Category Archives: Kehitys

Uusi lappilainen kunta – kuntien digitaaliset lähipalvelut -hankkeessa toimiminen

Posted on by

Kirjoitan tässä osallisuudestani työharjoittelijana Uusi lappilainen kunta -hankkeessa kertoen, mitä olen tehnyt kuuden kuukauden harjoittelujaksollani.

Mitä olen tehnyt hankkeen aikana?

Sovittuani hankkeen edustajan kanssa harjoitteluni alkamisesta, aloitin harjoittelun tutkimalla Uusi lappilainen kunta -hankkeen verkkosivuja saadakseni käsityksen, mistä hankkeessa on kysymys. Hankkeessa oli mukana kolme kuntaa eli Kolari, Tervola ja Utsjoki, joista aloin etsiä tietoa. Aloin myös etsiä tietoa näiden kuntien ja muidenkin kuntien digihankkeista, jotta saisin selville, onko muualla vastaavanlaisia hankkeita kuin Uusi lappilainen kunta -hanke. Olen jatkanut tätä etsimistä koko harjoitteluni ajan ja löytänyt useita digihankkeita, joita eri kunnat ovat aloittaneet. Meän Digiloikka tuli esille, sillä se oli Kolarin kunnan hanke, jossa hyödynnetään digitekniikkaa palveluiden lähentämiseksi asiakkaita.

Uusi lappilainen kunta -hankkeen käyttöön tarvittiin tietoa kuntalaisten digitaalisen käytön tottumuksista, joten minun haluttiin tekevän kysely hankkeen kolmen kunnan luottamushenkilöille, jotta saataisiin kysyttyä heiltä mielipiteitä kuntalaisten digitaalisista palveluista. Hankkeessa oltiin jo aikaisemmin kysytty kuntalaisilta vastauksia näihin kysymyksiin, mutta tarvittiin lisää vastauksia, jotta tietoa saataisiin enemmän. Hankkeessa oltiin myös kysytty kolmen kunnan viranomaisilta heidän asiakkaidensa mielipiteitä digipalveluista. Aloin siis etsimään ohjelmaa, jolla tehdä kyselyä, sillä tavoitteena oli nettikyselyn teko. Tutkin aluksi muutamaa eri ohjelmaa, jolla tehdä kysely, mutta päädyin käyttämään Survey Monkey -työkalua, muiden ohjelmien osoittautuessa rajallisiksi tai muuten sopimattomiksi tähän tehtävään.

Survey Monkey -työkaluun laitoin kysymykset, jotka sain aikaisemmasta kansalaiskyselystä, jolla hankkeessa oltiin kysytty kuntalaisilta heidän mielipiteitään. Muokkasin näitä kysymyksiä jonkin verran ja poistin muutaman kysymyksen, jotta kysely sopisi luottamushenkilöiden täytettäväksi. Hyväksytin kyselyn harjoitteluohjaajallani ja lähetin sen kolmeen hankkeen kuntaan. Odotellessani vastauksia, harjoitteluohjaajani halusi minun tekevän myös nuorisovaltuustolle kyselyn. Hankkeen kokouksessa oli ehdotettu nuorisovaltuuston kyselyä, mutta alun perin tarkoitus oli saada nuorisolta vastauksia, sillä hankkeen aikaisempiin kyselyihin eivät nuoret olleet vastanneet riittävästi.

Nuorisovaltuuston kyselyn tein samalla ohjelmalla kuten myös luottamushenkilökyselyn. Harjoitteluohjaajani hyväksyttyä kyselyn, lähetin sen kolmeen kuntaan eli Kolariin, Tervolaan ja Utsjoelle. Saatuani vastaukset luottamushenkilökyselystä, aloin analysoimaan niitä rinnakkain muiden kyselyiden tulosten kanssa. Eli käytännössä kirjoitin niistä saadut tulokset ylös taulukkoon muiden kyselyjen tulosten rinnalle, jotta niistä olisi nähtävissä luottamushenkilöiden vastaukset kuntalaisten käyttämistä digipalveluista ja minkälaisia muutoksia he toivoivat.

Saadessani nuorisovaltuustokyselyn vastaukset, vertasin niitä kuntalaisten, viranomaisten sekä luottamushenkilöiden vastauksiin, nähdäkseni millaisia eroja sekä samanlaisuuksia näiden kyselyjen vastausten välillä oli. Kirjoitin saamani vertailukohdat ylös ja lähetin ne harjoitteluohjaajalleni.

Harjoitteluni aikana tekemä työ helpottaa kuntia sillä tavalla, että hankekunnat saavat tietoa kuntalaisten palvelutarpeista, mielipiteitä sekä kehitysehdotuksia, jotka auttavat kuntia parantamaan digipalveluja. Olen harjoitteluni aikana oppinut, miten kehittää kunnan palveluita käytännössä, minkä lisäksi olen oppinut käyttämään tässä kehittämisessä vaadittavia työkaluja.

Tuomas Lakela
Opiskelija
Lapin AMK

Ohjaus maahanmuuttajan opinto- ja urapolun tukena

Posted on by

Jokaisella ohjaajalla on merkitystä maahanmuuttajan urapolulla. Maahanmuuttajien polut työelämään kun ovat usein mutkikkaita, pitkiä ja epätarkoituksenmukaisia. Koulutettujen maahanmuuttajien kohdalla suuri haaste on aiemmin hankitun osaamisen ja tutkintojen tunnustaminen sekä osaamisen hyödyntäminen koulutus- ja urasuunnittelussa. Lainsäädäntö mahdollistaa paljon, tosin prosessit ovat hyvin hitaita ja lisäksi maahanmuuttajilla ja ohjaajilla voi olla tietämättömyyttä niistä. Tiedon maahanmuuttajien taustasta ja tavoitteista olisi hyvä kulkea toimijalta toiselle. Yhdessä voimmekin parantaa maahanmuuttajan valmiuksia. Tukea maahanmuuttajaa motivoivan ja mielekkään koulutus- ja urapolun rakentamisessa.

Matkalla töihin – uraohjauspeliä rakentamassa

Lapin yliopiston ja Lapin ammattikorkeakoulun yhteisessä Step2Job – Työuralle osaamista tunnistamalla ESR-hankkeessa on luotu keskustelupeli kehittämisvälineeksi maahanmuuttajien koulutus- ja työllistymispolun verkostoille. Pelin ideana on eläytyä hetkeksi maahanmuuttajan asemaan, vaihtaa näkökulmaa ohjaajasta ohjattavaksi. Samalla ohjausta tarkastellaan omaa työtä laajemmin, kollegan ja verkoston näkökulmasta. Keskusteluun pohjautuvan pelin ajatuksena on, että havaittaisiin uusia asioita ohjausprosessista. Saataisiin ajatuksia siihen, miten voidaan sujuvoittaa maahanmuuttajan polkua työelämään. Ja mahdollisesti kehittää myös toimijoiden välistä ymmärrystä ja kommunikointia.

