AImama-harjoitteluni tarkoituksena oli tutustua tekoälyyn ja sen käyttöön työssä sekä arjessa. Tässä pohdin, muuttiko lisääntynyt tieto ja kokemus tekoälystä omia asenteitani tekoälyn käyttöä kohtaan. 

Tämä kokemus on ollut mielenkiintoinen ja olen saanut uutta tietoa ja kokemusta tekoälyn käytöstä. Kokeneempien työtä seuratessa hämmästyin siitä, mitä tekoälytyökaluilla pystyy tekemään. Varsinkin videon luonti muutaman kuvan perusteella yllätti täysin. Käytin harjoittelun aikana Copilotia. Minulle siitä oli eniten hyötyä aiheiden jäsentelyssä ja varmasti käytän sitä hyödyksi jatkossakin. Kokeilin tekoälyä myös kuvitteellisten yritysten toiminnan kehittämisen ideointiin sekä matemaattiseen ongelmanratkaisuun. Koetin myös selvittää Copilotin avulla erään yrityksen sijaintia, mutta sijainti jäi löytymättä, koska yrityksen toiminta-aikana ei käytetty Internetiä. Hyviä ehdotuksia mahdolliseksi sijanniksi kyllä sain. 

Keenious-tekoälytyökalun puolestaan huomasin tehokkaaksi tutkimusartikkelien hakemisessa ja ihan harmittaa, ettei se ollut käytössä silloin kun etsin aineistoa pro graduuni. Jälkeenpäin on kaduttanut, etten kokeillut silloin edes NVIVOa (laadullisen tutkimuksen data-analyysiohjelmisto).

Näitä tekstejä en ole käsitellyt tekoälyllä, sillä halusin tekstistä itseni näköistä, enkä koe kirjoittamista vaikeaksi. Kirjoittamista helpottaa, jos pääsee eroon täydellisyyden tavoittelusta, joka on ollut läsnä varsinkin opinnäytetöitä ja pro gradua kirjoittaessani. Se on ollut kuin henkinen muuri, jonka yli on ollut vaikea päästä, ja joka on vaikuttanut työn laatuun heikentävästi. Ehkä tekoälystä olisi apua tällaisessa tilanteessa, valmentajana.  

Lisäksi olen seurannut päivittäin uutisia ja keskustelua tekoälystä. Uutisissa ovat korostuneet tekoälyn vaikutukset työelämään ja lisäksi erilaiset käyttötarkoitukset niin hyödyllisiin kuin epäeettisiin ja haitallisiin tarkoituksiin. Jotkin uutisista ovat saaneet etsimään lisätietoa aiheesta tutkimusartikkelien ja kirjojen muodossa. 

Vapaa-ajallani en välttämättä halua käyttää tekoälyä yhtään sen enempää kuin on välttämätöntä. Löydän reseptit internetin ruokasivuilta tai vanhanaikaisesti kirjoista. Olen tottunut hakemaan tietoa erilaisista lähteistä ja osaan samalla arvioida lähteiden luotettavuutta. Saatan hyödyntää tekoälyä matkaillessani, mutta useimmiten hyödynnän erilaisia karttoja ja esimerkiksi retkeilykohteista olen löytänyt tietoa hakemalla netistä, kirjoista ja lehdistä.

Tekoälyä käytän eniten kääntämiseen. Google Lensissä toimiva Kääntäjä tuli tutuksi tämän harjoittelun aikana ja se jää varmasti käyttöön. Erikoisalojen sanastoa haen kuitenkin TEPA-termipankista. Suunnittelen myös mielelläni kaikenlaisia vapaa-ajan projekteja, mutta niihin en välttämättä tarvitse tekoälyä. Kuvankäsittelyssä kuitenkin tekoäly on integroitu kuvankäsittelyohjelmaan ja se on ollut käytössä jo kauan. Videoiden luomista tekoälyllä saatan joskus kokeillakin. Se on kuitenkin harmi, ettei tekoäly osaa luututa lattioita ja keittiön työtasojen pintoja. Siitä olisi konkreettista apua. 

Asenteeni tekoälyä kohtaan ei mielestäni juuri muuttunut, vaan se on positiivinen tai neutraali, mutta kriittinen. Tekoäly on jo täällä ja läsnä monissa arkipäiväisissä toiminnoissa, joten siihen on vain sopeuduttava. Sen käyttöä on harjoiteltava, jotta voi olla työelämässä ja työskennellä pitempään. Olen edelleen epäileväinen tekoälyyn liittyvien tietoturvariskien ja ympäristövaikutusten takia. Mielestäni olisi myös tutkittava tekoälysovellusten hyödyntämisen sukupuolittuneisuutta työelämässä, eli rajoittuvatko tekoälyn hyödyt työelämässä vain miesenemmistöisille aloille. Onko siitä hyötyä naisenemmistöisillä aloilla ja jos on, niin millaisissa tehtävissä? Mietin myös sitä, kuka tästä kaikesta loppujen lopuksi hyötyy. 

