Tällä hetkellä keskustellaan tekoälyn vaikutuksista työelämään lyhyellä ja pitkällä aikavälillä. Keskustelussa on arvioitu, mihin ammatteihin tekoälyn yleistyminen tulee vaikuttamaan tai on jo vaikuttanut. Asiantuntijoista osa ennustaa tekoälyn vaikutusten olevan vähäiset, mutta toiset arvelevat sen muuttavan osan asiantuntijatöistä automatisoiduiksi jo tämän vuoden aikana. Vaikutukset näkyvät kuitenkin jo IT-alalla, jossa uran alkuvaiheessa olevien on vaikeaa työllistyä ja lisäksi vaaditaan enemmän osaamista kuin aikaisemmin (Löytömäki, 2026a).

Toistaiseksi suomalaisyritykset ovat olleet pettyneitä tekoälyinvestointiensa tuottavuudesta, sillä vain kolme prosenttia yrityksistä raportoi lisääntyneestä tuottavuudesta (Raeste, 2026). Toisaalta juristit käyttävät jo rutiinitöissä Legora-tekoälytyökalua, joka on säästänyt työaikaa (Löytömäki, 2026b). Näyttää siltä, että tekoälytyökalujen hyödyt ja soveltamismahdollisuudet riippuvat toimialasta. 

Kauhasen ja Rouvisen (2026) muistiossa todetaan, ettei tekoäly ole toistaiseksi vaikuttanut nuorten työmarkkina-asemaan. Teutloff ym. (2025) mukaan jo aikaisemmissa tutkimuksissa on huomattu, että noin 80 prosenttia yhdysvaltalaisista työntekijöistä voi huomata, että LLM (Large Language Models) vaikuttaa 10 prosenttiin heidän työtehtävistään ja 19 prosentilla työntekijöistä ainakin puoleen työtehtävistä. 

Vaikutukset freelance-työntekijöiden työllistymismahdollisuuksiin riippuivat kuitenkin työtehtävistä, työsuhteen kestosta ja työntekijän lähtötasosta. Tuottavuus parantui aloittelijatasoisilla työntekijöillä, mutta automatisoitavissa olevissa työtehtävissä tekoäly kuitenkin vähensi freelance-toimeksiantoja. Tutkittaessa manuaali-intensiivistä, kirjoittamisen automaatiolle alttiita ja kuvanluontitöitä, vaikutti tekoäly vähiten manuaali-intensiivisiin töihin. Osassa työtehtävistä tekoäly toimii niitä täydentävästi. Kysyntä väheni 24 prosentilla tekoälyllä korvattavien taitojen osalta. Korvattavissa olevat tehtävät olivat yhteydessä korkeampiin palkkoihin, korkean palkkatason maissa työskentelevillä freelancereilla. Täydentävien taitojen parissa työskentelevillä freelancereilla palkat vaihtelivat enemmän ja työskentely tapahtui keskitason palkkaa maksavissa maissa. Vaikutus vaihtelee projektin keston ja työntekijän kokemuksen mukaan ja työt vähenivät eniten lyhytaikaisissa projekteissa korvattavissa olevien taitojen kategoriassa. (Teutloff ym., 2025, s. 2, 16.) 

Häviävätkö työt? 

Maailman talousfoorumin (World Economic Forum, WEF) raportin mukaan yritykset käyttävät tällä hetkellä tekoälyä ainakin yhdessä toiminnoistaan ja se on yleistynyt viimeisimmän arvion mukaan 55 prosentista 88 prosenttiin. Kyselytutkimuksessa johtajista noin 54 prosenttia oli sitä mieltä, että tekoäly syrjäyttää olemassa olevia työpaikkoja ja noin 24 prosenttia katsoi tekoälyn luovan uusia työpaikkoja. Palkkojen nousuun tekoälyn myötä uskoi vain noin 12 prosenttia vastaajista. (WEF, 2026, s. 5.)  