Yksinkertaistettuna peli etenee seuraavasti. Yhteen peliin osallistuu enintään viisi henkilöä, joista jokainen luo itselleen maahanmuuttajaohjattavan tarinan satunnaisen tarinakortin sekä sitä täydentävien kieli- ja paikkakuntakorttien avulla. Jokainen kertoo vuorollaan muille pelaajille tarinansa. Muut pelaajat toimivat ohjauksen kuljettajina valitsemiensa toimenpide- ja toimijakorttien avulla. Keskustelun kautta pelaajat pohtivat eri mahdollisuuksia ja eläytyvät eri ohjaustahojen rooliin. Näin maahanmuuttajalle rakentuu askel kerrallaan urapolku, joka johtaa mielekkääseen koulutus- tai työpaikkaan. Maahanmuuttajan roolissa oleva osallistuu keskusteluun ja hänen ei tietenkään tarvitse olla samaa mieltä kaikkien ehdotusten kanssa, vaan hän voi haastaa hänelle esitettyjä vaihtoehtoja. Ohjattava kirjaa pelin kuluessa rakentuvan ohjauspolun lopputulemineen omaan korttiinsa.

Pelin lopuksi käydään yhdessä vielä keskustellen läpi kunkin pelaajan kirjaamat polut. Pohditaan, oliko maahanmuuttajien tilanteet omasta työstä tuttuja? Olisiko tilanteissa voinut tehdä toisenlaisia ratkaisuja? Mitä opittiin toisten työstä tai ohjausprosessista kokonaisuutena? Mitä oppimaansa voi hyödyntää omassa työssään? Mistä tarvitsisi lisätietoa?

                                                                                        Esimerkki pelin tarinakortista.

Monenlaiset yksilö-, yhteisö- ja yhteiskuntatason tekijät vaikuttavat maahanmuuttajan matkaan kohti työelämää. Yhdessä me voimme luoda poluista sujuvampia, lyhyempiä ja tarkoituksenmukaisempia. Peli on rakennettu edesauttamaan tätä tavoitetta. Lapin Maahanmuutto- ja kotouttamistoimijoiden –verkoston kokouksessa pilotoitu peli tullaan julkaisemaan netissä loppuvuodesta. Joten seuraa sivuamme.

Lisätietoja:
Pauliina Keskinarkaus
etunimi.sukunimi@ulapland.fi
p. 040 132 4508

Kirsi Saloniemi
etunimi.sukunimi@lapinamk.fi
p. 050 314 6486

Digitalisaatio tulee – onko kunta, Sinä, hän ja me valmiina?

Posted on by

Kirjoittajat ovat päässeet miettimään ylläolevaa kysymystä Uusi lappilainen kunta -hankkeessa, jonka tavoitteena on Kolarin, Tervolan ja Utsjoen toimijoiden kanssa kehittää kuntien palvelutoimintaa sekä palvelujen saavutettavuutta sote- ja maakuntauudistuksen jälkeisessä palvelurakenteessa. Hanke on AIKOn hallinnoima ja Lapin amk on osatoteuttajana kuntalaisten palvelutarvetta kartoittamassa.

Onko digitalisaatio haja-asutusalueiden ja pienten kuntien palvelujen turvaaja vai niiden tuhoaja?

Kunnat ovat monin tavoin yhteiskunnallisten muutosten keskiössä: niihin heijastuvat laajemmat megatrendit kuten väestöliike, ilmastonmuutos ja älykkään teknologian nousu. Ne ovat laajamittaisen hallintouudistuksen keskiössä kansallisen sote- ja maakuntauudistuksen vuoksi. Osa kuntien tehtävistä siirtyy maakunnan järjestettäväksi. Samaan aikaan valtakunnallisena kärkihankkeena digitalisoidaan julkisia palveluja minkä myötä sähköiset palvelut ovat väistämättä osa tulevaisuuden kuntaa. On siis aiheellista pohtia, mitä digitalisaatio konkreettisesti tarkoittaa organisaatio- ja kansalaistasolla?

Kuntalaisia askarruttaa, minkälaisia palveluja omasta kunnasta ja lähialueelta jatkossa löytyy ja ovatko ne kaikille saavutettavissa. Tätä onkin syytä miettiä, sillä EU:n parlamentti on hyväksynyt direktiivin julkisen sektorin verkkopalveluiden saavutettavuudesta. Direktiivi edellyttää, että kaikki kansalaiset voivat toimia täysivertaisesti digitaalisessa yhteiskunnassa. Suomessa saavutettavuusdirektiivistä on annettu lakiesitys (HE 14/2018), jonka on tarkoitus tulla voimaan portaittain vuoden 2019 syksystä lähtien. Kolarissa, Tervolassa ja Utsjoella ollaan ajanhermolla, koska niissä valitaan digitalisaatioprosessin kannalta keskeisiä kehittämiskohteita rakennettaessa digipalveluekosysteemejä saavutettavuuden näkökulmasta.
Palveluekosysteemejä kehitetään yhä useammin palvelumuotoilun ja tulevaisuudentutkimuksen lähestymistavoilla mutta innovointiin, kehittämiseen ja kokeilemiseen on tarpeen saada palvelun käyttäjät mukaan. Uusi lappilainen kunta –hankkeessa tavoitellaan vielä ehkä olemassa olemattomia uudenlaisia sähköisiä palveluja kuntalaisten käyttöön.

Millä tavalla kuntalaiset haluaisivat asioida kuntansa kanssa tulevaisuudessa?

Palvelutarpeen selvittämiseksi, kehittämistyöhön ja kokeiluihin tarvitaan tietoa asianosaisilta eli digipalveluiden käyttäjänäkökulmasta kuntalaisilta sekä digipalveluiden tuottajanäkökulmasta luottamushenkilöiltä ja viranomaisilta siitä, millä tavalla palveluissa halutaan asioida. Sekä kuntalaisilta että palveluista vastaavilta tiedusteltiin asiointikanavatoiveita keskeisistä kuntien tuottamisvastuulla olevista palveluista keväällä 2018. Syksyn aikana näkemyksensä pääsevät kertomaan myös Kolarin, Tervolan ja Utsjoen luottamushenkilöt.

