Kirjoittajat ovat päässeet miettimään ylläolevaa kysymystä Uusi lappilainen kunta -hankkeessa, jonka tavoitteena on Kolarin, Tervolan ja Utsjoen toimijoiden kanssa kehittää kuntien palvelutoimintaa sekä palvelujen saavutettavuutta sote- ja maakuntauudistuksen jälkeisessä palvelurakenteessa. Hanke on AIKOn hallinnoima ja Lapin amk on osatoteuttajana kuntalaisten palvelutarvetta kartoittamassa.

Onko digitalisaatio haja-asutusalueiden ja pienten kuntien palvelujen turvaaja vai niiden tuhoaja?

Kunnat ovat monin tavoin yhteiskunnallisten muutosten keskiössä: niihin heijastuvat laajemmat megatrendit kuten väestöliike, ilmastonmuutos ja älykkään teknologian nousu. Ne ovat laajamittaisen hallintouudistuksen keskiössä kansallisen sote- ja maakuntauudistuksen vuoksi. Osa kuntien tehtävistä siirtyy maakunnan järjestettäväksi. Samaan aikaan valtakunnallisena kärkihankkeena digitalisoidaan julkisia palveluja minkä myötä sähköiset palvelut ovat väistämättä osa tulevaisuuden kuntaa. On siis aiheellista pohtia, mitä digitalisaatio konkreettisesti tarkoittaa organisaatio- ja kansalaistasolla?

Kuntalaisia askarruttaa, minkälaisia palveluja omasta kunnasta ja lähialueelta jatkossa löytyy ja ovatko ne kaikille saavutettavissa. Tätä onkin syytä miettiä, sillä EU:n parlamentti on hyväksynyt direktiivin julkisen sektorin verkkopalveluiden saavutettavuudesta. Direktiivi edellyttää, että kaikki kansalaiset voivat toimia täysivertaisesti digitaalisessa yhteiskunnassa. Suomessa saavutettavuusdirektiivistä on annettu lakiesitys (HE 14/2018), jonka on tarkoitus tulla voimaan portaittain vuoden 2019 syksystä lähtien. Kolarissa, Tervolassa ja Utsjoella ollaan ajanhermolla, koska niissä valitaan digitalisaatioprosessin kannalta keskeisiä kehittämiskohteita rakennettaessa digipalveluekosysteemejä saavutettavuuden näkökulmasta.
Palveluekosysteemejä kehitetään yhä useammin palvelumuotoilun ja tulevaisuudentutkimuksen lähestymistavoilla mutta innovointiin, kehittämiseen ja kokeilemiseen on tarpeen saada palvelun käyttäjät mukaan. Uusi lappilainen kunta –hankkeessa tavoitellaan vielä ehkä olemassa olemattomia uudenlaisia sähköisiä palveluja kuntalaisten käyttöön.

Millä tavalla kuntalaiset haluaisivat asioida kuntansa kanssa tulevaisuudessa?

Palvelutarpeen selvittämiseksi, kehittämistyöhön ja kokeiluihin tarvitaan tietoa asianosaisilta eli digipalveluiden käyttäjänäkökulmasta kuntalaisilta sekä digipalveluiden tuottajanäkökulmasta luottamushenkilöiltä ja viranomaisilta siitä, millä tavalla palveluissa halutaan asioida. Sekä kuntalaisilta että palveluista vastaavilta tiedusteltiin asiointikanavatoiveita keskeisistä kuntien tuottamisvastuulla olevista palveluista keväällä 2018. Syksyn aikana näkemyksensä pääsevät kertomaan myös Kolarin, Tervolan ja Utsjoen luottamushenkilöt.

Kyselyjen teemat ja sisältöalueet muodostettiin Valtionvarainministeriön kunnille suunnatun Digitaalinen kunta -ohjeistuksen pääteemojen mukaisesti. Kuntalais- ja viranomaiskyselyistä saatujen vastausten pohjalta kunnissa valitaan kehittämiskohteet, jotka suuntaavat hankkeen jatkotoimenpiteitä. Alustavasti näyttää siltä, että kuntalaisilla on kohtuullisen hyvin hallussaan digitaalisten palvelujen edellyttämä tekninen valmius (laitteisto, sähköiset asiointitunnukset jne.). Sen sijaan digitalisoituvat palvelut aiheuttavat epävarmuutta asioinnin tietoturvasta ja myös huolta digipalvelujen vaikutuksista fyysisiin palvelupisteisiin oli havaittavissa. Kuntalaiset toivovat monikanavaisia ja joustavia asiointimahdollisuuksia.

Seija Järvi, lehtori (YTM, KM), Leena Viinamäki, yliopettaja (YTT)