Matkailualalle palvelumuotoilun osaajia

Lapin yliopisto kouluttaa yhteistyössä Lapin ammattikorkeakoulun, Lapin koulutuskeskus REDU:n ja TE-palveluiden kanssa matkailualan palvelumuotoiluosaajia matkailualan kehittämistehtäviin. Matkailualan palvelumuotoiluosaaja -koulutuksessa on mukana 12 opiskelijaa eri tutkintotaustoilla ja kouluttajina toimii Lapin huippuosaajia matkailun ja palvelumuotoilun saralta. Yhteistyöyritykset ovat matkailuun tai matkailun kehittämiseen linkittyviä toimijoita.

Toteutus käynnistettiin tammikuun lopulla ja tulevat palvelumuotoiluosaajat toteuttavat työelämälähtöisiä matkailualan kehittämiscaseja kevään 2018 aikana. Kehitettävät tuotteet ja palvelut määritellään yhteistyössä työssäoppimispaikan edustajan sekä palvelumuotoilun asiantuntijoiden kanssa.

Koulutuksen tavoitteena on välittää palvelumuotoiluosaamista opiskelijoiden myötä matkailualalle ja edistää koulutukseen osallistuvien työllistymistä matkailupalveluiden kehittämistehtäviin.

 

Lisätietoja:
Kehittämisen asiantuntija Anna Vanhala, etunimi.sukunimi@ulapland.fi
Suunnittelija Krista Rautio, etunimi.sukunimi@ulapland.fi
Koulutus- ja kehittämispalvelut -yksikkö
Lapin yliopisto

Yhdessä kehittäen, yhdessä oppien

  • Kuinka saamme opiskelijat aidosti innostumaan ja osallistumaan?
  • Miten arvioidaan oppimista siten, että se auttaa opiskelijaa oppimaan entistä paremmin?
  • Kuinka saamme opiskelijat työskentelemään ja oppimaan ryhmissä?
  • Iso opiskelijaryhmä, iso opiskeltava kokonaisuus, useampi opettaja – Kuinka se saadaan toimimaan?
  • Mikä on se tapa ja väline, jolla opiskelija voi osoittaa osaamistaan?
  • Kuinka opiskelijoiden taskussa olevat älypuhelimet otetaan hyötykäyttöön myös opiskelussa?
  • Kuinka digitaalisuus saataisiin osaksi oppilaitosten arkea siten, että se tuo mukanaan jotain aivan uutta?

Opiskelumme ja opetuksemme on ehkä liiankin usein vanhan ja tutun turvallisen toistamista. Kun tavoitteena on muuttaa toimintatapoja, on se aina loikkaus tuntemattomaan. Opetustapojen muuttaminen voi olla sekä opettajalle että opiskelijoille siirtymistä pois omalta mukavuusalueelta ja aiheuttaa aluksi hämmennystä. Kokeilut voivat onnistua tai epäonnistua, mutta varmaa on, että aina niistä opitaan jotain uutta.

Mille oppilaitostasolle nämä haasteet ja kysymykset sitten kohdistuvat? Sanoisin, että aika monelle! Haasteisiin on lähdetty vastaamaan LOVO –Lappilaiset osallistavat verkko-oppimisratkaisut -projektissa. Kyseessä on ESR-hanke ja toteuttajina ovat Lapin ammattikorkeakoulu, Lapin yliopisto, Ammattiopisto Lappia, Rovaniemen koulutuskuntayhtymä sekä Tornion kansalaisopisto.

LOVO rakentuu kolmen pääteeman ympärille

  • Uudet oppimista ja osaamista tuottavat ratkaisut ja joustavammat opintopolut
  • Osaamisen näyttäminen digitaalisia työvälineitä hyödyntäen
  • Palautteen ja arvioinnin uudet muodot digitaalisissa ympäristöissä.

Pääteemojen sisälle on rakennettu useita pilotteja, joissa testataan, arvioidaan ja kehitetään opiskelijan oppimista tukevia toimintamalleja hyödyntäen verkkoa ja digitaalisia työvälineitä.

Tärkeä pointti hankkeen toimintakulttuurissa on mukana olevien oppilaitosten vuoropuhelu ja yhdessä kehittäminen. Kokeilemme, testaamme ja kehitämme lisää. Emme oleta kaiken olevan valmista heti, vaan pyrimme laittamaan alulle toimintatapoja ja menetelmiä, jotka antavat ideoita ja rohkeutta myös muille kokeilla jotain uutta.