Kyselyjen teemat ja sisältöalueet muodostettiin Valtionvarainministeriön kunnille suunnatun Digitaalinen kunta -ohjeistuksen pääteemojen mukaisesti. Kuntalais- ja viranomaiskyselyistä saatujen vastausten pohjalta kunnissa valitaan kehittämiskohteet, jotka suuntaavat hankkeen jatkotoimenpiteitä. Alustavasti näyttää siltä, että kuntalaisilla on kohtuullisen hyvin hallussaan digitaalisten palvelujen edellyttämä tekninen valmius (laitteisto, sähköiset asiointitunnukset jne.). Sen sijaan digitalisoituvat palvelut aiheuttavat epävarmuutta asioinnin tietoturvasta ja myös huolta digipalvelujen vaikutuksista fyysisiin palvelupisteisiin oli havaittavissa. Kuntalaiset toivovat monikanavaisia ja joustavia asiointimahdollisuuksia.

Seija Järvi, lehtori (YTM, KM), Leena Viinamäki, yliopettaja (YTT)

Erilaisia Polkuja Pitkin Ammattiin (EPPA)

Posted on by

Rakenna oma reittisi
tulevaisuuteen
– askel kerrallaan,
yhdessä eteenpäin

Oppimispolkuja rakentamassa

Erilaisia Polkuja Pitkin Ammattiin (EPPA) -hanke starttasi tämän vuoden alussa. Lähdimme liikkeelle mielekkäiden oppimisympäristöjen ja ohjauspolkujen määrittelemisellä ja hahmottelemisella. Polut tullaan toteuttamaan osana opiskelijan henkilökohtaista osaamisen kehittämisen suunnitelmaa (HOKS) ja niissä hyödynnetään monipuolisesti erilaisia ammattitaitoa kehittäviä oppimisympäristöjä. HOKS tulee olemaan myös keskeinen uraohjauksen väline, joka ohjaa opiskelijoita katsomaan pitemmälle tulevaisuuteen kuin vain ensimmäisen työpaikan löytymiseen tai jatko-opiskelupaikkaan. Myös omia vahvuuksia ja tulevaisuuden unelmia on hyvä pohtia erilaisilla mahdollisilla urapoluilla.

Opetuksen ja ohjauksen asiantuntijat Lapin koulutuskeskus REDU:sta ja Lapin ammattikorkeakoulusta sekä hankehenkilöstö kokoontuivat keväällä 2018 suunnittelupäiville koulutus- ja työhyvinvointikeskus Welleviin. Päivien aikana rakennettiin kuvaukset kuudelle oppimispolulle, joissa määriteltiin polkujen tavoitetilat, konkreettiset toimenpiteet ja työkalut sekä ohjauksen paikat ja ohjausta toteuttavat henkilöt. Työpajatyöskentely oli monialaista ja eri kouluasteiden välistä yhteistoimintaa ja vuorovaikutusta, joka tuotti runsaasti jatkossa kehiteltäviä aihioita kokeiltaviksi toimintavoiksi (Kuva 1).

Kuva 1. Työpajatyöskentelyä osana oppimispolkujen kehittämistä

Elokuussa 2018 ammatillisen perustutkinnon opiskelijat aloittavat hankkeessa rakentamaan omaa reittiään tulevaisuuteen – askel kerrallaan, kuudessa erilaisessa oppimisympäristössä. Syksyn aikana valmistuu hankkeen tavoitteiden toteuttamista tukevaa materiaalia mm. Roll uppeja, julisteita ja esitteitä. Materiaalien ja poluille tehtyjen sloganien toivotaan kannustavan ja innostavan opiskelijoita miettimään mahdollisuuksiaan ja kokeilemaan erilaisia vaihtoehtoja osana omaa opinpolkuaan:

1. Ohjattu työpaja – Yhdessä eteenpäin
2. Digi ja Digiohjaus – Tulevaisuus diginä -parasta ikinä
3. Työpaikat – Opi tekemällä, kokemalla ja oivaltamalla
4. Kansainväliset oppimisympäristöt – The World Is One Step Away
5. Matkalla yrittäjäksi – Haaveissa yrittäjyys? Hankit valmiuksia yritystoimintaan
6. Korkeakoulutus – Nopeammin, Pitemmälle, Korkeammalle

Korkeakoulut kehittämisen kumppaneina

EPPA-hankkeessa vahvistetaan eri kouluasteiden toiminnallista yhteistyötä ja kumppanuutta. Lapin ammattikorkeakoulu ja Lapin yliopisto osallistuvat erityisesti Korkeakoulutus-polun suunnitteluun ja opiskelijapilotointiin sekä tukevat muiden polkujen ja oppimisympäristöjen rakentamista.

Hankkeessa Lapin ammattikorkeakoulun tavoitteena on perehtyä käytössä oleviin malleihin tunnistaa korkeakouluopintoihin toisen asteen opinnoissa hankittua osaamista ja laatia selvitys näistä käytänteistä suhteessa kansalliseen kahdeksan tason viitekehykseen. Laadittua selvitystä hyödynnetään oppimispolkujen kehitystyössä. Lapin ammattikorkeakoulussa on käynnistetty selvitystyön tekeminen mm. perehtymällä Lapin ammattikorkeakoulun HOT-ohjeistukseen, koulutusalojen toimintamalleihin ja -käytäntöihin sekä muissa hankkeissa ja organisaatioissa kehitettyihin osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen tapoihin. (Kuva 2).


Kuva 2. Jaana Koivurannan, asiantuntijaopettajan piirtämä kuvaus Kaupan ja kulttuurin osaamisalan HOT-prosessista.

Korkeakouluissa pilotoidaan Korkeakoulutuksen -polkua tarjoamalla toisen asteen ammatillista perustutkintoa opiskeleville opiskelijoille mahdollisuus osallistua HOKS:in mukaisiin korkeakouluopintoihin esimerkiksi väyläopintojen ja avointen korkeakouluopintojen kautta. Korkeakoulut osallistuvat myös ohjauksen kehittämiseen kouluasteelta toiselle. Lapin ammattikorkeakoulussa väyläopintojen jatkokehittäminen on pyörähtänyt käyntiin ja Lapin yliopistossa keskustelut opintopolkujen pilotoinnista taiteiden- ja yhteiskuntatieteiden tiedekunnissa ovat käynnistyneet syksyllä. Tavoitteena on tuoda näkyväksi jo olemassa olevia käytäntöjä ja koota niitä yhteen sekä kehittää uusia toimintatapoja osaamispolkujen ja ohjauksen sujuvoittamiseksi.

Erilaisiin käytäntöihin ja hyviin yhteistyömuotoihin on perehdytty muun muassa Nopsa, Jatkoväylä, Osata ja Toteemi -hankkeiden kautta. Muissa hankkeissa saatujen hyvien kokemusten kannustamana EPPA-hankkeessa tullaan myös kokeilemaan erilaisia toiminnallisia yhteistyömuotoja opiskelijoiden rohkaisemiseksi, nivelvaiheiden ohjauksen saumattomuuden kehittämiseksi sekä aitojen kohtaamisten mahdollistamiseksi.

