikenneyhteyksiin omat haasteensa. Toinen mielenkiintoinen kysymys on, miten saamenkielisten sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöiden saatavuus? Saamenkielistä ammattihenkilöstöä ei ole riittävästi tarjolla luoden kuntiin merkittävät rekrytoinnin haasteet. Lapin (2018) opinnäytetyössä tulee esiin, että saamenkieliseen koulutukseen panostamalla ja rajayhteistyötä hyödyntämällä voidaan vastata saamenkielisten työntekijöiden rekrytointihaasteeseen. Kuinka paljon heitä todellisuudessa on? Lapin (2018) opinnäytetyön mukaan saamenkielisten työntekijöiden määrää pidetään hyvänä, mutta haasteena on asiakkaan ja työntekijän kohtaaminen eli ohjautuvuus saamenkielentaitoisen työntekijän vastaanotolle. Tästä syystä tiedottamisella on erittäin suuri merkitys, jotta  asiakkaat ohjautuvat saamenkielisten palveluiden piiriin. Mielestämme saamenkielisten työntekijöiden rekrytointihaasteeseen voitaisi vastata palkkauksella ja mahdollistamalla saamenkielen käytön päivittäisessä asiakastyössä.

Väestöntiheys, asukkaita/km² 2016. (Lähde: THL, Tilasto- ja indikaattoripankki SOTKAnet. Tiedot poimittu 24.6.2018)

Tähän väliin heitämmekin haasteen  ammattikorkeakouluille ja yliopistoille – kootkaa yhteiset voimavarat ja järjestäkää saamenkielistä sosiaali-, terveys- ja hyvinvointialojen koulutusta yhteistyössä saamelaisalueen kanssa!

“Ei 880 km päivämutkin Sevetistä Lapin keskussairaalaan ole homma eikä mikhään” – Mitä mieltä sinä olet?

(Lähde: Lappi 2018)

Vastaavaa vertailua helsinkiläisen näkökulmasta…

Lappi (2018) tuo tutkimuksessaan esiin, että teknologian kehittyminen nähdään mahdollisuutena parantaa niin suomen- kuin saamenkielisten palveluiden tilannetta. Teknologian kehittyminen luo mahdollisuuksia saada palveluita kotiin tai muutoin lähialueelle. Myönteistä kehittymistä on tapahtunut Virtu-pisteiden tultua. Etäyhteytenä pidettävät hoitoneuvottelut esimerkiksi erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon ja asiakkaan välillä, tuovat säästöä matkakustannuksiin ja työntekijän ajankäyttöön. Erilaisia kuntien Virtu-pisteiden tarjoamia palveluita voi saada yhteyksistä riippuen kotiinkin,  mainitaksemme kuvapuhelut. Terveyskylä on myös erikoissairaanhoidon verkkopalvelu, joka tarjoaa tietoa ja tukea kansalaisille, hoitoa potilaille ja työkaluja ammattilaisille. Tämä palveluportaali on aina avoinna ja se on kaikille käytössä esimerkiksi Virtu-pisteen kautta.

TULEVAISUUDEN TARPEET

Alati kehittyvässä ja digitalisoituvassa yhteiskunnassa on huolehdittava, että peruslähtökohdat ovat kunnossa ja  olemassa olevat palvelut sekä käyttäjät kohtaavat. Kasvokkain tapahtuvien palveluiden kehittäminen ja nyt ennen kaikkea saamenkielisten sosiaali-, terveys- ja hyvinvointipalveluiden kehittäminen on tapahduttava siten, että saamenkieltä käyttävät työntekijät ja asiakkaat kohtaavat. On tärkeää panostaa riittävään ja kattavaan informaatioon, neuvontaan sekä ohjaukseen. Informoinnissa on huomioitava alueen erityispiirteet, sillä internetin nopeus ja helppous tiedon jakamisen välineenä ei kuitenkaan saavuta välttämättä kaikkia alueella asuvia. Tämän lisäksi saamenkielisten palveluiden kehittymisen edellytyksenä on se, että tarjolla on koulutusta ja työntekijällä on riittävät mahdollisuudet käyttää saamenkieltä työssään!

(Kuvalähde: Inarisaariselka 2018. Lake Inarijärvi.)

Vaik´ hyvinvointiteknologia luo mahdollisuuksia kehittämiselle, ja valoa pilkahtelee tunturin laella, on karu ja kaunis Lappi haasteena sen!

Blogin julkaisivat Lapin ammattikorkeakoulun ylempää AMK-tutkintoa suorittavat opiskelijat

Hanne Lappi, Marja Savunen & Tarja Törmälehto

Lähteet:

Finlex 2003. Saamen kielilaki 1086/2003. Annettu Helsingissä 15.12.2003. Viitattu 30.6.2018 https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2003/20031086

Heikkilä, L.,  Laiti-Hedemäki, E.,  Pohjola, A. 2013. Saamelaisten hyvä elämä ja hyvinvointipalvelut. Sámiid buorre eallin ja buresveadjinbálvalusat Sämmilij šiev eellim já pyereestvaijeempalvâlusah Saa´mi šiõǥǥ jie´llem da pue´rrjie´llemkääzzkõõzz. Lapin yliopisto. Viitattu 20.6.2018 https://core.ac.uk/download/pdf/30084024.pdf

Inarisaariselka 2018. Viitattu 28.6.2018 http://www.inarisaariselka.fi/en/attractions/lake-inarijarvi/

Lappi, H. 2018. E-hyvinvointipalveluiden nykytila ja tulevaisuus Enontekiön, Inarin ja Utsjoen kunnissa. “…ne antaa enemmän mahdollisuuksia…”. Opinnäytetyö, ylempi AMK. Sosiaalialan koulutusohjelma. Lapin ammattikorkeakoulu.