Maailman talousfoorumi lähestyy muutosta neljän erilaisen ennusteen kautta. Ensimmäisen ennusteen mukaan teknologian suorittamat työtehtävät nousevat 22 prosentilla vuoden 2025 tasosta. Suuri osa 2020-luvun puolivälin yleisistä ammateista ja työtehtävistä katoavat tai muuttuvat suppeammiksi. Massatyöttömyyttä ei tule, mutta ihmiskeskeisissä töissä kilpailu kovenee ja palkat laskevat. Yleisesti tuottavuuden nousu aiheuttaa palkkojen laskua useilla sektoreilla. (WEF, 2026, s. 9.) 

Toisessa ennusteessa tekoäly kehittyy nopeasti, mutta työvoiman valmius sen käyttämiseen ei kehity samaa tahtia. Myöskään koulutus ei kykene vastaamaan tähän tarpeeseen. Työmarkkinoilla häiriötä aiheuttavat massasiirtymä ja tiukentuvat työllistymispolut kaikilla osaamisalueilla. Tekoäly ja automaatio valtaavat keskeiset tehtävät kaikilla sektoreilla. Ammatteja ja työtehtäviä katoaa ja työntekijöillä on vaikeuksia uudelleenkouluttautua, sopeutua ja tarttua uusiin mahdollisuuksiin. Teknologiaa käytetään jopa 90 prosentissa tehtävistä ja joissakin yrityksissä päätöksenteko siirretään kokonaan tekoälylle. Ihmiskeskeinen työ vetää työntekijöitä. Tekoälyllä tuotettu sisältö lisääntyy mediassa, työttömyys ja polarisaatio lisääntyvät. Kehitykseen liittyy myös tietoturvariskejä. (WEF, 2026, s. 10–11.) 

Kolmannessa mallissa tekoälyn kehitys ja ihmisten valmius käyttää sitä ovat tasapainossa keskenään toinen toistaan täydentäen. Tekoäly nähdään mahdollisuutena. Työntekijät hyödyntävät tekoälyä rutiininomaisissa tehtävissä ja johtajat johtavat ihmisistä sekä tekoälystä koostuvia tiimejä. Tekoäly vähentää työhön käytettyä aikaa jopa 80 prosentilla. Työssä liikkuvuus ja sujuvuus lisääntyvät ja kysyntää on ongelmanratkaisu- ja sosiaalisille taidoille, johtamistaidoille ja ainutlaatuisille inhimillisille taidoille. Keikkatyö ja yrittäjyys lisääntyvät. (WEF, 2026, s. 11–12.) 

Neljännessä mallissa tekoäly jatkaa kehittymistä, mutta kykyjen läpimurrot ovat harvinaisia ​​ja kalliita. Työvoima ei ole sopeutunut tekoälyn kehitykseen, jonka takia tuottavuuden kasvu ei toteudu, eivätkä tekoälysovellukset ole yhteydessä tavalliseen elämään. Työvoiman siirtymä on lisääntynyt ja yritykset turvautuvat automaatioon täyttääkseen lahjakkuuskuilun. Ammatit mitätöityvät, eivät niinkään häviä. Työntekijät siirtyvät alhaisen tuottavuuden, alemman taitotason ja vähemmän suojattuihin työtehtäviin. Uran alkuvaiheen ja hallinnolliset työt voidaan korvata tekoälyllä. Korkeasti koulutetut työntekijät hyötyvät tästä kehityksestä. (WEF, 2026, s. 13.) 