Lapin yliopisto suunnittelee ja toteuttaa opintojen henkilökohtaistamiseen tähtäävän täydennyskoulutusohjelman (15 op), joka on suunnattu opettajille, muulle ohjaushenkilöstölle sekä työelämän ohjaajille. Täydennyskoulutuksen teemoja ovat:

  • valmiuksien lisääminen opiskelijan henkilökohtaisen osaamisen kehittämissuunnitelman (HOKS) suunnitteluun ja toteuttamiseen
  • osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen kehittäminen
  • ohjaus erilaisissa oppimisympäristöissä
  • työn tueksi Ohjauksen opas ja ohjauksen verkkoportaali
  • työelämän ja eri kouluasteiden välinen kumppanuus.

Täydennyskoulutus starttaa syksyllä 2019 ja siinä huomioidaan mm. digitaalisuuden, kansainvälisten oppimisympäristöjen ja korkeakoulutuksen mahdollisuudet. Koulutuksessa kohtautetaan eri toimijoita ja työstetään yhdessä kehittämistehtäviä erilaisista ohjauksen osa-alueista.

Tavoitteena sujuvat siirtymät ja toimivat käytännöt

Erilaisia polkuja pitkin ammattiin (EPPA) -hankkeella (1.12.2017–31.5.2020) tuetaan osaamisperusteisen koulutuksen kehittämistä ja ammatillisen koulutuksen reformin toimeenpanoa Lapissa. Hanketta toteuttavat yhteistyössä Lapin koulutuskeskus REDU, Lapin ammattikorkeakoulu ja Lapin yliopisto. Hanketta rahoittavat Euroopan sosiaalirahasto ja Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus.

Hankkeella vahvistetaan ammatillisen koulutuksen vetovoimaa Lapissa erilaisin osaamispoluin ja ohjausmenetelmin. Hankkeessa rakennetaan uusia toimintatapoja ammatillisen koulutuksen reformin hengessä. Tavoitteena on tehostaa ammatillisen koulutuksen läpäisyä, sujuvoittaa siirtymiä koulutuksesta työelämään tai jatko-opintoihin sekä vahvistaa kouluasteiden toiminnallista kumppanuutta eri kouluasteiden välillä. Kehitettävien polkujen myötä oppimisympäristöt monipuolistuvat, opinnot henkilökohtaistuvat ja aikaisemmin hankitun osaamisen tunnistamis- ja tunnustamismahdollisuudet laajenevat. Hankkeen myötä myös osaamisperustaisuus vahvistuu ja toimintatavat tunnistaa ja tunnustaa hankittua osaamista osaksi tutkintoja kehittyvät.

Hankkeessa kehitetyt uudet menetelmät, käytännöt ja työtavat levitetään laajemmin alueelliseen ja kansalliseen käyttöön. Eri poluista ja niillä toteutuvista ohjaustavoista tullaan julkaisemaan verkkoportaalimainen ohjausopas sekä menetelmäkortit.

Lisätietoa hankkeesta ja hankehenkilöstön yhteystiedot löydät www.redu.fi/eppa. Otamme mielellämme vastaan ideoita ja vinkkejä hyväksi koetuista toimintatavoista ja käytännöistä. Niistä voit olla yhteyksissä hankehenkilöstöön.

Ritva Vartiainen,
projektipäällikkö REDU

Jonna Löf,
projektikoordinaattori Lapin AMK

Päivi Holopainen,
suunnittelija Lapin Yliopisto

Tehemä pois!

Posted on by

”Molen Tornionjokilaaksosta, tunturien juurella kasunnu ja ylpeä siitä!” -lause muothoutui Väylänvarren yrittäjyyskasvatusstrategian johtolausheeksi ja toiminta-ajatukseksi. Alueelliset yrittäjyyskasvatuksen polut – tehemä pois -ESR-hankheessa (1.8.2015-31.12.2018) rakennethiin Kolarin, Pellon ja Muonion kuntien käythöön alueellinen yrittäjyys- ja osallisuuskasvatuksen pedagoginen toimintaohjelma, jonka tavoitheena ja unelmana on ennen kaikkea positiivisen muistijäljen jättäminen omasta kotiseuvusthaan alueen nuorille. Ohjelman toimenpitheiden avulla pyrithään tulevina vuosina vahvistahmaan Tornionjokilaakson lasten lappilaisia juuria, herättähmään heissä ylpeyttä kotiseutuaan kohtaan sekä varustahmaan heät taidoilla, tiedoilla, lappilaisella älykkyydellä sekä hyvällä itsetunnolla ja oikealla asentheella muuttuvan maailman haastheisiin. Pitkällä aikavälillä nuorten vaurastuhneiden paluumuutto alueelle lisää Lapin elinvoimaa – yrittämällä ja tuloksekasta työtä tekemällä.

Yrittäjyyskasvatusstrategiaa rakennethiin yhteistyössä kolmen kunnan yrittäjien, nuorten, opettajien, elinkeinotoimien sekä Lapin yliopiston ja Lapin AMK:n asiantuntijoiden kesken. Syksyllä 2016 totteutethiin kolme työpajaa, joissa sidosryhmät ja toimijat pääsivät pohtihmaan, miksi kunkin kannattaa olla osana koulujen yrittäjyyskasvatusta ja millaista Väylänvartta yrittäjyyskasvatuksella haluthaan rakentaa. Työpajojen työskentelyn sekä lukuisten haastattelujen, palaverien ja moninaisten työstövaiheiden pohjalta syntyi kesän 2017 aikana upea alueellinen toimintaohjelma, joka on käytännönläheinen ja kattaa koko kasvatuskentän aina varhaiskasvatuksesta toiselle astheelle saakka. Erikoisuuthena muihin vastaahviin strategioihin tai toimintaohjelhmiin verrattuna Väylänvarren toimintaohjelmassa on kaksi yrittäjyyskasvatuksen polkua, jotka kulkevat menetelmiksi avattuina läpi kaikkien oppilaitosasteiden: leikkisästi kutsuimme polkuja ”normipoluksi” ja ”HC-poluksi”, virallisemmin niitä voisi kutsua sishäisen ja ulkoisen yrittäjyyden poluiksi.