Laurea ammattikorkeakoulu 2018. Hyvinvointiteknologia tutuksi – Teknologialainaamon toiminta & tavoitteet. Viitattu 23.6.2018 https://www.laurea.fi/hankkeet/teknologialainaamo-kokeilupiste/tietoa

Lehto, P. , Leskelä, J. (toim.) 2011. Interaktiivinen HyvinvointiTV® ja käyttäjälähtöiset ePalvelut Turvallinen Koti -hankkeen loppuraportti. Laurea – ammattikorkeakoulun julkaisusarja. Viitattu 20.6.2018 https://www.laurea.fi/dokumentit/Documents/B44.pdf

Saradutkan 2018. Sára-hanke. Viitattu 28.6.2018 https://saradutkan.fi/sara-hanke/

Yle 2018. Sanosesaameksi. Viitattu 28.6.2018 https://yle.fi/teos/sanosesaameksi/

Weela on monipuolinen kuntolaite, jota ohjataan sovelluksen avulla. Weela on lääkäri Mauno Kurunlahden ideasta kehitetty pieni ja helposti liikuteltava kuntolaite. Vuonna 2010 vastaavaa kuntolaitetta ei markkinoilla tuolloin ollut ja kysyntää tuollaiselle kuntolaitteelle oli. Weela on pitkän tutkimus- ja tuotekehityksen tulos ja se on kehitetty yhteistyössä Oulun Ammattikorkeakoulun kanssa vuosina 2012-2015 ja markkinoille tuote on tullut vuonna 2016.

Kuntolaitteeksi Weela on pieni ja helposti kuljetettavissa.
Säilytysasennossaan Weela vie lattiatilaa vain noin 20 cm x 70 cm ja käyttöasennossaankin se mahtuu 60 cm x 70 cm kokoiseen tilaan. Laite painaa 15kg ja se toimii verkkovirralla. Laitteen mukana tulee kolme erilaista kahvaa, tanko, kahva sekä nilkkaremmi, jotka mahdollistavat monipuolisen harjoittelun aina taukojumpasta tavoitteelliseen lihaskuntoharjoitteluun.

Weelaa ohjataan WeelaTrainer-sovelluksella bluetooth yhteyden avulla. Sovellukseen kirjaudutaan omilla käyttäjätunnuksilla ja sovellus tallentaa tiedot myös myöhempää tarkastelua varten. Sovelluksen kautta ohjataan Weelaa ja sillä säädetään harjoitteiden vastusta aina 100kg asti. Vastus tuotetaan laitteeseeen sähköisesti ja sitä voi säätää 0,5kg välein. Sovelluksesta löytyy 60 erilaista lihaskuntoliikettä sekä liikkeiden ohjausvideot, toistolaskuri, valmiita harjoitusohjelmia sekä kuntotesti ja tavoitteita seuraava liikuntakello. Sovellus on selkeä sekä helppokäyttöinen.

Weelan monipuolisuudesta kertoo esimerkiksi mahdollisuus eksentriseen harjoitteluun. Liikkeissä eksentriseen eli jarruttavaan vaiheeseen voi lisätä eri painoisen vastuksen, esimerkiksi alataljasoudussa vetovaiheeseen voi laittaa vastukseksi 30kg ja jarruttavaan vaiheeseen 40kg. Eksentrinen lihastyö vaikuttaa kehoon hieman eri mekanismeilla kuin konsentrinen tai isometrinen lihastyö. Eksentrisen harjoittelun on todettu vaikuttavan positiivisesti hermoston motoriseen aktivaatioon ja kontrolliin, lihaskipuun sekä liikkuvuuteen. Eksentrinen harjoittelu sopii hyvin myös ikääntyneille lihaskunnon sekä toimintakyvyn ylläpitämiseksi sen taloudellisen luonteen takia.

Weela on ollut Lapin Seniorikuntoutuksessa käytössä maaliskuusta 2018 ja Weela soveltuu hyvin ikäihmisten kuntoutuksen työvälineeksi. Laite on helppo ottaa mukaan myös kotikäynneille tai hoivakotiin ja sitä on helppo käyttää vaikka pyörätuolista. Weelan monipuolisuus, turvallisuus, liikuteltavuus sekä sovelluksen ominaisuudet esimerkiksi harjoitusten seuranta tuovat lisää mahdollisuuksia kuntoutukseen.

Lue lisää: https://www.weela.fi/

Harjoitellessani kuntosalillamme, en voinut olla ihmettelemättä salin seinälle pystytettyä valkoista noin 2,5m pitkää laatikkoa. Siinä on kaksi suurta näyttöä ja merkitty alue edessä. Siinä lukee kissan kokoisin kirjaimin iWall. Perinteisen kuntoilun nimeen vannova mieleni ei voi ymmärtää, että nytkö ne virtuaalipelit alkavat vallata minunkin työpaikkaani? Eikö ihmisiä todellakaan saada ilman näyttöä liikkumaan? Päätin haastaa oman ajatusmaailmani ja kokeilla tätä ihmelaitetta.

Henkilökunnan perehdytyksessä kerrottiin iWallin sopivan erinomaisesti alkulämmittelyksi. Astun seinän eteen ja se alkaa pitää elektronista meteliä. Näyttö menee ilmeisesti pelitilaan, kun laahustan merkitylle alueelle. Pelejä näyttäisi olevan 5, joista valitsen pelin nimeltä Parkour. Se kuulosti peleistä tutuimmalta nimeltä ja olen aina ihaillut Youtubesta henkeä salpaavia parkour-videoita. Seison metrin päässä ruudusta ja kaikki valinnat suoritetaan ohjatusti kehon liikkeellä. Saan pelin ensimmäisen tason käyntiin ja olen virtuaalimaailmassa. Pelissä en ohjaa ketään hahmoa ulkoisesti (kuten Supermario yms. kyllä te kasarin lapset tiedätte), vaan näen virtuaalihahmoni silmien kautta. Maailma johon astun, näyttää tulevaisuuden kaupungilta. Liikun sen katoilla. Peli sijoittuu ilmeisesti yöaikaan, koska taivas on pimeä. Erilaiset nuolen muotoisiksi muokatut valot katoilla ja kaiteilla ohjaavat minun matkaani kohti maalia. Virtuaalihahmoni uskoo kehonliikkeitäni. Jos hyppään, hahmo hyppää, jos juoksen paikallani, hahmoni liikkuu nopeammin, jos menen matalaksi, hahmonikin menee. Kaupungin katoilla poukkoileva rata sisältää isoja yliluonnollisia hyppyjä ja esteiden alituksia. Eli jos hyppään ilmaan, hahmoni hyppää paljon pitemmälle ja korkeammalle. Virtuaalipelissä saan siis suuremmat voimat, mitä minulla todellisuudessa onkaan.

