Palaa Opiskelijalle

Muisti ja keskittyminen

Jotta muistaisimme, meidän täytyy ensin havaita asia ja se vaatii keskittymistä. Oletko löytänyt itseäsi koskaan tilanteesta, jossa istut luennolla ja kuuntelet luennoitsijaa ja samanaikaisesti juttelet ystäväsi kanssa illan suunnitelmista? Kumpi todennäköisemmin jää mieleesi, luennoitsijan kertomat asiat vai illanviettoon liittyvät asiat? Vai käykö niin, ettei kumpikaan, koska huomiosi on jakaantunut kahteen suuntaan?

Keskittymisen avuksi

Keskittymistä häiritsevät sekä sisäiset että ulkoiset keskeytykset: nälkä, jano, huolet, äänet, lämpötila, asento, virikkeet ja kännykkä. Keskittyminen häiriintyy myös monista saman aikaisista toiminnoista ja huomionkohteista. Erilaisten häiriötekijöiden poistaminen, sopivan työskentelytilan valitseminen sekä säännölliset rutiinit auttavat keskittymään. Muita keskittymisen apuvälineitä ovat esimerkiksi:

      • palastelu ja tauotus esimerkiksi Fokuskellon avulla,
      • nystyräpallot ja -rullat, piirtely, kuulokkeiden käyttö, taustamusiikki ja jumppapallolla istuminen sekä
      • aivojumppa, erilaiset hengitysharjoitukset ja tietoisen läsnäolon harjoitukset

Tenttitilanteissa keskittymistä helpottaa

      • tenttitilanteen läpikäyminen ennen tenttiä,
      • syvään hengittäminen ja itsen rauhoittelu,
      • tärkeimpien asioiden kirjoittaminen suttupaperille,
      • tehtävien ja kysymysten lukeminen huolella ja
      • epäselvien kohtien selvittäminen opettajalta,
      • vinkkien etsiminen tentin muista osa-alueista sekä
      • arvaaminen, jos ei tiedä vastausta.

Muistin tueksi

Muistimme kuormittuu helposti esimerkiksi stressin, väsymyksen, nälän, sairauden, kiireen sekä oppimisvaikeuksien vuoksi. Se näkyy vaikeutena muistaa ja oppia. Toisaalta myös unohtaminen on normaalia ja aivojemme ja psyykkeen toiminnalle jopa välttämätöntä. Paras tapa huolehtia muistista ja parantaa myös keskittymistä on lepo, ravinto ja liikunta.

      • Hälärit ja muistilaput, kalenteri ja lukujärjestys.
      • Ymmärryksen etsiminen ja linkitys aiemmin opittuun esimerkiksi Miellekartan avulla.
      • Muistiinpanojen tekeminen.
      • Eri aistikanavien käyttäminen esimerkiksi kuvat ja kaaviot, äänikirjat ja nauhoitteet, liikkuminen ja käsillä tekeminen.
      • Ääneen kertominen vaikkapa kaverille tai nauhurille.
      • Mielleyhtymien luominen esimerkiksi Muistipalatsin avulla.
      • Kertaaminen esimerkiksi Muistilaatikoiden avulla.

Kuvassa henkilö nojaa pöytään ja lukee pöydällä olevaa kirjaa.

Lähde