”Parasta yrittäjyyskasvatuksessa on työnäkökulman opettaminen lapsille ja nuorille: miten lapsi saadaan integroitua työhön ja yrittäjyyteen. Opettajan rooli olisi tärkeä siinä, muut ominaisuudet, persoona ja toimintatapa tulee kotoa. Vanhempien rooli ja vastuu siitä millainen oma lapsi on, miten hän käyttäytyy ja osaa ottaa muut huomioon on tärkeä: ensisijaisesti koti kasvattaa ja omalla esimerkillään opastaa lasta elämänhallinnan taitojen kehittymisessä. Kodin ja koulun vuorovaikutus sekä yhdessä tekeminen ja kommunikointi on avainasemassa.” Michele Murphy-Kaulanen, toimitusjohtaja, Jounin Kauppa

Hanke on alusta alkhaen ollut erittäin käytännönläheinen ja sen tulokset tulevat jäähmään pysyvästi elähmään hankheen jälkheenkin. Alueellinen yrittäjyyskasvatusstrategia tulee näkyhmään hankheessa osallisena olleiden kuntien strategioissa ja toiminnassa, ja onpa siinä ainekset toimia myös pohjana maakunnalliselle yrittäjyyskasvatusstrategialle, joka Lapista vielä puuttuu. Omalta osalthaan hankheessa tuotettujen toimintamallien ja tulosten pysyvyyttä tulee edistähmään Lapin AMK:n vuoden 2018 alusta perustama YES Lappi -aluetoimisto, jonka tärkheimpänä tehtävänä on edistää yrittäjyyskasvatuksen toteutumista Lapissa koulutusastheesta riippumatta. Toimiston toiminnan erinomhaisena pohjana on tämäkin hanke toiminut ja hankheen tuloksia on helppo levittää, kun aluepäällikön saaphaisiin on astellut hankheessa mukana ollut Lapin AMK:n asiantuntija. Yrittäjyyskasvatuksen saralla niin alueellisesti kuin valtakunnallisestikin on vielä töitä tehtävänä hankheen jälkheenkin, mutta hankheen avulla täällä Lapissa on valhmiina pohja, jonka päälle on helppo lähteä rakentahmaan. Tehemä pois, sunkhaan sole mikhään meille!

Lophuun häytyy vielä toeta, että oli kyllä rohki fiini homma, ko meitä tahothiin kotiperäle värkhään yrittäjyyskasvatusstrategiiaa. Met löimä hanskat kätheen ja aloima tuusaahman – tehimä pois. Meiltähän se käytti, saman Raanujärven rannala ku olemma kasunnu, sammaa vettä ryypänny ja samoja kaloja syöny. Parasta rosessissa oli praatata yrittäjien kansa, virkamiesten kansa ja opettajien kansa, panna net miettihmään, mitä pitäis tehä ja miten, jotta Väylänvarsi pyssyis asuttuna tulevaisuuessaki. Pois voipii käyä ja takasin tulla, muttei maitojunala!

YES Lappi -aluepäällikkö, projektisuunnittelija Juhamatti Konttaniemi, Lapin AMK & koulutuspäällikkö Niina Alapuranen, Lapin yliopisto

Yrittäjyyskasvatusstrategia on luettavissa ja ladattavissa täällä

Osallistuva henkilöstö voi hyvin

Posted on by

Kiire, kiire, kiire! Onko tuttu tunne työyhteisössäsi? Work goes happy ja Yksi elämä -terveystalkoiden yhdessä toteuttamasta tutkimuksesta (2017) käy ilmi, että jatkuva kiire syö suomalaisten työntekijöiden voimia.

Kun työtehtäviä on liikaa, tuntuu ettei mitään saa tehtyä loppuun saakka ja seurauksena on hyvin usein riittämättömyyden tunne. Tutkimukseen osallistui 800 työikäistä ja kiireen lisäksi havaittiin, että huono esimiestyö ja kehno työilmapiiri ovat esteinä työssä jaksamiselle ja viihtymiselle.

Entä saako töissä olla kivaa? Totta kai saa! Vietämme työpaikalla työkavereiden ympäröimänä ison osan arjestamme. Kun työyhteisö toimii, töiden tekemiseen on riittävästi aikaa ja koemme tekevämme merkityksellistä työtä, on vointimme myös työajan ulkopuolella energisempi. Ja sama myös toisin päin. Jos työ ei motivoi, koemme helpommin väsymystä myös vapaa-ajalla.

Iso merkitys työssä viihtymiseen ja työhön motivoitumiseen on myös sillä, kuinka saamme osallistua työyhteisömme ja työmme kehittämiseen. Kun koemme, että meitä kuunnellaan ja näkökulmamme otetaan huomioon, on helpompi innostua ja motivoitua työn tekemiseen. Myöskään positiivisen palautteen merkitystä ei saa unohtaa. Palautteen antaminen kuuluu esimiehen rooliin, mutta myös työntekijänä voisimme entistä useammin muistaa sanoa työkaverille: ”Hyvin tehty!”

OVET työhyvinvointiin

Vuonna 2017 käynnistyi Lapin ammattikorkeakoulun, Lapin yliopiston ja Kajaanin ammattikorkeakoulun yhteistyönä hanke ”OVET – Osallistamisella hyvinvointia ja tuottavuutta työelämään”. Hanke saa rahoituksensa Euroopan sosiaalirahastolta ja kohderyhmässämme on erityisesti kaupan-, ravitsemus- ja siivousalan pk-yritykset Lapissa ja Kainuussa.

Kun henkilöstö voi hyvin, se myös työskentelee paremmin ja tehokkaammin. Kun henkilöstö pitää työstään ja työpaikastaan, sillä on selkeä vaikutus muun muassa yrityksen tuottavuuteen. Siinä lyhyesti kuvattuna OVET-hankkeen tausta-ajatus. Haluamme tarjota Lapin ja Kainuun yrittäjille ja yrityksille uusia keinoja motivoida ja innostaa työntekijöitä ja koko työyhteisöä. Näemme, että yksi parhaimpia keinoja vaikuttaa työntekijöiden hyvinvointiin on antaa heidän itse vaikuttaa omaan työhönsä.

Viimeisen vuoden aikana olemme järjestäneet yrittäjille esimiestyöpajoja, toteuttaneet henkilöstökyselyä sekä yrityskohtaista konsultointia. Toimintamme vahvuutena on jokaisen yrityksen omista tarpeista lähtevä kehittämistyö. Esimiestyöpajat ovat kaikille yhteisiä, mutta niiden sisältöä suunniteltaessa otetaan huomioon yritysten toiveet ja tarpeet. Jokaiselle toiminnassa mukana olevalle yritykselle tehdään myös kehittämissuunnitelma, joka muotoutuu yhdessä hankkeen asiantuntijan ja yrittäjän voimin ottaen huomioon henkilöstökyselyn tulokset.