10 minuuttia tahkottuani eri tasoja, kehoni on lämmin ja hiki virtaa poskellani. Katson ympärilleni ja jotenkin minua hieman hävettää. En tiedä millaiselta näytin tai millaista ääntä pidin pelatessani yksin, mutta tämä peli keskellä toiminnallista kuntosalia herättää varmasti hämmennystä aikuisissa ihmisissä. Olisinko uskaltanut pelata tätä peliä toisella kuntosalilla? Täällä on helppo kokeilla, koska olen täällä töissä ja minulla on perusteluna hyvinvointiteknologian kurssin tehtävä. Mutta totta tosiaan, iWall teki sen mitä oli tarkoituskin, se toimi erinomaisena alkulämmittelynä. 10 minuuttia kului paljon nopeammin kuin perus kuntopyörällä pyöräily. Minulla oli oikeasti hauskaa. Edelleen jostain syystä pääni sanoo, ettei tämä ole oikeaa harjoittelua. Tämä on keinotekoista harjoittelua. Olen tässä mielessä perinteiden vanki. Tunnen kuitenkin tämän kokeilun myötä olevani ehkä lähempänä jotain oivallusta.

Mikä on iWallin terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen rooli nyt ja tulevaisuudessa? Mikä sai viime kesänä monet liikkumattomat liikkumaan? Pokemon Go. Ihmiset lähtivät sankoin joukoin metsästämään pokemoneja jalan ympäri Suomea. Pokemonit ovat virtuaalihahmoja, keksittyjä, mielikuvituksen tuotetta ja silti ihmiset metsästivät niitä. Miksi ihmeessä? Eikö todellisuus anna meille tarpeeksi? Herättikö iWall minussa jonkin lapsuuden mielikuvitusseikkailun, jossa kuvittelin ojan yli hypätessäni hyppääväni pilvenpiirtäjän katolta toiselle kuin hämähäkkimies? Ehkä liikunnan ei pitäisi olla niin totista mitä se minulle on pitkään ollut? Miksi en voisi sarjojen ja toistojen sijaan liikkua leikkien?

Liikunnan pitäisi perustua koulussa leikkiin, koska se on kouluaineista alastomin. Jos olet matematiikan kokeessa huono, kukaan muu ei tiedä sitä kuin sinä ja opettaja. Jos hyppäät pituutta yhtä paljon kuin luokan parhaat takaperin, kaikki näkevät sen. Olet huono kaikkien silmissä. Virtuaalimaailmassa pystyt tekemään asioita, mihin et ehkä pystyisi koskaan oikeassa elämässä. iWallin edessä hyppäät juuri helsingin sanomien verran, mutta näytöllä ja virtuaalimaailmassa hyppäät kymmeniä metrejä. Liikkumattomuus aiheuttaa terveysriskejä ja nostaa yhteiskuntamme terveydenhuoltokuluja. Tarvitsemme siis kaiken mahdollisen avun liikkumattomien liikuttamiseen. Kumpi motivoi jatkamaan hyppimistä, todellisuus vai illuusio?

Aiheeseen liittyviä linkkejä:

https://iwall.fitness/hanki-iwall

Kuvat: Health Innovation Academy Oy

EEVA KIURU – HEALTH INNOVATION ACADEMY OY

Siilot säleiksi ja asiantuntijuus jakoon –  jotta voisimme yhdessä kehittää ja luoda uusia innovaatioita uudistuvalle sosiaali-, terveys- ja hyvinvointialalle! Näin kehoittaa tekemään yritysjohtaja Eeva Kiuru, jolla on yli 20 vuoden kansainvälinen kokemus innovatiivisten terveysteknologiatuotteiden kaupallistamisesta ja tuotteistamisesta, innovaatiotoiminnasta kansainvälisessä toimintaympäristössä sekä ammatillinen opettajapätevyys. Suunnitteilla oleva maakuntauudistus ja sen vaikutus sosiaali- ja terveyspalveluihin haastaa  toimintatavat, kuten esimerkiksi digitalisaation hyödyntämisen. On löydettävä uusia toimintamalleja ja toimintatapoja palveluiden saatavuuden ja saavutettavuuden parantamiseksi. Terveyden innovointi on yksi mahdollisuus tuottaa laadukkaita ja yhdenvertaisia hyvinvointipalveluja. Kuka näitä palveluja kehittää?

Health Innovation Academy Oy  

Eevan Kiurun syyskuussa 2014 perustama Health Innovation Academy Oy haluaa tehdä terveydenhuollon ammattilaisista terveyden innovaattoreita!  Health Innovation Academy Oy on terveyteen ja hyvinvointiin liittyvien innovaatioiden koulutus- ja asiantuntijapalvelu, joka tarjoaa koulutusta, valmennusta ja asiantuntijapalvelua esimerkiksi terveydenhuollon ammattilaisille, yritysjohdolle, järjestöille sekä kouluttajaorganisaatioille.  Eeva Kiurun mukaan toimiminen eri rooleissa ja yhteistyössä eri terveydenhuollon organisaatioiden kanssa antaa monipuolisen käsityksen alan erityispiirteistä ja menestystekijöistä:

“Olemme kouluttaneet satoja  terveydenhuollon ammattilaisia innovaatiotoimintaan kymmenistä eri ammattiryhmistä ja palaute on ollut positiivista. Toteuttamamme koulutukset ovat vahvistaneet käsitystä innovaatiovalmennuksen puutteesta terveys- ja hyvinvointialan ammattilaisten keskuudessa. On todella palkitsevaa huomata kuinka paljon terveydenhuollon ammattilaisten joukossa on innovaattoreita. Tällaista valmennusta todellakin tarvitaan!”

Teknologiayrityksissä innovointi on luonnollinen osa arkista tekemistä, kun puolestaan vahvasti siiloituneella sosiaali-, terveys- ja hyvinvointialalla innovointi laahaa pahasti perässä, ja teknologiakehittäjät ovat tyypillisesti muita kuin sosiaali-, terveys- ja hyvinvointialojen ammattilaisia.

Terveyden innovointia

Innovatiivisuus, digitaalisuus ja terveys ovat tämän päivän trendejä!  Terveyden innovoinnista puhuttaessa Eeva Kiurulla on selkeä päämäärä:

“Keksitään uusia tuotteita, prosesseja, palveluita tai keksintöjä, joiden avulla voidaan edistää terveyttä ja hyvinvointia sekä ennaltaehkäistä ja hoitaa sairauksia aikaisempaa paremmalla ja taloudellisesti hyödyttävällä tavalla.”