Tekoälyn vaikutus tutkijan työhön 

Juho Pesonen ja Olga Hannonen (2023) suhtautuvat tekoälyn tuloon positiivisesti. Tekoäly auttaa tutkijoita suurten datamäärien käsittelyssä, tekee analysoinnista nopeampaa ja tarkempaa. Se mahdollistaa aineistojen analysoinnin erilaisista näkökulmista ja useilla eri menetelmillä. Lisäksi tekoäly auttaa parantamaan tutkimusmenetelmiä ja -välineitä, muun muassa mallintamisessa ja trendien ennustamisessa. Tekoäly parantaa tutkimuksen tehokkuutta esimerkiksi automatisoitujen järjestelmien avulla. (Pesonen & Hannonen, 2023, s. 4.) Tekoälyä voidaan hyödyntää tutkijan työssä ideoinnissa, aineiston jäsentelyssä tai raportoinnin selkeyttämisessä. Lisäksi siitä on apua kielenhuoltoon ja kääntämiseen liittyvissä tehtävissä. Toisaalta tekoäly voidaan laittaa kirjoittamaan kokonaisia artikkeleita, joiden tunnistamiseen vaaditaan aiheen tuntemusta.

Vertaisarvioinnin merkitys korostuu, mutta se vaatii tarkkuutta, jotta tekoälyn hallusinointi voidaan erottaa oikeasta tiedosta. (Haapanen & Rydenfelt, 2025, s. 29–30; Huttunen, 2025, s. 2.) Haapasen ja Rydenfeltin (2025) mukaan tekoälyllä tehtyjä julkaisuja on jo tarjottu tieteellisiin julkaisuihin ja joitakin niistä on vedetty pois. Viittauksissa on muun muassa käytetty artikkeleita, joita ei ole olemassakaan. Mainintaa tekoälyn käytöstä suositellaan silloin, jos tutkija on käyttänyt sitä esimerkiksi uusien näkökulmien tai löydösten tuottamiseen ja analyysin automatisointiin. Toisaalta on hyväksyttävää, että tekoäly voi avustaa ja tehostaa työtä ilman suuria muutoksia työprosessissa. (Haapanen & Rydenfelt, 2025, s. 29, 31.) Tutkijan työssä tekoälyn käyttöä rajoittavat esimerkiksi haastateltavien yksityisyyden suojaaminen ja tutkimustyön tulosten salassapito tutkimuksen julkaisuhetkeen asti. Tutkimukseen haastatelluille henkilöille on kerrottava tekoälyn käytöstä. 

Tutkijan työ sisältää paljon tiedonhakua ja tutkimustyötä aloittaessa tiedonhaku ja aikaisemman tutkimuksen lukeminen vievät paljon aikaa. Tämä on kuitenkin välttämätön vaihe, jotta omaa tutkimusaihetta pystyy rajaamaan ja jäsentämään sekä löytämään näkökulman, josta aihetta ei vielä ole tutkittu. Vaikka tekoälyä ei muuten haluaisi käyttää tutkimustyössään, on se hyödyllinen tutkimusaihetta rajatessa, tekstin rakenteen ja kielen muokkauksessa, ideoinnissa, analyysiprosessin opettelussa ja avoimien lähteiden analysoinnissa (Microsoft, 2026) sekä tiedonhaussa. Esimerkiksi Keenious on kätevä haettaessa lähteitä omaan tutkimustyöhön ja tekoälytyökaluja voi käyttää tutkimustekstien kääntämisen apuna. 

Tarvitaanko ihmistä ja koulutusta tulevaisuuden työelämässä? 

Tulevaisuuden työelämästä ja koulutuksen tarpeellisuudesta on ollut mediassa viime aikoina paljon uutisia ja keskustelua. Hertta Vuorenmaa, Elina Mäkelä ja Jennie Sumelius (2023, s. 256–272) korostavat artikkelissaan korkeakoulutuksessa saatujen taitojen tärkeyttä tulevaisuuden tietotyössä. Näitä taitoja ovat kriittinen ajattelu, digitaalinen lukutaito, kirjoittaminen, määrälliset ja tilastolliset taidot. Lisäksi tärkeitä ovat sosiaaliset ja tunnetaidot sekä luovuus. Työntekijöiltä odotetaan muun muassa muutosvalmiutta, itsensä johtamistaitoja, sopeutumista erilaisiin rooleihin ja valmiuksia käyttää digitaalisia työkaluja ja työskentelytapoja. 