Seuraavaksi on vuorossa 17. toukokuuta 2018 Rovaniemellä järjestettävä kaikille avoin ”Osallistava johtaminen, hyvinvoiva henkilöstö” -seminaari.
Myös sinä olet tervetullut!

Lisätietoa:
Kirsi Saloniemi, projektipäällikkö, Lapin ammattikorkeakoulu
OVET-hankkeen sivusto: www.ovetkasvuun.fi

Lisätietoa 17.5.pidettävästä seminaarista löydät Lapin yliopiston Koulutus- ja kehittämispalveluiden koulutuskalenterista

Lähde:
https://www.talouselama.fi/uutiset/suomalaisten-tyoelama-on-karu-voimia-syovat-kiire-huono-tyoilmapiiri-seka-kehnot-johtajat/c5cadb32-30e0-367d-8a58-2ccd82a0e12e

Työnhakutaidot myös korkeakoulutettujen avain työelämään

Posted on by

Valmennuksesta tukea korkeakoulutetuille

Lapin korkeakoulut ovat toteuttaneet yhteistyössä Lapin TE-palveluiden ja lappilaisten yrityskehittäjien kanssa Lapin innovaatioassistentti valmennusohjelman, jossa täydennyskoulutus ja työskentely yhdistyvät luontevasti. Valmennukseen hakeutuneet korkeakoulutetut työnhakijat suorittavat sen työskentelemällä innovaatioassistentteina asiantuntijatehtävissä yrityksessä tai muussa organisaatiossa. Kolmen kuukauden valmennuksen aikana innoassarit toteuttavat kehittämistehtävän valmennuspaikassaan saaden siihen tukea ja sparrausta korkeakoulujen järjestämästä valmennuksesta ja henkilökohtaiselta valmentajaltaan. Tavoitteena on, että innovaatioassistentit työllistyvät joko valmennusorganisaatioonsa tai johonkin muuhun organisaatioon tai löytävät muita urapolkuja. Samalla heidän innovaatio- ja kehittämisosaamisensa vahvistuvat samoin kuin valmennusorganisaatioiden innovaatio-osaaminen.

Arvioinnilla huomio työnhakutaitoihin

Valmennusohjelmaa on kehitetty Lapin yliopiston toteuttaman arvioinnin ja kouluttajien kokemusten pohjalta reaaliaikaisesti koko nelivuotisen toiminnan ajan. Valmennusta on hiottu kerta kerralta vastaamaan korkeakoulutettujen työnhakijoiden ja heidän valmennuspaikkojensa tarpeita. Suurin muutos alkuperäiseen valmennusohjelmaan tehtiin jo vuonna 2016, jolloin valmennusohjelmaa muun muassa lyhennettiin ja erilliset koulutus- ja työskentelyjaksot yhdistettiin. Merkittävin muutos oli kuitenkin se, että työnhakijat etsivät jatkossa itse työpaikan työnhakutaitoja vahvistavan Hakijasta tekijäksi -valmennuksen tuella. Aiemmin työnantajien ilmoittamia tarpeita ja hakijoiden osaamista oli vaikea saada kohtaamaan. Korkeakoulutetuille työnhakijoille suunnattu valmennus onkin tämän jälkeen ollut kysyttyä ja toivottua, sillä työnhakijoiden mukaan korkeakoulutetuille on liian vähän tarjolla erityisesti heille räätälöityä täydennyskoulutusta.

Hakijasta tekijäksi

Innovaatioassistentti -valmennuksen onnistumiseen on vaikuttanut ennen kaikkea työnhakutaitojen hiomiseen luotu Hakijasta tekijäksi -valmennusosio, jonka ansiosta lähes kaikki siihen osallistuneet ovat löytäneet valmennuspaikan. Hakijasta tekijäksi -osio on kuukauden mittainen valmennus ennen varsinaista työpaikassa suoritettavaa Innoassari-valmennusta. Sen konkreettinen tavoite on, että jokainen osallistuja löytää valmennuspaikan. Viiden opintopisteen laajuinen valmennus on tiukka neljän viikon urakka, jossa muutamassa viikossa laitetaan taidot ja dokumentit omasta osaamisesta myyntikuntoon ja etsitään työpaikka valmennuksen suorittamiseen.

Hakijasta tekijäksi -valmennus perustuu oman osaamisen tunnistamiseen, oman osaajaprofiilin luomiseen sekä oman osaamisen myymiseen työllistymistarkoituksessa. Omaa osaajaprofiilia hiotaan hissipuheeksi ja sen pohjalta rakennetaan mm. LinkedIn-profiilit ja työnhakuasiakirjat. Kun edellä mainittuihin taitoihin lisätään vielä ymmärrystä työnhaun trendeistä ja piilotyöpaikkojen etsimisestä, on työnhakijoilla käytössään ajanmukaiset välineet niin Innoassari-valmennuspaikan kuin pitkäaikaisemmankin työpaikan etsimiseen jatkossa.

Hakijasta tekijäksi -osio on saanut kaikilta osallistujilta kiitosta hyödyllisyydestään; se on laajentanut näkemystä työnhaun kanavista ja piilotyöpaikoista sekä auttanut näkemään oman osaamisen laajemmin ja sitä kautta hahmottamaan oman ydinosaamisen. Myös työnhaun asiakirjojen vertais- ja asiantuntijakommentit on koettu erittäin hyödylliseksi samoin kuin mentorointi. Hakijasta tekijäksi -valmennus on antanut korkeakoulutetuille ennen kaikkea varmuutta omasta osaamisesta ja rohkeutta työnhakuun.

Korkeakoulutetut ovat työllistyneet kiitettävästi Innoassari -valmennuksen jälkeen, mistä kertovat TE-palveluiden tuottamat yhteenvedot. Vuoden 2017 loppuun mennessä valmennukseen on osallistunut 37 henkilöä, joista puolet on työllistynyt joko valmennuspaikkaan tai toiseen työpaikkaan. Työllistyneiden lisäksi monet ovat myös jatkaneet opintojaan. Innoassareiden mukaan valmennus antaa muun muassa varmuutta omasta osaamisesta, vahvistaa työnhakutaitoja ja antaa hyvän työkokemuksen oman alan asiantuntijatehtävistä. Lähes poikkeuksetta kaikki innoassarit ja työnantajat suosittelevat valmennukseen osallistumista. Parhaillaan käynnissä oleva viides valmennus on viimeinen, sillä valmennusohjelman mahdollistava ESR -hanke päättyy kesäkuussa 2018. Hanketta on rahoittanut Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus ja valmennusohjelmaa toteuttavat korkeakoulut.