Aikaisempiin sosiaali-, terveys- ja hyvinvointialojen toimintatapoihin verrattuna terveyden innovaatiot ovat tehokkaita ja käyttökelpoisia parannuksia, jotka voivat olla pieniä parannuksia tai suuria mullistuksia. Innovaation ydinmerkitys pitää kuitenkin sisällään sen, että uudesta tuotteesta tai toimintatavasta on selkeää, käytännöllistä ja taloudellista hyötyä.

Ammattilaisten osallistaminen

Sosiaali-, terveys- ja hyvinvointialojen ammattilaisilta ei puutu ideoita, kun työtä tai työntekoa pitää kehittää. Tunnemme oman työmme sekä asiakkaidemme ja potilaidemme tarpeet kaikista parhaiten. Meille tulisikin antaa mahdollisuus ja valmennus jatkuvan kehittämisen ajatukseen ja työkaluihin. Alan perinteinen ja ehkä jopa hierarkinen toimintakulttuuri ei kannusta ammattilaisia innovatiivisten ideoiden esille tuomiseen tai oman työn jatkuvan kehittämiseen. Eeva Kiurulla on tähänkin  selkeä visio- hän uskoo hyvinvointiteknologian tuomiin mahdollisuuksiin ja hän haluaa kouluttaa sosiaali-, terveys- ja hyvinvointialojen ammattilaisia luomaan ja kehittämään innovatiivisia palveluratkaisuja hyvinvointipalveluiden kehittämiseksi.

“Koulutuksillani pystyn levittämään tällaista ketterää jatkuvaa kehittämisen kulttuuria alalle, koska pidän sitä välttämättömänä, jotta ala kehittyy ja pystyy hyödyntämään kaikkia aikamme mahdollisuuksia esimerkiksi teknologian ja viestinnän avulla.”

Eeva Kiuru kannustaa sosiaali-, terveys- ja hyvinvointialojen ammattilaisia tuomaan esille pienetkin toimintaa kehittävät ideat, koska niistä saattaa kehittyä ja kertautua merkittäviä innovaatioita ja hyötyjä. Jokin pieni parannus saattaa tuottaa vain muutamien minuuttien ajansäästön yksittäisen hoitohenkilön tasolla, mutta kertautuessaan vuosi- ja koko organisaation ja lopulta valtakunnan tasolla se voi olla jo huomattavan merkittävä. Eeva Kiuru toivoo kaikille sosiaali-, terveys- ja hyvinvointialojen ammattilaisille rohkeaa ja ennakkoluulotonta asennetta uuden kokeilemiseen! Hän kannustaa ammattilaisia digitaitojen opetteluun netissä, ammatilliseen verkostoitumiseen ja oman osaamisen parempaan esilletuomiseen sekä innovaatio-osaamisen perustietojen ja – taitojen hankkimiseen sekä erilaisten teknologisten apuvälineiden rohkeaan kokeilemiseen.

Millainen on hyvinvointiteknologia opiskelijoiden tulevaisuus?

Eeva Kiurun mukaan yleiselle tasolle ei kannata jäädä hyvinvointiteknologian kehittämistyössä, vaan on tärkeää saada erikoisosaajia vastaamaan tulevaisuuden tarpeisiin. Hyvinvointiteknologian opiskelijoiden etuna on ymmärrys sekä hyvinvointialasta, että teknologian mahdollisuuksista. Tällaiset poikkitoimialaiset koulutukset valmentavat hyvin kehittämään uusia terveyden innovaatioita. Esimerkiksi tekoälyn terveyssovelluksia kehitetään parhaillaan kiivaasti, mutta osaajia on vasta vähän. Myös datamäärän kasvu terveydenhuollossa tarkoittaa sitä, että tarvitaan sellaisia osaajia, jotka osaavat jäsentää valtavia terveydenhuollon datamääriä terveydenhuollon ammattilaiselle hyödylliseen muotoon.

“Kannattaa hankkia erityisosaamista sellaisilta aihealueilta, joista itse on aidosti kiinnostunut ja joissa on kysyntää erityisosaajista.”

Eeva Kiuru uskoo, että hyvinvointiteknologian peruskoulutus soveltuu monenlaiseen tehtävään. On myös itse oltava aktiivinen ja mahdollisesti hyvä täydentää omaa osaamista niin että saa itselleen osaamisprofiilin, jolla erottuu muista ja sitä kautta parantaa työllistymismahdollisuuksiaan. Kannattaa myös katsoa jo etukäteen alan yritysten tulevaisuuden strategioita ja rekrytointitarpeita ja säätää oma osaaminen vastaamaan näitä tarpeita.

Millainen on sosiaalihuollon tulevaisuus digitalisaation ja hyvinvointiteknologian näkökulmasta?

Eeva Kiurun mukaan sosiaalihuolto on aihealueena innovaattoreille ehkä kaikkein haastavin. Alalla on vain vähän innovaatiokulttuuria ja esimerkiksi teknologian hyödyntäminen on vasta vähäistä. Alan kehittymistä hidastaa alan lainsäädäntö, joka asettaa tarkat raamit toiminnalle. Toisaalta teknologian avulla voitaisiin merkittävällä tavalla tuoda uudenlaista ajattelua myös sosiaalihuoltoalalle. Vastikään esimerkiksi uutisoitiin, kuinka Eläketurvakeskus opetti koneelle puolen miljoonan ihmisen tietojen avulla, millaiset ominaisuudet ennakoivat työkyvyttömyyttä. Kone pystyi näiden yleisluontoisten tietojen avulla ennustamaan työkyvyttömyyden kaksi vuotta etukäteen. Tällainen tieto olisi todella arvokasta ja auttaisi alan ammattilaisia puuttumaan mahdollisimman varhain näihin kehityskulkuihin.

“Uskon, että innovaatiot ja teknologian parempi hyödyntäminen tulee myös pahasti ylikuormitettujen sosiaalihuollon ammattilaisten työn tueksi nykyistä enemmän. Tarvitaan lisää rohkeita ja ennakkoluulottomia sosiaali-alan innovaattoreita kokeilemaan uutta. Ja tietysti myös sosiaalialan ammattilaisille pitää kouluttaa innovaatiotaitoja.”

Voisiko vastaavaa tiedon analytiikkaa soveltaa myös sosiaalihuollon alalle? Eeva Kiurun näkemys on, että vastuullisella tekoälyalgoritmien kehittämisellä voisi löytyä ratkaisuja varhaiseen puuttumiseen mm. lastensuojelun alalla. Ihan vasta Helsingin Sanomissa uutisoitiin Espoon kaupungin  ja ohjelmistoyritys Tiedon tekoälykokeilusta, jossa tekoälyllä olisi teknisesti mahdollista rakentaa “hälytysjärjestelmä”, joka ilmoittaisi sosiaali- ja terveyspalveluiden henkilöstölle riskitekijöiden kasaantumisesta. Mutta miten on tietojen yhdistämisen juridinen laita? Se voi olla paljon hankalampaa kuin itse teknologian hyödyntäminen.