Yksi käytännön esimerkki kuvaamaan vielä paremmin sitä, millaisia toteutuksia ja kokeiluja projektissa konkreettisesti tehdään. Lapin ammattikorkeakoulun Kaupan ja kulttuurin osaamisalan opettajat Anitra Arkko-Saukkonen ja Joonas Koivumaa lähtivät alkuvuodesta 2017 toteuttamaan Yrittäminen luovilla aloilla -opintojaksoa Lapin yliopiston taiteiden tiedekunnan opiskelijoille. Tavoitteena oli tutustua luovan alan yritystoimintaan ja tutustua liiketoiminnan perusperiaatteisiin kehittämällä omaa liikeideaa.

Yritystoimintaan opiskelijat lähtivät tutustumaan autenttisten yrittäjäkohtaamisten avulla. Sen sijaan, että iso opiskelijaryhmä opettajineen olisi vieraillut yrittäjän luona, pienryhmät hajaantuivat videoimaan itse valitsemallaan tavalla yrittäjähaastattelun ja toivat sen sitten koko opiskelijaryhmän nähtäville. Näin saatiin vaivattomasti usean yrittäjän kokemukset ja näkökulmat esille.

Tämän lisäksi pienryhmät innovoivat uuden liikeidean sekä tekivät siitä noin kolmen minuutin mittaisen myyntipitsausvideon. Nämä videot vertaisarvioitiin puolestaan Mentimeter-ohjelman avulla. Videot katsottiin yhdessä koko opiskelijaryhmän voimin ja Mentimeter-äänestyksen avulla jokaisella opiskelijalla oli mahdollisuus jakaa 100 pistettä haluamallansa tavalla myyntipitsausvideoille.

Tämäkin toteutus osoittaa sen, että luovuus ja oivaltavuus ovat opettajan valttikortteja! Toteutustavat eivät tarvitse olla monimutkaisia, vaan yksinkertaisuus on kaunista ja antaa myös opiskelijoille enemmän. Yhdessä tekeminen antaa loistavat mahdollisuudet onnistuneella oppimiskokemukselle ja parhaimmassa tapauksessa oppijoina ovat sekä opiskelijat että opettajat.

www.lovo.fi

Kirsi Saloniemi
Projektipäällikkö
Lapin ammattikorkeakoulu

Jokivarren lukiot ja korkeakoulut tiivistävät yhteistyötään

Sekä lukiot että korkeakoulut pitävät yhteistyön tiivistymistä tärkeänä ja näkevät sen merkityksen kasvavan lähitulevaisuudessa. Näin tuumattiin toukokuun alussa pidetyssä jokivarren lukioiden (Ylitornio, Pello, Kolari ja Muonio) Lapin ammattikorkeakoulun ja Lapin yliopiston yhteistyötapaamisessa Pellossa.

Yhteistyöllä on saavutettavissa hyötyjä monellakin tapaa. Tavoitteena on esimerkiksi madaltaa kynnystä korkeakouluopintoihin jo lukioaikana ja tarjota lukio-opiskelijoille esimerkiksi suosituimpien alojen opintoja. Tämä toimii samalla korkeakouluille mahdollisuutena tuoda esille omaa koulutustarjontaansa.

Aivan uusiakin avauksia on ilmassa. Esimerkiksi mahdollisuus kehittää korkeakoulujen alumnitoimintaa siten, että korkeakoulun alumnit voisivat toimia työelämänedustajina lukioihin päin ja esimerkiksi verkon välityksellä kertoa lukiolaisille koulutustaustastaan ja työtehtävistään.

Yhteistyön tiivistämisen ja kehittäminen etenee kaksivaiheisesti. Ensimmäisessä vaiheessa kootaan lukiolaisille ammattikorkeakoulun ja yliopiston olemassa olevasta opintotarjonnasta opintojaksoja tarjolle avoimina opintoina. Lisäksi käynnistetään yhteisen kehittämishankkeen valmistelu, jonka tavoitteena on edelleen kehittää toimintatapoja, ohjausta sekä opintotarjontaa sekä vakiinnuttaa yhteistyö.

Yhteistyöhön ovat tervetulleita kaikki lappilaiset lukiot.