Kiinnostavia linkkejä, joita en ole käyttänyt lähteinä: 

1. Benlian, A., Pfeiffer, J., Jussupow, E., Thiebes, S., Maedche, A., Gawlitza, J., & Sunyaev, A. (2025). High-Risk Artificial Intelligence. Business & information systems engineering, 67(6), 981-994. https://doi.org/10.1007/s12599-025-00942-6 
2. Brintrup, A., Kosasih, E., Schaffer, P., Zheng, G., Demirel, G., & MacCarthy, B. L. (2024). Digital supply chain surveillance using artificial intelligence: Definitions, opportunities and risks. International journal of production research, 62(13), 4674-4695. https://doi.org/10.1080/00207543.2023.2270719 
3. Dogru, T., Line, N., Mody, M., Hanks, L., Abbott, J., Acikgoz, F., . . . Zhang, T. (2025). Generative Artificial Intelligence in the Hospitality and Tourism Industry: Developing a Framework for Future Research. Journal of hospitality & tourism research (Washington, D.C.), 49(2), 235-253. https://doi.org/10.1177/10963480231188663 
4. Dwivedi, Y. K., Pandey, N., Currie, W., & Micu, A. (2024). Leveraging ChatGPT and other generative artificial intelligence (AI)-based applications in the hospitality and tourism industry: Practices, challenges and research agenda. International journal of contemporary hospitality management, 36(1), 1-12. https://doi.org/10.1108/IJCHM-05-2023-0686 
5. Grimes, M., von Krogh, G., Feuerriegel, S., Rink, F., & Gruber, M. (2023). From Scarcity to Abundance: Scholars and Scholarship in an Age of Generative Artificial Intelligence. Academy of Management journal, 66(6), 1617-1624. https://doi.org/10.5465/amj.2023.4006 
6. Günther, K., & Salin, M. (2023). Tekoäly: Uhka vai mahdollisuus tieteelliselle tutkimukselle ja julkaisemiselle. Janus Sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön tutkimuksen aikakauslehti, 31(4), 334-336. https://doi.org/10.30668/janus.141720 
7. Huang, C., Zhang, Z., Mao, B., & Yao, X. (2023). An Overview of Artificial Intelligence Ethics. IEEE transactions on artificial intelligence, 4(4), 799-819. https://doi.org/10.1109/TAI.2022.3194503 
8. Hui, X., Reshef, O., & Zhou, L. (2024). The Short-Term Effects of Generative Artificial Intelligence on Employment: Evidence from an Online Labor Market. Organization science (Providence, R.I.), 35(6), 1977-1989. https://doi.org/10.1287/orsc.2023.18441 
9. Hyytinen, A. (2025). Mitä tekoäly ja sen kehitys merkitsevät taloudelle ja tutkimukselle? Muutamia näkemyksiä ja joitakin arvauksia. Kansantaloudellinen aikakauskirja, 121(3), 21. 
10. Kim, H., So, K. K. F., Shin, S., & Li, J. (2025). Artificial Intelligence in Hospitality and Tourism: Insights From Industry Practices, Research Literature, and Expert Opinions. Journal of hospitality & tourism research (Washington, D.C.), 49(2), 366-385. https://doi.org/10.1177/10963480241229235 
11. Law, R., Ye, H., & Lei, S. S. I. (2025). Ethical artificial intelligence (AI): Principles and practices. International journal of contemporary hospitality management, 37(1), 279-295. https://doi.org/10.1108/IJCHM-04-2024-0482 
12. Lund, B. D., Wang, T., Mannuru, N. R., Nie, B., Shimray, S., & Wang, Z. (2023). ChatGPT and a new academic reality: Artificial Intelligence‐written research papers and the ethics of the large language models in scholarly publishing. Journal of the American Society for Information Science and Technology, 74(5), 570-581. https://doi.org/10.1002/asi.24750 
13. Mähönen, E. (2025). Miten tekoäly vaikuttaa työmarkkinoihin lähitulevaisuudessa? Kansantaloudellinen aikakauskirja, 121(3), 21. 
14. Rydenfelt, H., Kuorikoski, J., & Laaksonen, S. (2025). Tekoäly, tutkimuksen luotettavuus ja tiedollinen vastuu. Tieteessä tapahtuu, 43(3), 3. 
15. Saleh, M. I. (2025). Generative artificial intelligence in hospitality and tourism: Future capabilities, AI prompts and real-world applications. Journal of hospitality marketing & management, 34(4), 467-498. https://doi.org/10.1080/19368623.2025.2458603 
16. Wach, K., Dương Công, D., Ejdys, J., Kazlauskaitė , R., Korzyński, P., Mazurek, G., . . . Ziemba, E. (2023). The dark side of generative artificial intelligence: A critical analysis of controversies and risks of ChatGPT. Entrepreneurial Business and Economics Review, 11(2), 7-30. https://doi.org/10.15678/EBER.2023.110201 

Kirjoittaja: Marja Nevalainen, Yhteiskuntatieteiden maisteri (matkailututkimus)