Pohjois-Lapin mahdollisuudet ja haasteet

Halusimme kuulla Eeva Kiurun mielipiteen myös pohjoisen toimintaympäristön hyvinvointipalveluiden kehittämisestä ja sen tulevaisuuden näkymistä. Eeva Kiuru toivoisi Pohjois-Lapin harvaan asutulla maaseudulla näkevänsä rohkeampia ja vaikuttavampi kokeiluja, koska Lappi ja muut Suomen harvaan asutut alueet ovat otollista testikenttää uusille etäpalveluille. Olemassa oleva teknologia tarvitsee rohkeasti tilaisuuteen tarttuvia ihmisiä ja luovaa ongelmanratkaisua eli uskallusta kokeilla jotain ihan uutta. Esimerkiksi vasta vähän hyödynnetty mahdollisuus on terveysmatkailu, jossa tarvittaisiin rohkeampaa palveluiden tuotteistamista ja markkinointia. Toisaalta haasteeksi saattaa muodostua etäpalvelujen edellyttämät toimivat tietoliikenneyhteydet ja ikäihmisten digitaidot, jotka ovat tulevaisuudessa yksi keskeinen toimintakyvyn osa-alue palveluiden siirtyessä verkkoon.

Hyvinvointiteknologia maailmalla

“Yhdysvalloissa sairaalat alkoivat tekemään kuljetussopimuksia Uber-kuskien kanssa kroonisten potilaiden hoidossa käyttämiseksi. Myös miehittämättömiä ilma-aluksia eli droneja kokeillaan kovaa vauhtia terveydenhuollossa. Niillä viedään lääkkeitä tai veripusseja onnettomuus- ja katastrofialueille tai harvaan asutulle seudulle.”

 (Health Innovation Academy 2018)

Kysyimme Eeva Kiurulta milloin hän näkisi sosiaali,- terveys-ja hyvinvointialoilla  Uber-kuskit ja dronet osana suomalaista hyvinvointipalvelukulttuuria. Hänen aiemmin kokemansa rohkea ja ennakkoluuloton kokeilu on  hidastunut, ja monet kokeilut tuntuvat etenevän nyt muualla nopeammin kuin Suomessa. Etelä-Koreassa roboteille järjestetään jo laskettelukilpailuja. Suomessa ihmetellään vasta ensimmäisiä robotteja muutamassa hoivakodissa. Tällaista pitäisi olla jo paljon enemmän menossa, jotta nuo visiot lähtisivät myös Suomessa toteutumaan. Kehittymisen takia on tärkeää päästä nopeasti liikkeelle ja oppia tekemisen ja kokeilemisen kautta!

Elämä ei ole odottamista, toivomista ja haaveilemista, se on tekemistä, olemista ja joksikin tulemista. Se on sitä mitä aiot tehdä sen jälkeen kun olet lukenut tämän.— Mike Dooley

Hyvinvointiteknologia tarjoaa tulevaisuudessa rajattomia mahdollisuuksia, mutta se tuo mukanaan myös haasteita meille sosiaali-, terveys- ja hyvinvointialojen ammattilaisille. Atk-taitoiset ammattilaiset, jotka rohkeasti uskaltavat tarttua digitalisaation mahdollisuuksiin, pystyvät hyödyntämään digitalisaatiota asiakas-tai potilastyössään helpottaakseen työnkuormittavuutta ja täten edistämään sekä parantamaan omaa työssäjaksamistaan. Työntekijän työssäjaksamisella on täten suora vaikutus työssäpoissaoloihin, ja organisaation satsaus laadukkaaseen digitalisaatioon tuo parhaimmillaan säästöä  työnantajille.

Hyvinvointiteknologiaa kehitettäessä tulee aina ottaa huomioon myös asiakaslähtöisyys. Ei riitä, että kehitämme sosiaali-, terveys- ja hyvinvointialojen tarjoamia palveluja ilman aktiivista vuoropuhelua hyvinvointipalvelujen käyttäjien kanssa.  Tarvitsemme asiakkaittemme osallisuutta palveluiden kehittämiseen! On selvää, että teknologiaan liittyy käyttäjän näkökulmasta kimurantteja haasteita kuten huonot Internet yhteydet tai älypuhelimen toimimattomuus etenkin katvealueella asuville. Haasteet ovat onneksi korjattavissa – Lapissa katvealueiden kuuluvuutta on jo parannettu. Nämä parannukset ovat lisänneet samalla väestön turvallisuuden tunnetta.

Digitaalisoituvasta tulevaisuudesta huolimatta toivomme, ettei ihmisten välinen kommunikointi ja kasvokkain tapahtuva kohtaaminen vähenisi digitalisaation kehittyessä. Erityisesti Lapissa, jossa välimatkat ovat pitkiä ja lähin naapuri voi asua 100 km päässä, on asiakkaalle erittäin merkityksellistä tulla kuulluksi ja nähdyksi kotisairaanhoitajan tai sosiaalityöntekijän kotikäynnillä- tulla siis aidosti kohdatuksi. Toisaalta, samaisessa kylässä asuvan toisen asiakkaan hyvät atk-taidot mahdollistavat hänelle etäyhteytenä pidettävän hoitokokouksen, jolloin asiakas saa olla kotona ja keskustella hoitajan tai lääkärin kanssa hoidollisista asioistaan netin välityksellä – hyödyntäen samalla erilaisia terveyteen liittyviä henkilökohtaisia käyttösovelluksia parhaalla katsomallaan tavalla.

Olemme vasta totuttelemassa digitalisaation ja hyvinvointiteknologian tuomaan hyötyyn. Emme välttämättä osaa  vielä hyödyntää näitä digitalisaation tuomia käyttömahdollisuuksia työelämässä joko tiedon, ennakkoluulojen tai käyttöönoton puutteen takia. Olemme kuitenkin rohkeita ja innovatiivisia kokeilemaan – emme pelkää! Kannustammekin blogimme lukijaa, Eeva Kiurun sanoin, tarttumaan rohkeasti tilaisuuteen, olemalla luova ongelmanratkaisija, ideoija ja uskalias kokeilemaan aivan jotain uutta – olemalla erityisosaaja!

