Tekoälykuviin ja -videoihin liittyy ongelmia, jotka johtuvat tekoälyn kouluttamisesta jo olemassa olevalla materiaalilla, jolloin ei voida varmistua tekijänoikeuksien noudattamisesta. Kuviin voi tästä syystä päätyä myös todellisia ihmisiä muistuttavia kuvia. Toisaalta tekoäly helpottaa elokuvateollisuuden työtä. Elokuvateollisuudessa on käytetty kautta aikojen erilaisia kuvauskikkoja ja erikoistehosteita, kuten kameran liikettä, pienoismalleja ja ristikuvia. Nykyisin erikoistehosteet tehdään tietokoneella. (Kansallinen audiovisuaalinen instituutti, 2026.) Entistä useammin myös tekoälyllä. 

Tekijänoikeusrikkomukset tekoälyvideoissa ja vastuullinen vaihtoehto 

TikTokin omistava Bytedance on aiheuttanut huolta elokuvapiireissä, koska sen videoita tuottava Seedance 2.0 on käyttänyt Yhdysvalloissa tekijänoikeudella suojattuja teoksia. Yhtiö on julkaissut Tom Cruisen ja Brad Pittin välisen taistelukohtauksen, joka on luotu kahdella kehoterivillä. (Lehmusvesi, 2026.) Walt Disney Company syyttää Bytedance-yhtiötä tekijänoikeusrikkomuksesta, koska Bytedance on käyttänyt luvatta esimerkiksi Star Wars -elokuvasarjan hahmoja (Ekström, 2026). Ruotsissa SVT:llä näytettävät, tekoälyllä tuotetut lastenohjelmat ovat herättäneet keskustelua, sillä Svenska tecknare -järjestön mukaan ohjelmissa käytetään tekijänoikeudella suojattua materiaalia. Järjestön puheenjohtajan mukaan kuvittajat menettävät työpaikkansa ja lisäksi heidän materiaaliaan käytetään luvatta tekoälypalveluiden kehittämiseen. SVT:n mukaan tekoälymateriaalin tekijänoikeustaustoja ei voi täysin varmistaa. (Freyborg, 2026). 

Tekoälyvideoita voi tehdä myös vastuullisesti. Janne Nykänen valmistelee täyspitkää tekoälyllä tehtyä elokuvaa. Elokuvan henkilöhahmot ovat suomalaisia julkisuudenhenkilöitä, joiden kanssa Nykänen on tehnyt tarkat sopimukset. Lisäksi hän on tarkka tekijänoikeuksista. Tällaisen toimintatavan toivoisi yleistyvän, sillä tekijänoikeuksien lisäksi tekoälyllä luotujen henkilöiden kuvat muistuttavat oikeita ihmisiä, joilta ei ole kysytty julkaisulupaa. (Pirilä, 2026.) 

Tekijänoikeusrikkomukset tekoälykuvissa 

Tekoälyllä luotuja kuvia on tehtailtu kauemmin kuin videoita, joten niitä julkaistaan ja käytetään paljon. Ongelma on sama kuin videoissa: luotujen kuvien perustana ovat aikaisemmin otetut tai luodut kuvat. Growcoot (2025a) kirjoittaa PetaPixelin artikkelissaan, että Facebookin AI-tauhkasivut varastavat luontokuvaajien teoksia, jotka sitten käsitellään tekoälyllä ja julkaistaan Facebook-sivuilla keksittyjä tarinoita käyttäen ja ilman kuvaajien tietoja. Artikkelissa mainitut kuvat esittivät hyönteisiä. Tässä ei pelkästään loukata tekijänoikeuksia, vaan levitetään myös harhaanjohtavaa kuvamateriaalia. Kuvat olivat lähes identtiset alkuperäisiin verrattuna ja vain kuvaaja itse tai hyönteisasiantuntija tunnistaa aidon kuvan. Growcootin (2025b) mukaan tämä huolestuttaa myös tutkijoita, sillä tekoälyllä voi luoda vaikuttavan näköisiä mikroskooppikuvia. Tämä aiheuttaa haasteita tieteellisessä yhtenäisyydessä lääketieteellisiä tutkimuksia julkaistaessa. Eräässä tutkimuksessa vain 70 prosenttia osallistujista, joilla oli kokemusta histologiasta, tunnistivat aitojen kudosnäytteiden kuvat. 

Tekoälyn ekologiset vaikutukset 

Tekoälyn ympäristövaikutukset tulevat monille yllätyksenä. On arvioitu, että vuonna 2025 tekoälyn hiilijalanjälki olisi ollut 32,6–79,7 miljoonaa tonnia CO₂, joka tarkoittaa New York Cityn vuodessa tuottamaa hiilidioksidimäärää. Vesijalanjäljen on arvoitu olleen 446 miljardia litraa vastaten vuoden maailmanlaajuista pulloveden käyttöä. (de Vries-Gao, 2026.) Yhdysvalloissa datakeskus on aiheuttanut jopa veden loppumisen joiltakin asukkailta. Toisaalta tekoälyä voidaan käyttää myös kaupunkisuunnittelun parantamiseen, jolloin sillä saadaan aikaan positiivisia ilmastovaikutuksia.  (Joukanen, 2026.) 