 

Lappilaiset koulutusorganisaatiot työelämän kehittäjinä – kumppanuudella kohti uusia haasteita

Lappilaiset koulutusorganisaatiot ovat päättäneet, että työelämän muutosten keskellä yksi osa oman toiminnan kehittämistä on koulutusorganisaatioiden väliseen kumppanuuteen pohjautuvan yhteistyön tiivistäminen.

Työelämä muuttuu – ovatko työelämän kehittäjät valmiina?

Muutos on pysyvää, on tapana sanoa. Elämme jatkuvan muutoksen keskellä, mutta onko tässä ajassa jotain poikkeuksellista? Onko kysymys normaalista muutoksesta vai työelämää ravisuttavasta teolliseen vallankumoukseen verrattavasta murroksesta? Vastaus tiedetään tulevaisuudessa. Oli niin tai näin, koulutusorganisaatioilla on pysähdyttävä miettimään, mitä meiltä odotetaan ja vaaditaan nähtävissä olevien muutosten keskellä.

Työelämän tutkijoiden mukaan digitalisaation myötä iso osa työstä muuttuu vahvasti virtuaaliseksi ja työnteon aika- ja paikkakäsitykset tulevat muuttumaan radikaalisti. Työn sisällöllä tulee olemaan nykyistä keskeisempi merkitys motivaation lähteenä. Työ tulee olemaan uudella tapaa sidoksissa toisten työhön. Tämän myötä työelämään syntyy kiihtyvää tahtia aivan uudenlaisia osaamisvaatimuksia. Robotisaation ja tekoälyn myötä ammatteja tulee häviämään ja tilalle syntyy uusia.

Työyhteisöissä tarvitaan perustyöhön liittyvän osaamisen lisäksi uudenlaista ja etenkin monialaista osaamista, jolla varmistetaan työyhteisön toimivuus ja toiminnan tuottavuus. Vastatakseen tähän muutokseen koulutusorganisaatioiden on kyettävä rakentamaan entistä monialaisempia kehittämis- ja koulutuskokonaisuuksia. Tähän haasteeseen lappilaiset koulutusorganisaatiot pyrkivät vastaamaan yhteistyön tiivistämisen kautta.

1+1=3 – lappilaiset koulutusorganisaatiot ovat yhdessä entistä vahvempia

Lappilaiset koulutusorganisaatiot ovat olleet vahvoja alueen työelämän kehittäjiä jo vuosikymmeniä. Työelämän kehittäminen pohjautuu koulutusalojen kautta rakentuvaan asiantuntijuuteen, joka luo vahvan pohjan työelämäyhteistyölle. Työelämän kehitystrendien ennakoidessa osaamistarpeiden muuttumista nykyistä monialaisimmiksi syntyy tarve laajemmalle koulutusyhteistyölle.

Ammattiopisto Lappia, Lapin ammattiopisto, Lapin ammattikorkeakoulu ja Lapin yliopisto ovat päättäneet vastata työelämän uusiin kehittämishaasteisiin tiivistämällä yhteistyötä. Tavoitteena on, että oppilaitoskohtaisen työelämän koulutus- ja kehittämistoiminnan rinnalle rakentuu oppilaitosten yhteistyössä toteuttamaa koulutus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaa. Oppilaitosten yhteistyöllä ja asiantuntijuuden yhdistämisellä mahdollistetaan nykyistä laaja-alaisempien koulutus- ja kehittämiskokonaisuuksien rakentaminen. Tämä luo aivan uudenlaisia mahdollisuuksia olla kehittämässä ja palvelemassa alueen työelämää.

Nykyistä tiiviimpää yhteistyömallia kehitetään ja testataan Lappilainen koulutuskumppanuus –hankkeen puitteissa. ESR –rahoitus mahdollistaa kokeilutoiminnan, jonka yhteydessä tullaan toteuttamaan kasvuun tähtääville matkailuyrityksille suunnattu valmennusohjelma. Tavoitteena on, että hankkeen yhteydessä rakennettu yhteistyömalli luo pohjan tulevalle koulutusyhteistyölle.