Blogin julkaisivat Lapin ammattikorkeakoulun ylempää AMK- tutkintoa suorittavat opiskelijat

 – Hanne Lappi, Marja Savunen & Tarja Törmälehto

Lähteet:

Health Innovation Academy 2018. Yrityksen tarina. Viitattu 15.6.2018 https://www.healthinnovationacademy.com/yritys/

Kiuru, Eeva 2018. Sähköpostihaastattelu 15.6.2018. Haastattelijana Hanne Lappi, Marja Savunen ja Tarja Törmälehto.

Suhonen, L. & Siikanen, T. Hyvinvointiteknologia sosiaali- ja terveysalalla – hyöty vai haitta?. Viitattu 18.6.2018. http://www.theseus.fi/handle/10024/20730

Focus aktiivisuusranneke rannekello

Mittaa sykkeen ranteesta, askel- ja matka- ja kalorinkulutusmittaus,soitto- ja viesti-ilmoitukset ja miten levollisesti tai levottomasti olet yön nukkkunut ja lisäksi herätys. Ja unohtamatta normaali kellon toimintoja.Tarvitsee toimiakseen niin sanotun älypuhelimen iPhone tai Android. Toimii sellaisten älypuhelinten kanssa ja tablettien kanssa, joilla on Bluetooth 4.0 yhteys, ja käytössä joko Android 4.3 tai myöhäisempi versio, tai iOS 6.0 tai myöhäisempi versio.

Focus aktiivisuusranneke rannekello

Arvioni aktiivisuusrannekkeesta

Aktiivisuusranneke seuraa aktiivisuuttasi, kuten askelmäärääsi, etäisyyttä ja kulutettuja kaloreita. Se näyttää kellonajan ja päivämäärän. Ja synkronoi tiedot automaattisesti puhelimesi/tabletin kanssa Bluetooth avulla. Rannekello on helppokäyttöinen ja miellyttävä käyttää ranteessa. Mielestäni myös muotoilu on onnistunut, selkeälinjainen ja ei jää kiinni ympäristöön, ei ole teräviä kulmia. Laite on ollut käytössäni useamman viikon ja tulosten luotettavuudesta en ole täysin vakuuttunut, erityisesti yöunien osalta. Mielestäni kello soveltuu sellaiselle, joka on aloittelemassa liikkumista ja haluaa jollain tavalla seurata menestymistään liikkumisen/aktiivisuun suhteen. Mittaa käyttäjän arkiliikkumista. Jos on aktiivisempi liikkuja ja päättänyt muuttaa elintapojaan, suosittelisin suoraan hankkimaan luotettavan sykemittarin.

Aktiivisuusranneke mittaa vireystasoa ja unta. Esimerkiksi unen kokonaisaikaa ja unen syvyyttä. Laite ei ole reagoinut, jos olen yöllä noussut esimerkiksi ylös. Kello on silloin ilmoittanut minun olevan unessa. Lisäksi verrattuna polarin gps-sykemittariin, tämä rannekello ei näytä juostessa eikä kävellessä luotettavia matkamääriä. Näistä voi lukea kuningaskuluttajan sivuilta, joissa on testattu erilaisia aktiivisuusrannekelloja keskenään samalla matkalla, ja askelten lukumäärässä on ollut huomattavia eroja.(Kuningaskuluttaja 2016,1).

Laite myös ilmottaa jos sinulle tuli puhelu tai tekstiviesti. Lisäksi kello värillä ilmoitti, että olet ollut paikoillasi liian kauan. Oma mielenkiintoni liittyi tähän syvän unen mittaamiseen vuorokaudessa. Siihen tarvitaan kyllä luotettavampi laite, mutta kyllä se antoi kuitenkin jotain suuntaa. Ranneke ei toiminut kaikkina öinä, vaikka sen lataustaso oli maksimissaan. Lisäksi kokeilin rannekkeen käyttöä nilkassa, josta laite mittasi heikosti. Työssäni en kyennyt laitetta jatkuvasti ranteessa käyttämään, joten halusin sen vuoksi kokeilla miten laite toimisi nilkasta mittaamalla. Aktiivisuusrannekkeen haitaksi sanoisin hinnan, melkein samalla rahalla voi hankkia jo luotettavamman sykemittarin käyttöönsä.

Liitteet

Kuningaskuluttaja. (2026). Askelmäärissä heittoa eri aktiivisuusrannekkeissa. https://yle.fi/aihe/artikkeli/2014/05/29/askelmaarissa-heittoa-eri-aktiivisuusrannekkeissa

Toimiva kotihoito Lappiin -hankkeen myötä pilotoitiin kotona asumisen tueksi teknologisia mahdollisuuksia. Hankkeessa on ollut mukana yhtenä laitteena Arctic Connect kuvapääte. Virtuaalisilla kotikäynneillä voidaan seurata asiakkaan ruokailua, lääkkeiden ottamista ja yleistä vointia sekä jaksamista. Lääkehoidon ja terveydentilan arvioinnissa käytetään etämittalaitteita kuten verenpainemittaria. Mittaustulokset tallennetaan virtu.fi kansioon ja ovat sieltä ammattilaisten nähtävillä.

Kuvapuhelin joka tulee kotiin, on kosketusnäytöllinen noin 17-23” laite. Sitä käytetään pääasiassa koskettamalla kuvaruutua. Laite on ilmainen käyttäjälleen hankkeen keston ajan ja se sisältää 4G mobiililaajakaistayhteyden. Kotipääte mahdollistaa sovitut etäkäynnit kotihoidosta tai muusta sosiaali- ja terveydenhuollosta, internetin käytön sekä yhteydenpidon omaisiin ja läheisiin. Kuvapuhelinyhteyden avulla lääkärin, muistikoordinaattorin ja muiden ammattilaisten tuki voidaan tarvittaessa toteuttaa osittain virtuaalikäynneillä. Kotiin järjestetään myös fysioterapeutin sekä toimintaterapeutin etäkäynnit kuvapäätteen avulla tukemaan jo tehtyjä kotikäyntejä. Etänä voidaan toteuttaa yksilökuntoutusta esim. leikkausten jälkeisissä tehostetuissa kotikuntoutusjaksoissa.