Pohdintaa 

Tekoälytyökalut helpottavat työskentelyä, mutta sen haittapuolena on toisten tekemän työn luvaton käyttö. Elokuvateollisuudessa tekoälytyökaluja on mahdollista käyttää myös eettisesti esimerkiksi varmistamalla käytetyn kuvamateriaalin alkuperä. Ajatus vääristeltyä totuutta esittävistä kuvista puistattaa. Mitä, jos lääkäri vertaa diagnoosia tehdessään kudosnäytettä tekoälyllä tehtyyn kudosnäytteeseen ja diagnoosi on sen takia virheellinen? Vääristeltyjä tutkimustuloksia on päässyt julkaisuihin jo ennen tekoälyä, mutta tekoäly tekee tutkimuksen luotettavuuden arvioinnin vielä vaikeammaksi. Tekoälyllä luotuja kuvia ja videoita on jo käytetty propagandan levitykseen ja mielipiteiden muokkaamiseen. Suomestakin on levitetty valheellista kuvaa muualla maailmassa. 

Katsoin mielenkiinnosta SVT:n tekoälyllä tehdyistä lastenohjelmista muutaman jakson En zombies bekännelser ja Gudarnas berg –sarjoja. En pidä tämäntyyppisistä lastenohjelmista. En zombies bekännelser on lastenohjelmaksi omituinen. Tämä on jo vähän isompien lasten ohjelma, samoin Gudarnas berg, joka on animea ja muistuttaa juonikuvioiltaan paljon Pokemonia. Ikärajasuosituksia en löytänyt. Nämä olivat minun makuuni liian väkivaltaisia ohjelmia. Tekoälyllä saisi varmasti aikaan myös kivoja ohjelmia, joissa ei jatkuvasti tapella tai jonkun pää räjähdä. Jos tekoälyn käyttö yleistyy luovassa työssä, työtehtäviä täydentäen, on se mahdollista myös eettisellä tavalla. Ihmiset kuitenkin päättävät siitä, miten ja missä tekoälyä käytetään ja mitkä ovat sen seuraukset. Valitettavasti sitä käytetään myös vastuuttomasti ja vääriin tarkoituksiin. 

Lähteet

1. de Vries-Gao, A. (2026). The carbon and water footprints of data centers and what this could mean for artificial intelligence. Patterns (New York, N.Y.), 7(1), 101430. https://doi.org/10.1016/j.patter.2025.101430 
2. Ekström, R. (2026). BBC: Disney käski Tiktokin omistajaa pysäyttämään uuden videotekoälynsä. Haettu 16.2.2026 osoitteesta https://www.hs.fi/kulttuuri/art-2000011820872.html 
3. Freyborg, H. (2026). SVT:n tekoälyllä luodut lastenohjelmat suututtivat Ruotsissa – ”Silkkaa aivomätää”. Haettu 16.2.2026 osoitteesta https://www.hs.fi/kulttuuri/art-2000011817303.html 
4. Growcoot, M. (2025a). AI is Ruining Nature Photography on Facebook. Haettu 16.2.2026 osoitteesta https://petapixel.com/2025/08/07/ai-is-ruining-nature-photography-on-facebook/ 
5. Growcoot, M. (2025b). Scientists Warns That AI Images May Cause Havoc i Medical Research. Haettu 16.2.2026 osoitteesta https://petapixel.com/2025/05/28/scientists-warns-that-ai-images-may-cause-havoc-in-medical-research/  
6. Joukanen, T. (2026). Mitä väliä on, jos teet leikkisän karikatyyrin tekoälyllä? Paljonkin, sanoo asiantuntija. Haettu 16.2.2026 osoitteesta https://yle.fi/a/74-20209923
7. Kansallinen audiovisuaalinen instituutti. (2026). Erikoistehosteet ja trikit. Haettu 15.2.2026 osoitteesta https://elokuvapolku.kavi.fi/ylapolku/erikoistehosteet-ja-trikit/
8. Lehmusvesi, J. (2026). Tiktokin omistajan uusi lanseeraus on pelottavan tehokas, varoittavat asiantuntijat. Haettu 16.2.2026 osoitteesta https://www.hs.fi/kulttuuri/art-2000011816234.html 
9. Pirilä, M. (2026). Janne Ahosen näköinen tekoälyhahmo seikkailee Suomen ensimmäisessä tekoälyelokuvassa. Haettu 10.3.2026 osoitteesta https://yle.fi/a/74-20212328 

Kirjoittaja: Marja Nevalainen