Muisti ja keskittyminen

Please wait while you are redirected...or Click Here if you do not want to wait.

Oletko löytänyt itseäsi koskaan tilanteesta, jossa istut luennolla ja kuuntelet luennoitsijaa ja samanaikaisesti juttelet ystäväsi kanssa illan suunnitelmista? Kumpi todennäköisemmin jää mieleesi, luennoitsijan kertomat asiat vai illanviettoon liittyvät asiat? Vai käykö niin, ettei kumpikaan, koska huomiosi on jakaantunut kahteen suuntaan? Muistaminen edellyttää havaintoja ja havainnot vaativat keskittymistä.

Keskittymisen avuksi

Keskittymistä voivat häiritä sekä sisäiset että ulkoiset tekijät esimerkiksi nälkä, jano, huolet, äänet, lämpötila, asento, virikkeet ja kännykkä. Keskittyminen häiriintyy myös monesta yhtäaikaisesta tekemisestä tai huomionkohteista. Erilaisten häiriötekijöiden poistaminen, sopivan työskentelytilan valitseminen sekä säännölliset rutiinit auttavat keskittymään. Muita keskittymisen apuvälineitä ovat esimerkiksi:

  • työskentelyn jakaminen osiin sekä riittävä tauotus esimerkiksi Fokuskellon avulla,
  • nystyräpallot ja -rullat, piirtely, kuulokkeiden käyttö, taustamusiikki ja jumppapallolla istuminen sekä
  • aivojumppa, erilaiset hengitysharjoitukset ja tietoisen läsnäolon harjoitukset

Tenttitilanteissa keskittymistä helpottavat mm.

  • tenttitilanteen läpikäyminen ennen tenttiä,
  • syvään hengittäminen ja itsen rauhoittelu,
  • tehtävien ja kysymysten lukeminen huolella ja
  • epäselvien kohtien selvittäminen opettajalta,
  • tärkeimpien asioiden kirjoittaminen suttupaperille,
  • vinkkien etsiminen tentin muista osa-alueista sekä
  • arvaaminen, jos ei tiedä vastausta.

Muistin tueksi

Muistimme kuormittuu helposti esimerkiksi stressin, väsymyksen, nälän, sairauden, kiireen sekä oppimisvaikeuksien vuoksi. Se näkyy vaikeutena muistaa ja oppia. Toisaalta on tärkeää muistaa myös se, että unohtaminen on normaaliakin ja aivojemme ja psyykkeen toiminnalle jopa välttämätöntä. Kaiken havaitun ja opitun tiedon muistaminen kuormittaisi aivojamme liikaa. Paras tapa huolehtia muistista ja parantaa myös keskittymistä löytyy arjen peruselementeistä; levosta, ravinnosta ja liikunnasta. Muistamista voi helpottaa esimerkiksi

  • Häläreillä,  muistilapuilla, lukujärjestyksen ja kalenteroinnin avulla.
  • Etsimällä ymmärrystä ja linkityksiä aiemmin opittuun esimerkiksi miellekartan avulla.
  • Muistiinpanojen tekeminen.
  • Eri aistikanavien käyttäminen esimerkiksi hyödyntämällä kuvia ja kaaviota, äänikirjoja ja nauhoitteita sekä liikkeellä ja käsillä tekemällä.
  • Ääneen kertominen vaikkapa kaverille tai nauhurille.
  • Mielleyhtymien luominen esimerkiksi Muistipalatsin avulla.
  • Kertaaminen esimerkiksi Muistilaatikoiden avulla.

Lähde