Kuvapäätettä olen päässyt kokeilemaan puolisen vuotta työssäni. Käyttö on varsin helppoa, eikä laitteen perehdyttäminen toisille hoitajille ole vienyt paljoa aikaa. Kokemukset ovat olleet hyviä ja niiden avulla on pystytty vähentämään kotikäyntien määrää. Asiakkaan lääkkeiden ottaminen tai insuliinin pistäminen on voitu varmistaa teknologisen kuvapäätteen avulla. Insuliinin pistämisessä asiakas on voinut päätteen avulla näyttää oikean pistettävän yksikkömäärän ensin hoitajalle, jonka jälkeen sen vasta pistänyt sen siinä samalla. Laitteen käyttöä on etenkin etäalueella pitkien ajomatkojen vuoksi pidetty hyvänä apuna työhön. Lääkärin etävastaanotosta on myös positiivista kokemusta, jossa olen myös ollut itse mukana. Tämä on mahdollistanut asiakkaille tavan olla kotona vastaanoton ajan, eikä pitkiin matkoihin ole mennyt aikaa eikä voimavaroja. Toki usein hoitajan olo tällöin on kotona ollut kuitenkin tarpeen, jotta yhteydet on saatu kuntoon. Laitteissa on ollut jonkin verran teknisiä ongelmia. Opastusta ongelmatilanteisiin on kaivattu etenkin virka-aikojen ulkopuolella, mikä on ollut jonkin verran vielä ontuvaa. Asiakkailta saatu palaute on ollut positiivista ja he ovat olleet motivoituneet sen käyttöön.

• Mari Iivari, Ryhmä 4

Lähteet:

http://www.sosiaalikollega.fi/hankkeet/toimiva-kotihoito-lappiin/materiaalit/130618-jarjesto-ja-seurakuntayhteistyo-rovaniemi/harju-lahja

http://www.sosiaalikollega.fi/hankkeet/toimiva-kotihoito-lappiin/teknologia

HEI!

Tehtävässä kaksi (2) testasimme yhtenä hyvinvointiteknologian sovelluksena/tuotteena FastRoi:n HILKKA -sovellusta, jota pääsin henkilökohtaisesti käyttämään työssäni työvälineenä osana kotihoidon työntekijöiden työnjakamista ja töiden organisointia. Ennen tämän postauksen kirjoittamista, käytin HILKKA:a useamman viikon ajan työskennellessäni esimiestyössä.

FastRoi HILKKA -sovellus toimii tietokoneella, sekä matkapuhelimessa. Käytännössä HILKA:n käyttö työnorganisoinnin teknologiavälineenä toimii niin, että minä “työnjakajana” jaan työt HILKKA -sovelluksen kautta tietokoneella, josta ne siirtyvät reaaliajassa hoitajien omiin matkapuhelimiin niin sanotuksi työlistaksi/asiakaskäyntilistaksi.

HILKKA -sovelluksen käytöstä hyötyvät niin työntekijät, asiakkaat kuin organisaatiokin. Työntekijät hyötyvät HILKA:n käytöstä siitä näkökulmasta, että työt kulkevat kätevästi aina mukana reaaliajassa eivätkä ole enää “vanhanaikasesti” vain paperilla. Tämä lisää myös tietoturvaa, koska puhelimet ovat aukaistavissa vain tietyillä salasanoilla – eikä niin sanottua väärin käsiin -joutumisvaaraa ole läsnä. Asiakkaille HILKA:n hyöty on ehkä mielestäni käytännön työssä pienin. Toki voidaan kuvitella, että asiakkaat hyötyvät siitä, että muutosten tekeminen esimerkiksi heidän käyntiensä aikatauluttaminen (esim. aikataulun muutos) onnistuu nopeasti. Organisaatio ja työyhteisö hyötyy HILKA:sta käytännön työn kannalta sekä taloudellisesta näkökulmasta. Sovelluksen avulla töitä voidaan kohdentaa tarkasti, sekä laskea mm. työntekijöiden kuormittavuusprosentteja. Tämä takaa tehokkaan ja tasa-arvoisen työn työntekijöiden kesken. Laajemmalti organisaation näkökulmasta uskon HILKA:n käytön lisäävän taloudellista tuottavuutta, koska työt saadaan kohdennettua tarkoin ja työlistoista tulee tehokkaita (=tuottavia yritykselle).  Haasteena voinee olla se, ettei numeroita prosentuaalisen kuormituksen suhteen aleta tuijottamaan “liikaa” ja vaatimaan kaikilta yksilöiltä samanlaista suorituskykyä. Yksilölliset erot ja työhyvinvointi pitää pystyä turvaamaan jokaiselle työntekijälle, mutta en usko sen olevan ongelma organisaatioissa joissa työskentelee koulutetut ja työlleen motivoituneet esimiehet.  Kaiken kaikkiaan koen sovelluksen olevan hyvä työväline joka tehostaa ja helpottaa töiden jakamista, organisointia sekä töiden hahmottamista isommassa kokonaisuudessa. Lisäksi se on nykyaikaa!

Mitäpä jos internet kaatuu? Siksi me ainakin yksikössä joudumme edelleen turvautumaan myös paperilistoihin ns.”hätävarana” taataksemme jokaisen asiakkaan turvallisuuden. Sanoisin tämän olevan edelleen se suurin haaste, vaikka elämmekin jo teknologian aikakautta, on edelleen päiviä jolloin internet saattaa vain sanoa “error”.

-Krista Maikkunen, Ryhmä 4

Lähdelinkit:

https://fastroi.fi/resurssit/blogi/sairaanhoitajaliiton-tutkimuksessa-hilkka-jarjestelma-oli-kayttajaystavallisin-yksityisella-sektorilla-ja-sosiaalihuollossa/

https://fastroi.fi/asiakastietojarjestelman-valinta-kotihoidossa

http://www.tiera.fi/palvelut/sosiaali-ja-terveyspalvelut/tiera-mobiili-kotihoito

Kävin haastattelemassa Espoossa sijaitsevan Esportin testiaseman kuntotestausvastaavaa Kimmo Kourusta. Kimmo on pitkänlinjan asiantuntija fyysisen suorituskyvyn testaamisessa ja pystyy antamaan kattavan kuvan ammattilaiskäytössä olevasta hyvinvointiteknologiasta. Kimmo hyödyntääkin testiasemalla useita eri mittauslaitteistoja saadakseen kokonaiskuvan kuormituksesta, suorituskyvyn testaamisesta sekä palautumisesta. Samalla haastattelin Kimmon näkemystä hyvinvointiteknologian tulevaisuudesta ja testauksen tarkoituksenmukaisuudesta.