 

Lisätietoa:
http://www.lapinamk.fi/fi/Tyoelamalle/Tutkimus-ja-kehitys/Kaupan-ja-kulttuurin-osaamisala/Lapin-Innovaatioassistentti-2015—2017

TaM Marjo Jussila toimii projektisuunnittelijana Lapin AMK:n Kaupan ja kulttuurin osaamisalalla. Hän koordinoi ESR-rahoitteista Lapin innovaatioassistentti -hanketta.

YTM Heli Alaräisänen toimii suunnittelijana Lapin yliopiston Koulutus- ja kehittämispalveluissa. Hän toimii Lapin yliopiston projektikoordinaattorina Lapin innovaatioassistentti -hankkeessa.

Tuotteesta timantiksi – Ranuan yrityksiä kehittämässä koko koulutuskentällä

Posted on by

Lappilainen koulutuskumppanuus hankkeessa (ESR) suunniteltiin ja toteutettiin koulutuspilotti matkailualan yrityksille syksyllä 2017. Koulutus suunniteltiin yhdessä hankkeessa mukana olevien oppilaitosten asiantuntijaryhmässä: Lapin yliopiston Koulutus- ja kehittämispalvelut, Lapin ammattikorkeakoulun Matkailualan tutkimus- ja koulutusinstituutti, Rovaniemen Koulutuskuntayhtymän Lapin Matkailuopisto ja Ammattiopisto Lappian kanssa. Koulutus toteutettiin yhdessä tiimiopettajuuteen nojaten.

Suunnittelussa hyödynnettiin vahvaa elinkeinon osaamista yhteissuunnittelutyöpajassa, jossa mukana koulutuspilottia suunnittelemassa oli paikalle kutsuttuja matkailuelinkeinon pitkänlinjan asiantuntijoita. Nopeasti yhteiseksi nimittäjäksi löytyi yritysten kehittäminen niin myynnissä, markkinoinnissa, asiakaskannattavuudessa, johtamisessa kuin tuotteistamisessakin. Toteutettu koulutus oli kouluttajan kannalta merkittävä avaus ensinnäkin käytännön yrityskehittämisessä ja toiseksi eri koulutusasteiden yhteistyössä.

Itse koulutus

Tuotteesta Timantiksi toteutettiin Ranualla aloitteleville, ja jo jonkin aikaa matkailualalla toimiville yrittäjille. Pilotin sisällöiksi yhteisessä suunnittelutyössä kiteytyivät mm. oman toimintaympäristön tunnistaminen ja alueen vahvuudet, kohderyhmän tunnistaminen ja tälle kohderyhmälle tuotteiden ideoiminen sekä yrityksen omat ja yritysverkoston asiakaskohderyhmien tunnistaminen. Koulutuspäivät muodostuivat teemoista, joihin teoriaosuuden valmistelivat kyseisen päivän opettajat koulutusrajat ylittäen. Näkemykset tulivat laajoiksi tämän yhteistyön tuloksena ja ne vastasivat loistavasti yritysten tarpeisiin.

Koulutuspäivät rakennettiin yhteistyössä eri opettajien, koulutusalojen, oppilaitosten sekä koulutuspilotissa mukana olleiden yritysten tarpeiden pohjalta. Päivien teemateoriat käytiin yhteisesti lävitse aamupäivällä, samoin koulutuspäivien väliset kotitehtävät. Iltapäivät keskityttiin käytännönläheiseen yritysyhteistyön ja aamupäivän teorioiden jalkauttamiseen käyttäen luovia palvelumuotoilun menetelmiä. Kehitettyä tuoteideaa kehitettiin asiantuntijoiden johdolla laadukkaaksi ja turvalliseksi asiakaskokemukseksi ja siitä edelleen myytäväksi tuotteeksi.

Tuotteesta Timantiksi –koulutuspilotin toteutuksessa olivat mukana Lapin yliopiston Koulutus- ja kehittämispalveluista Anna Vanhala, Esa Posio ja Johanna Sirviö, Lapin ammattikorkeakoulusta Teija Tekoniemi-Selkälä, Lapin koulutuskeskus REDUsta Anne Liedes ja Leila Karjalainen sekä Ammattiopisto Lappiasta Matti Räisänen.

Koulutus sai osallistujilta erittäin hyvän palautteen. Koulutusrajojen ja -oppilaitosten sekä asiantuntijaopettajien yhteistyö rakensi uudenlaista toimintatapaa, joka konkretisoitui yhteistyön tiivistymisenä sekä loistavina lopputuotteina. Tätä toimintatapaa ja koulutusyhteistyötä halusivat kaikki jatkaa ja mahdollisimman pian! Kaikki kokivat hyötyneensä ja saavuttaneensa tavoitteet. Ryhmässä syntyi uusia kontakteja ja paljoin toteuttamiskelpoisia ideoita uusista koulutuksista. Tässä pilotissa uusi lappilainen koulutuskumppanuus todellakin toteutui.

Esa Posio, kehittämisen asiantuntija
Anna Vanhala, kehittämisen asiantuntija
Johanna Sirviö, suunnittelija

Lapin yliopiston Koulutus- ja kehittämispalvelut

Polku lukiosta korkeakouluun

Posted on by

Viime toukokuussa Muonion, Kolarin, Pellon ja Ylitornion lukioiden ja Lapin korkeakoulujen edustajat kokoontuivat miettimään yhteistyön syventämistä. Yhteisen ideoinnin ja lukioiden tarpeiden pohjalta päätettiin aloittaa hankevalmistelu. Lapin ammattikorkeakoulu ja Lapin yliopisto tarttuivat tuumasta toimeen ja Lukiosta korkeakouluun LUKKO-hanke sai kaksivuotisen rahoituksen Euroopan sosiaalirahastolta ja Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta tammikuun 2018 alusta lähtien.

Hankkeen tavoitteena on edistää koulutuksellista ja ohjauksellista tasa-arvoa seutukunnissa sekä joustavoittaa siirtymävaihetta lukiosta korkeakouluun. Hanke on suunnattu edellä mainittujen lukioiden opiskelijoille ja toteutetaan yhteistyössä lukioiden henkilökunnan kanssa.

Hankkeessa kehitetään tieto-, neuvonta- ja ohjauspalveluita järjestämällä uraohjausta sekä ryhmä- että yksilöohjauksena. Ohjauksen toteuttamisessa keskeisessä asemassa ovat digitaalisuus, verkkoympäristöt sekä monimediaiset materiaalit.

Ryhmäohjauksessa käsitellään lappilaisten korkeakoulujen koulutuksia ja niiden kautta avautuvia työ- ja uramahdollisuuksia sekä kuullaan korkeakouluopiskelijoiden ja alumnien uratarinoita. Opiskelijoilla on mahdollisuus osallistua tulevaisuusohjaukseen ja korkeakoulujen opetukseen erilaisissa oppimisympäristöissä. Ryhmäohjauksen ohella korkeakoulut tarjoavat yksilöohjausta henkilökohtaisen opintopolun suunnitteluun koko hankkeen ajan. Lisäksi järjestetään ohjausosaamista tukevaa maksutonta täydennyskoulutusta, johon kaikkien Lapin lukioiden henkilöstö on tervetullutta.