Antti Koski
Koulutus- ja kehitysjohtaja
Koulutus- ja kehittämispalvelut –yksikkö
Lapin yliopisto

Seutukuntien osaamisstrategiat 2016-2020 julkaistu

Vuoden 2015 aikana Lapin ammattikorkeakoulu ja Lapin yliopisto toteuttivat osana maakuntakorkeakoulu/LUC-aikuiskoulutuspalveluiden toimintaa kattavan kuntakierroksen kampusalueen ulkopuolella. Kierroksen puitteissa järjestetyissä työpajoissa käsiteltiin alueen koulutus- ja kehittämistarpeita. Tulokset on koottu seutukuntakohtaisiksi osaamistrategioiksi. Pääset tutustusmaan osaamisstrategioihin alla olevista linkeistä.

Pohjois-Lapin osaamisstrategia 2016-2020

Tornionlaakson osaamisstrategia 2016-2020

Tunturi-Lapin osaamisstrategia 2016-2020

Itä-Lapin osaamistarvekuvaus 2016-2020

Kuntakierros ja osaamisstrategiat työstettiin osana ESR-rahoitteista Seutukuntien osaamisstrategiat 2020 -hanketta.

Kierroksen toteutustapa ja kierroksella esiin nouseet keskeiset kehittämis- ja koulutustarpeet on koottu tähän esitykseen.

Lisätietoja

Anu Pruikkonen (lapinamk.fi, 040 556 4632) ja Antti Koski (ulapland.fi, 040 736 8481)

Kaksikymmentä lappilaisnuorta pääsee suorittamaan avoimia korkeakouluopintoja maksutta

Lappilaisilla nuorilla, jotka ovat työttömiä tai jääneet ilman tutkinto-opiskelijapaikkaa korkeakoulussa on nyt mahdollisuus osallistua Lappilaiset avoimet työelämäläheiset osaamispolut (LATO) –hankkeeseen. Hankkeella edistetään heidän opiskelumahdollisuuksiaan ja työelämäyhteyksiään avointen korkeakouluopintojen avulla.

Hankkeen tavoitteena on etsiä yksilöllisiä osaamispolkuja, joustavoittaa siirtymävaihetta korkeakouluopintoihin, lisätä opintojen työelämäläheisyyttä uusia toimintatapoja kehittämällä ja edistää opiskelijoiden siirtymistä työelämään. Hankkeessa voi opiskella seuraavia avoimia korkeakouluopintoja lukuvuonna 2016-2017:

  • Lapin ammattikorkeakoulu: tieto- ja viestintätekniikan tai matkailu- ja palveluliiketoiminta monimuoto-opintoja
  • Lapin yliopisto: yrittäjyyden, markkinoinnin tai laskentatoimen monimuoto-opintoja

Hankkeeseen valitaan 20 opiskelijaa, jotka suorittavat avoimia korkeakouluopintoja Lapin ammattikorkeakoulussa tai Lapin yliopistossa. Hankkeen aikana heille tarjotaan henkilökohtaista ohjausta avoimiin korkeakouluopintoihin liittyvän osaamispolun suunnitteluun. Opinnot ovat hankkeeseen osallistuville maksuttomia ja hakuaika opintoihin päättyy 31.7.2016.

Ohjauksen ja opetuksen saatavuus taataan hyödyntämällä etä- ja verkko-oppimisympäristöjä. Opintoihin tuovat työelämäläheisyyttä kummiyritykset/-organisaatiot, jotka toimivat opiskelijan keskeisenä oppimisympäristönä ja ovat mukana opintojen suunnittelussa ja arvioinnissa.

Opiskelija voi hyödyntää avoimessa korkeakoulussa suorittamiaan opintoja korkeakoulun tutkinto-opiskelijaksi hakeutuessaan. Opiskelun aikana muodostuneet työelämäyhteydet tukevat opiskelijoiden työllistymistä ja tarjoavat yrityksille/organisaatioille toiminnan kehittämismahdollisuuksia yhteistyössä opiskelijan ja korkeakoulun kanssa.

Lapin ammattikorkeakoulu ja Lapin yliopisto toteuttavat hankkeen 1.2.2016-31.12.2017 Euroopan sosiaalirahaston ja Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen rahoittamana.

Hakeutuminen ja lisätietoja: www.lapinamk.fi/lato

 

Yhteistyön voimaa!