Ja tietty jos Kimmon suostumuksella saisin jonkin uusimmista laitteista viikoksi testiin! 😊

Haastattelu alla:

https://youtu.be/f6VsembOonA

Esimerkkejä testiaseman hyvinvointiteknologiasta

• Polkupyöräergometritesti
• InBody- mittari (InBody770)
• Firstbeat
• Polar Team Pro
• Neofit 3D
• Juoksu- ja hyppykennot
• nHANCE

Lisää infoa:

http://www.esport.fi/fitness-ja-kuntoilu/personal-training/kuntotestit

http://www.inbody.fi/tuotteet/inbody770/

https://www.firstbeat.com/fi/

https://www.polar.com/fi/b2b_tuotteet/team_sports/team_pro

http://www.neofit.com/tuote

http://nhance.se

Suomalaisen yrityksen Oura Health:in kehittämä hyvinvointisormus huokuu tulevaisuutta! Sormus mittaa käyttäjänsä unen laatua, aktiivisuutta ja kehon palautumista sekä fyysisestä, että psyykkisestä suoriutumisesta. Palautteen Oura antaa bluetoothin välityksellä suoraan käyttäjänsä älypuhelinsovellukseen. Sormuksen akku kestää 2-3 päivää, eli sitä ei tarvitse olla jatkuvasti lataamassa. Oura Sormus toimii siis aktiivisuusrannekkeen tavoin, mutta  on tarkempi ja monipuolisempi kuin useimmat aktiivisuusrannekkeet. Ja kaikki nämä yhdistettynä yhteen sormukseen!

Rahoittajina Ouralla on useita nimekkäitä tekijöitä, mm. Marko Ahtisaari, sarjayrittäjä Jyri Engeström, Lifeline Ventures ja oululainen yksityissijoittaja Petteri Vanhanen.

Ylemmässä videossa näkyy sormuksen vanha malli. Viime vuoden lopussa julkistettiin uusi malli sormuksesta, joka näkyy alla olevassa videossa. Sormus on siis entistä pienempi, sirompi ja tavallisen sormuksen näköinen!

Sormus pitää sisällään seuraavaa teknologiaa:

• Kaksiytiminen ARM Cortex -pohjainen ultra low power -mikrokontrolleri
• Sormuksen sisäinen flash-muisti, johon mahtuu mittausdataa yli 6 viikon ajalta
• PPG-sensorit, jotka mittaavat eri infrapunavalon taajuuksilla toimivia sydämen sykepulssin aaltomuotoja ja sen amplitudin muutoksia sekä sykkeiden välisiä etäisyyksiä
• 3D-kiihtyvyysanturi ja gyroskooppi
• Lämpötila-anturit, jotka mittaavat 0,05 asteen resoluutiolla ihon lämpötilan muutokset ympärivuorokautisesti sekä yön aikana kehon lämpötilan muutokset.
• Täysin vesitiivis rakenne vähintään 100 metriin asti
• Bluetooth Smart, lentotila-toiminto.

(Lähde https://www.helins.fi/artikkelit/oura-sormus/)

Mitä sormus siis mittaa?

Päivän aikana sormus mittaa aktiivisuutta sekä aktiivisten jaksojen keston, intensiteetin, aktiivisuuden aikana kulutetut kalorit sekä kalorien kokonaiskulutuksen. Myös paikallaan vietetty aika mitataan ja mikäli paikallaan ollaan yli 50min, sormus hälyttää liikkumaan.

Yöllä sormus mittaa unen laatua, unen vaiheita, sydämenlyönnit, leposykekäyrän ja sykevälivaihtelun. Yöllä sormus myös kerää tietoja kehon liikkeistä ja lämpötilan vaihtelusta.

Mitä tällainen lysti kustantaa?

Sormuksen voi ostaa useammalta eri nettisivustolla. Hintaa sormukselle tulee yli 300 euroa, mutta sormuksen voi ostaa myös osamaksulla.

Mihin sormusta voi hyödyntää?

Sormus antaa henkilökohtaista ohjausta mm. unen laadun ja suorituskyvyn parantamiseksi sekä kuormituksen tasapainottamiseksi. Käyttäjä saa tietoa oman kehonsa toiminnasta ja yksityiskohtaista tietoa kunkin vaikuttavan tekijän osalta. Sormus voi auttaa ymmärtämään, miten oma keho reagoi päivittäisiin elämänvalintoihin ja rytmiin.

Ouran avulla voi seurata omaa palautumista unen aikana. Tämä auttaa käyttäjää sovittamaan oman elämänrytminsä palautumisen kannalta optimaaliseksi.

Myös erilaiset valmentajat, lääkärit ja tutkijat ovat löytäneet sormuksen ja se antaakin heille tietoa käyttäjän elämäntavoista. Esimerkiksi Piilaaksossa on lääkäreitä, jotka käyttävät sormusta asiakkaidensa valmentamiseen. Myös Stanford Reach Institute on validoinut sormuksen unen mittaukseen. Sormus antaa asiantuntijoille arvokasta tietoa, jota voi hyödyntää asiakkaan elämäntapojen parantamisen ohjeistamiseen.

Harmiksemme ryhmällämme ei ollut mahdollisuutta kokeilla sormusta käytännössä. Sormuksen käyttö olisi mielenkiintoista, ainakin aluksi. Mutta loppuuko into alkuhuuman jälkeen? Sormus on myös melko kallis kertaostos, mikäli sormusta ei tulisi käytetettyä.

Oura on kuitenkin mielenkiintoista uutta teknologiaa ja mikäli käyttökokemuksia joltain löytyy, olisi niitä mukava kuulla!

Lähteet:

https://ouraring.com/

https://www.talouselama.fi/uutiset/oura-kutisti-sormuksen-hyvinvointisormuksen-kehittaja-julkaisi-uuden-sukupolven-laitteen-slushissa/abcdaddc-14cf-3dfd-837b-2789d95afb4a

https://www.helins.fi/artikkelit/oura-sormus/

https://www.kauppalehti.fi/uutiset/suomalaisten-kehittama-hyvinvointisormus-houkuttaa-kovia-rahoittajia/EF89izQu

https://www.terveystehdas.fi/store/p168/Oura_-_%C3%84lysormus_.html

https://kulma.elisa.fi/elamasi-tasapainoon-oura-hyvinvointisormuksella