Tulevaisuuden työtä täytyy tarkastella lyhyesti myös digitaalisia työkaluja käyttävän näkökulmasta. Internet ja älypuhelimet ovat helpottaneet asiointia esimerkiksi viranomaisten kanssa. Tekoäly varmasti tulee olemaan samanlainen sekä hyvässä että pahassa. Digitaaliset työkalut ovat hyviä niin kauan kuin ne toimivat ilman ongelmia ja ongelmia pitää pystyä ennakoimaan. Tietojärjestelmät eivät myöskään ole aina käyttäjäystävällisiä, vaan vievät enemmän aikaa kuin säästävät. Lisäksi tietoturva on aina jäljessä, kun teknologia kehittyy. Yhteiskuntien tulisi muuttua myös työelämän mukana, sillä jo tällä hetkellä lainsäädäntö ja viranomaisten toimintaohjeet eivät ole pysyneet kehityksen perässä. Tekoälyn vaikutukset työelämään tulevat näkyviin vähitellen, kun tekoälytyökaluja otetaan käyttöön. Muutos voi olla hyvin nopea tai näkyä yhden tai useamman vuoden sisällä. Toistaiseksi tarkkaa ennustetta on vaikea antaa. 

Lähteet:

1. Haapanen, L., & Rydenfelt, H. (2025). Generatiivinen tekoäly haastaa tiedejulkaisemisen luotettavuuden. Tieteessä tapahtuu, 43(5), 3. 
2. Huttunen, A. (2025). Generatiivinen tekoäly muovaa tutkijan työtä. Informaatiotutkimus, 44(1), 1-3. https://doi.org/10.23978/inf.162928 
3. Kauhanen, Antti & Rouvinen, Petri (27.1.2026). ”Tekoäly ei ole vaikuttanut nuorten työ markkina-asemaan Suomessa”. Etla Muistio nro 173. https://pub.etla.fi/ETLA-Muistio-Brief-173.pdf 
4. Löytömäki, S. (2026a). ”Tekoäly syö työpaikkoja” – it-alalla alkaa näkyä pelätty muutos. Haettu 13.3.2026 osoitteesta https://www.hs.fi/visio/art-2000011875837.html  
5. Löytömäki, S. (2026b). Tekoäly ajaa asiansa. Haettu 13.3.2026 osoitteesta https://www.hs.fi/visio/art-2000011843011.html 
6. Microsoft. (2026). Copilot. https://copilot.microsoft.com/ 
7. Pesonen, J., & Hannonen, O. (2023). Tekoäly tutkimuksen työkaluna. Matkailututkimus, 19(1), 4-5. https://doi.org/10.33351/mt.135929 
8. Raeste, J-P. (2026). Selvitys: Vain kolme prosenttia suomalaisista yrityksistä kertoo saaneensa tekoälyinvestoinneistaan merkittävää tuottoa. Haettu 13.3.2026 osoitteesta https://www.hs.fi/visio/art-2000011863667.html 
9. Teutloff, O., Einsiedler, J., Kässi, O., Braesemann, F., Mishkin, P., & del Rio-Chanona, R. M. (2025). Winners and losers of generative AI: Early Evidence of Shifts in Freelancer Demand. Journal of economic behavior & organization, 235, 106845. https://doi.org/10.1016/j.jebo.2024.106845  
10. Vuorenmaa, H., Mäkelä, E. & Sumelius, J. (2023). Tietotyö myllerryksessä, kyvyt kateissa. Teoksessa T. Koivunen, M. Sippola & H. Melin (toim.). Työ elää: Murroksia, trendejä ja muutoksen suuntia Suomessa (s. 256–272). Gaudeamus. 
11. World Economic Forum. (2026). Scenarios for the Global Economy Dialogue Series. Four Futures for Jobs in the New Economy. AI and Talent in 2030. White Paper, January 2026. Haettu 9.3.2026 osoitteesta https://reports.weforum.org/docs/WEF_Four_Futures_for_Jobs_in_the_New_Economy_AI_and_Talent_in_2030_2025.pdf  

Kirjoittaja: Marja Nevalainen