Ristiin rastiin Lappia, antoisia työpajoja ja kokouksia, mielenkiintoisia uusia tuttavuuksia ja monenmoista yhteistyötä. Ja välillä myös hienoja Lapin maisemia! Tätä kaikkea on saatu kokea Seutukuntien osaamisstrategiat 2020 -hankkeessa viime vuoden aikana. Hankkeessa toteutettu kampusalueiden ulkopuolisiin kuntiin kohdistuva työpajakierros käsitti lähes jokaisen Lapin kunnan ja synnytti kymmeniä koulutus- ja kehittämisaihioita. Ja mikä tärkeintä se avasi tärkeän keskusteluyhteyden Lapin korkeakoulujen ja kuntien välille.

Kuntakierroksen aikana todettiin, että seutukuntakohtaisia yleistyksiä koulutus- ja kehittämistarpeista on vaikeaa tehdä, mutta toisaalta koko Lappia koskevia kehittämiskohteita löytyy runsaasti.

Kaikkien huulilla pyöri viime vuonna sote-uudistus. Se huomattiin myös kuntakierroksella. Suurin osa työpajoista järjestettiin ennen marraskuussa hallituksen tekemää sote-päätöstä, joten tarkkaa tulevaisuuden näkymää ei voitu vielä tuolloin sanoa. Muotoitui sote-uudistus sitten millaiseksi tahansa, Lapissa haasteita tuo ikääntyvän väestön sosiaali- ja terveyspalvelut. Tulevaisuudessa hoivarobotit ja virtuaalilääkärit ovat arkipäivää!

Opetuspuolella ehkä isoimmaksi kehittämiskohteeksi nousi tieto- ja viestintätekniikan hyödyntäminen oppimisen tukena. Osassa kouluista opettajat ovat innostuneita ja taitoja tvt:n käyttöönottoon olisi, mutta tarvittavia laitteita ei ole saatavilla. Toisissa kouluissa taas löytyy laitteet, mutta opettajilla ei ole tarvittavaa osaamista. Haastetta on myös löytää sellaiset laitteet ja koulutukset, joihin kannattaa satsata aikaa ja rahaa.

Kuntien kanssa käydyissä keskusteluissa kävi ilmi, että yrittäjyyteen halutaan panostaa ja yrittäjyyttä tukea. Mikäli Lappiin haluaa jäädä asumaan, on useissa tapauksissa pystyttävä itse työllistämään itsensä ja niinpä jo nuoresta kehittyvällä yrittäjyysasenteella on suuri merkitys Lapin elinvoimaisuudelle myös tulevaisuudessa.

Korkeakoulut saivat myös runsaasti palautetta toiminnastaan sekä kehittämisideoita. Kehitettävää on erityisesti siinä, että luodaan entistä toimivammat ja avoimemmatt suhteet kuntiin sekä alueella toimiviin yrityksiin. Kuntakierroksella kävi selkeästi ilmi, että korkeakoulujen näkyminen kampusalueiden ulkopuolisilla paikkakunnilla, ei ole ollut vielä riittävää.

Seutukuntien osaamisstrategiat 2020 -hanke päättyy pian ja tuloksena on syntymässä Tornionlaakson, Tunturi-Lapin ja Pohjois-Lapin osaamisstrategiat sekä Itä-Lapin osaamistarvekuvaus. Mutta yhteistyö ei suinkaan pääty tähän, vaan työpajoissa syntyneet koulutus- ja kehittämisaihiot jatkavat kulkuaan ja kehittävät edelleen yhteistyötä!

TNO-palveluja kehittämässä

Anna Vanhala ja Piia Kilpimaa
Lapin yliopisto, Koulutus- ja kehittämispalvelut

Olemme aloittaneet Lapin TNO-palveluiden asiakaslähtöisen kehittämisen palvelumuotoilun menetelmin ESR-rahoitteisessa Lapin TNO-palvelut hankkeessa (2015–2017). Kehittämistä tehdään kevään 2016 aikana neljässä työpajassa.

Ensimmäinen työpaja, joka pidettiin 14.1.2016, oli suunnattu TNO-palveluja tarjoavien organisaatioiden johtajille, esimiehille ja asiantuntijoille. Työpajaan osallistui laaja joukko johtajia ja asiantuntijoita eri yksiköistä. Osallistujajoukon asiantuntijuuden ja osaamisen laajuus mahdollisti palvelutarjoajien näkökulmien esiin tulemisen laajasti ja tutustumisen toisten palvelutuottajien toimintaan. Tilaisuus mahdollisti myös asiantuntijoiden verkostoitumisen ja auttoi toisten palveluihin tutustumisessa ja verkoston vahvistamisessa jo tämän lyhyen työpajan aikana. Ajatusten kuuleminen monesta eri taustayhteisöstä sekä yhteisen suunnan yhdessä etsiminen ja löytäminen valmiiden ratkaisujen sijaan koettiin työpajassa erittäin tärkeäksi ja hedelmälliseksi tavaksi työskennellä.

