Kaikki mitä näet ja kuulet voi olla väärennettyä 

Monelle tuttu tilanne: sosiaalisen median uutisvirtaa selaillessasi vastaan tulee hieno kuva. Talvimaisema Suomesta. Katsot kuvaa tarkemmin ja toteat, ettei se voi olla aito. Kommenteista päätellen moni kuitenkin olettaa kuvan olevan aito. Seuraavaksi näet mainoksen, jossa pääministeri kehuu hyvää sijoitusmahdollisuutta. Toteat senkin huijaukseksi, mutta liian moni ottaa mainoksen todesta. 

Tällä tavalla alkaa osa huijauksista. Yhä useammassa niistä on hyödynnetty tekoälyä, kuten Facebookissa näkemälläni sivulla, jossa oli mustavalkoisia kuvia holokaustin uhreista. Kuvat näyttivät hieman oudoilta. Sitten samalle sivulle ilmestyi kuvia nuorista tunteisiin vetoavan tekstin kanssa ja osassa niistä pyydettiin lahjoituksia. Katsoin päivityksen tekijän nimeä ja tein omat johtopäätökseni. Viisainta olisikin aina pysähtyä ja miettiä, mistä päivityksessä, viestissä tai oudossa puhelussa on kyse. Myöhemmin luin uutisista kyseisestä sivustosta ja se vahvisti epäilyni. Kyseessä oli tekoälyllä toteutettu huijaus, jossa oli käytetty oikeiden henkilöiden nimiä, mutta kuvat olivat tekoälyllä tuotettuja (Growcoot, 2025a). Artikkelissa kerrotaan sivustolla olleen myös päivityksiä, joissa oli ollut linkkejä tietojenkalastelusivustoille. Tietojenkalastelusivuille johtavia linkkejä jaetaan myös sähköpostilla ja tekstiviesteillä. 

Deepfake – väärennettyjä videoita ja ääntä 

Valitettavasti tekoälyllä voidaan tehdä entistä vakuuttavampia huijauksia. Jo 2024 uutisoitiin toimitusjohtajahuijauksista, joissa oli käytetty tekoälyllä tuotettua ääntä (Toivonen, 2024). Kyseessä on deepfake, eli syväväärennös, jossa käytetään aidolta vaikuttavaa kuvaa tai ääntä. Onpa jopa kirjoitettu Teams-palavereista, joissa on tekoälyn avulla esiinnytty toisena henkilönä. Luin myös äskettäin kansainvälistä rekrytointia tekevästä suomalaisesta, joka oli kohdannut haastattelutilanteessa tekoälyllä tuotetun deepfake-ehdokkaan (Aho, 2026). 

Growcootin (2025b) mukaan Meta on suunnitellut tekoälyllä luotujen tilien perustamista Instagramiin ja Facebookiin. Voi vain arvailla, mihin se johtaisi, sillä tähänkin asti alustoilla on ollut huijarien perustamia käyttäjätilejä. Oletettavasti deepfake tulee vain yleistymään tekniikan kehittyessä. Palatakseni aikaisemmin mainitsemaani maisemakuvaan, on aivan mahdollista, etteivät kommentit ole aitoja. Samoin huijausmainoksen kommentit ovat usein osa huijausta, jossa huijauksen kohteena olevia ihmisiä on rekrytoitu tykkäämään ja kirjoittamaan kommentteja. Jos mikä tahansa asia saa pelkkiä positiivisia arvioita, voi kyseessä olla huijaus. Aikaisemmin pystyi myös tekstin kielioppivirheistä tunnistamaan huijausviestit, mutta nyt tekoäly kääntää tekstit nopeasti eri kielille. Toisaalta tekoälyn käyttö tässä artikkelissa mainittuihin tarkoituksiin rikkoo tekoälypalvelujen käyttöehtoja. 

Oliko ennen paremmin? 

Tuleekohan vielä aika, jolloin palaamme vanhaan? Välillä tietoturvauutisia lukiessa tulee ikävä lankapuhelimia. Mutta kyllä niissäkin omat kummallisuutensa oli. Jos oli kaksi puhelinta eri huoneissa, pystyi meneillään olevaa puhelua kuuntelemaan toisesta puhelimesta luurin nostamalla. Välillä myös kirjeet katosivat matkan varrella tai tulivat vastaanottajalle pitkän ajan kuluttua. Kirjesalaisuus oli helposti rikottavissa, kun avasi vain toiselle osoitetun kirjeen. Siitä huolimatta ihmisillä pitäisi olla oikeus valita joko digiposti tai kirjeposti ja saada edelleen henkilökohtaista asiakaspalvelua oikeilta ihmisiltä. 

Lähteet:

1. Aho, S. (2026). Vedän työhaastattelua, mutta vastassa onkin deepfake! Haettu 4.2.2026 osoitteesta https://www.linkedin.com/posts/susannaaho_ved%C3%A4n-ty%C3%B6haastattelua-mutta-vastassa-onkin-activity-7424360594759204864-FeyM?utm_medium=ios_app&rcm=ACoAAA9CG7oBrUM1E9zV54jKi0adPtLuS2EgITA&utm_source=social_share_send&utm_campaign=copy_link 
2. Growcoot, M. (2025a). Auschwitz Museum Asks Facebook Page to Stop Making AI Pictures of Holocaust Victims. Haettu 2.2.2026 osoitteesta https://petapixel.com/2025/06/04/auschwitz-museum-asks-facebook-page-to-stop-making-ai-pictures-of-holocaust-victims/  
3. Growcoot, M. (2025b). Instagram and Facebook to Fill Platforms With AI Generated Accounts. Haettu 2.2.2026 osoitteesta https://petapixel.com/2025/01/02/instagram-and-facebook-to-fill-platforms-with-ai-generated-accounts/  
4. Toivonen, H. (2024). Toimitusjohtajan äänellä pyydettiin isoa rahansiirtoa – Suomessa paljastui uudenlainen tekoälyllä tehty huijausyritys. Haettu 2.2.2026 osoitteesta https://www.is.fi/digitoday/art-2000010251976.html  
5. Virtanen, S. (2025). Teams-puhelussa näkemäsi ihminen voi olla joku muu kuin luulet. Uusi Huijaus yleistyy. https://www.talouselama.fi/uutiset/a/fc8874c1-b0f6-4559-84ae-313848ca8ee5 

Kirjoittaja: Marja Nevalainen