Hankkeessa kootaan Lapin ammattikorkeakoulun ja Lapin yliopiston avoimista korkeakouluopinnoista muodostuva lukiolaisille suunnattu opintotarjotin. Opiskelu on maksutonta ja tapahtuu etä- ja verkko-oppimisympäristöissä opettajan ohjaamana. Hankkeen aikana selvitetään myös, miten lukiolaisille suunnattua avoimen korkeakoulun opintotarjontaa ja lukioaikana hankittua koulutukseen soveltuvaa osaamista voidaan hyödyntää korkeakouluun hakeutumisessa.

Toiminnan pohjalta luodaan lukioiden ja korkeakoulujen yhteistyömalli, jonka avulla hankkeessa kehitettyä toimintaa on tarkoitus laajentaa kaikkiin Lapin lukioihin.

Hankkeen tavoitteet ja suunnitelmat ovat valmiit, joten sole ko alama porukalla tekehmään!

Lisätietoja

http://www.lapinamk.fi/lukko

Projektipäällikkö
Niina Riihiniemi
Lapin ammattikorkeakoulu

Hyvinvointialan naisyrittäjyys -jatkohanke kääntyy loppusuoralle

Posted on by

Naisyrittäjyys – hyvinvointiala – Lappi – kuntayhteistyö – palvelut – palveluiden tuottaminen – verkostoituminen – mentorointi – yrityksen kehittäminen.

Nämä ovat avainsanoja, joilla voidaan kuvata Hyvinvointialan naisyrittäjyys -jatkohanketta. Kyseessä on keväällä 2015 alkanut ESR-rahoitteinen kolmivuotinen Lapin korkeakoulukonsernin sekä Pohjoisimman Lapin Leaderin yhteishanke, jossa on edistetty ja vahvistettu hyvinvointialan naisyrittäjyyttä Lapissa.

Hanke on loppusuoralla ja voimme todeta jo hankkeessa saavutettuja tuloksia. Hankkeen aikana on rakennettu hyvinvointialan naisyrittäjille alueellinen toimintamalli, jossa yrittäjyyttä on tuettu naisyrittäjille räätälöidyn valmennusohjelman avulla, henkilökohtaisilla sparrauksilla sekä kuntien kanssa tehdyllä verkostoyhteistyöllä. Olemme toimineet Tervolan, Sodankylän, Kemijärven, Muonion ja Enontekiön kunnissa.

Valmennusohjelma on pitänyt sisällään koulutusta, henkilökohtaista ohjausta ja alueellista kehittämistoimintaa. Asiantuntijaluentoja on ollut mm. tuotteistamisesta sekä myynnistä ja markkinoinnista. Luentojen lisäksi valmennusohjelma on sisältänyt myös henkilökohtaisen, naisyrittäjän kanssa yhdessä määritellyn, kehittämissuunnitelman.

Koulutusosuuksiin osallistuminen tehtiin mahdollisimman helpoksi naisyrittäjille: heidän on ollut mahdollista osallistua valmennusohjelman luennoille etänä kotikoneelta tai katsoa luennot itselleen sopivana ajankohtana tallenteena. Ohjauskeskusteluja yrittäjän kanssa on pidetty yrittäjien tarpeiden mukaisesti. Yrittäjälähtöisellä valmennuksella on mahdollistettu kiireisten yrittäjien osallistuminen kehittämistoimintaan. Myös aloittavat yrittäjät on huomioitu hankkeessa järjestämällä heille henkilökohtaista yritysohjausta, sparrausta ja vierellä kulkemista.

Hankkeen alussa toivottiin verkostoitumista ja toisten yrittäjien sparrausta ja tukea. Verkostoitumista ja yhteistyön rakentamista on tehty sekä hankeryhmän vierailumatkoilla hankkeessa mukana oleviin kuntiin että verkostomaisella yhteistyöllä kuntien, alueen toimijoiden, yrittäjien ja Pohjoisimman-Lapin Leaderin kanssa – yhteisiä tilaisuuksia ja keskustelutilaisuuksia tarjoamalla. Tällä kaikella on pystytty vaikuttamaan yrittäjien liiketoimintamahdollisuuksien kasvuun sekä pystytty tukemaan uusien yritysmuotojen syntymistä ja yritystoiminnan laajentumista.

Hankekunnat ovat olleet aktiivisia toimijoita hankkeen aikana. Vierailujen yhteydessä ja erillisellä kyselyllä on selvitetty kunnan hyvinvointipalveluiden tämän hetkinen tilanne, tulevaisuuden tarpeet ja asetettu yhteisiä tavoitteita toiminnalle. Hankkeen päätteeksi järjestetään vielä jokaisella paikkakunnalla tilaisuus, jossa alueen toimijoiden ja paikallisten asiantuntijoiden lisäksi kuullaan hankkeen aikana kehitetystä Polku-mallista, joka on tarkoitettu sekä aloittavalle että yritystoimintaa kehittävälle yrittäjälle. Malliin on koottu tietoa sekä aloittavalle yrittäjälle että yritystoimintaa kehittävälle yrittäjälle yhteen paikkaan.

Inspiroitumisen ja verkostoitumisen teemalla järjestetään hankkeen lopussa toukokuussa, seminaari, jossa painopisteenä on verkostoituminen ja sen voima. Seminaari kokoaa Lapin alueen hyvinvointialan naisyrittäjiä, mutta myös muita naisyrittäjiä ja johtajia verkostoitumaan ja kuulemaan mielenkiintoisista ja ajankohtaisista teemoista. Seminaari on myös jatkoa Huippunaiset seminaarille, jossa 120 naisyrittäjää ja johtajaa kohtasi ajankohtaisten teemojen ääressä syksyllä 2017.

Yhteisesti toteuttaen, yhteisesti rakentaen – tästä on hankkeen matka tehty!

Lisätietoa:
Koulutuspäällikkö/Hyvinvointialan naisyrittäjyys –jatkohankkeen projektipäällikkö Katri Kuusela/Lapin yliopisto
Kehittämisen asiantuntija Piia Kilpimaa/ Lapin yliopisto
Lehtori Birgit Mylläri/ Lapin ammattikorkeakoulu

https://www.ulapland.fi/FI/Yksikot/Koulutus–ja-kehittamispalvelut/Ammattiosaamisen-taydentaminen/Tukea-naisyrittajyyteen