Työpajassa kartoitettiin jo olemassa olevia palveluja erilaisille asiakkaille ja asiakasryhmille. Tärkeänä osana ensimmäistä työpajaa käytiin keskusteluja siitä minkälaisia puutteita palvelujen tuottamisessa ja saatavuudessa voi olla. Työpajassa käydyn keskustelun pohjalta todettiin, että vaikka TNO-palveluja tuottava verkosto on olemassa ja siinä tuotetaan palveluita laajalti kohderyhmille, on siinä myös joitain aukkoja, joihin tietoa, neuvontaa ja ohjausta tarvitseva asiakas voi tippua. Keskustelun perusteella haasteita aiheuttaa myös palvelujen tunnettuus ja se, osataanko ohjata asiakasta oikeiden palvelujen pariin.

Työpajassa tunnistettiin kehittämisen kohteeksi myös se, että apua tarvitsevalle palveluverkostossa toimiminen voi olla haasteellista, varsinkin, jos elämän hallinnassa on vaikeuksia. Apua tarvitseva voi mennä verkoston läpi saamatta tarvitsemaansa apua. Tämä koettiin olevan seurausta siitä, että kaikkia palveluita ei tiedetä eikä tunnisteta. Tätä ei voi apua tarvitsevalta odottaakaan, jos asiantuntijoillekin kaikkien palveluiden tunnistaminen voi olla joskus hankalaa. Näihin aukkokohtiin verkossa lähdemme yhdessä kehittämään palveluita ja tuotteita asiakkaille, jotka myös osallistetaan palveluiden kehittämiseen.

Seuraavat työpajat ovat: 16.2. 23.3. sekä 21.4. Lisätietoa Lapin TNO-palveluiden sivuilta

Tervetuloa mukaan kehittämään tulevaisuuden TNO-palveluita!

Paluu toiminnan juurille – LUC-aikuiskoulutuspalvelut käytännössä

Näin uuden vuoden aluksi on hyvä kerrata ja palauttaa mieliin se, että mitä toimintaa LUC-aikuiskoulutuspalvelut nimen alle kätkeytyy.

Toiminta perustuu prosessimallille, joka yleensä komeilee esittelykalvoissa ensimmäisenä. Huomasinpa vain nyt, että sitä ei ole koskaan esitelty tässä blogissa, joten tässäpä se nyt sitten on.

LUC-aiko toimintamalli

Selkeä, eikö vain? LUC-aikuiskoulutuspalveluiden toiminta pohjautuu alueen ja asiakkaiden koulutustarpeisiin. Näiden tunnistamista tehdään monella tapaa, esimerkiksi osana maakuntakorkeakoulutoimintaa ja kummankin organisaation työelämärajapinnassa työskentelevien toimesta. Kun tarve on tunnistettu mallin mukaiseen tuotteistusvaiheeseen etenevät ne koulutus- ja kehittämisaihiot, joihin on tarkoituksenmukaista vastata yliopiston ja ammattikorkeakoulun yhteistyöllä. Tuotteistustiimiin osallistetaan tarvittavat asiantuntijat ja mahdollisuuksien mukaan myös asiakas. Valmis tuote toteutetaan sitten päätoteuttajan laatujärjestelmän mukaisten prosessien mukaan. Asiakassuhteiden ylläpidossa on käytössä tapauskohtaisia keinoja ja tässä meillä onkin vielä kehitettävää.

Jos sinulla on mielessä koulutus- tai kehittämistarve tai olet kiinnostunut tietämään enemmän toiminnastamme, ota rohkeasti yhteyttä!

Anu Pruikkonen
Palvelupäällikkö
Lapin ammattikorkeakouluetunimi.sukunimi@lapinamk.fi
p. 040 556 4632

Antti Koski
Koulutus- ja kehitysjohtaja
Lapin yliopiston koulutus- ja kehittämispalvelut
etunimi.sukunimi@ulapland.fi
p. 040 736 8481

Hankittiin sitä ennenkin!

Mirva Juntti, Lapin ammattikorkeakoulu
Niina Alapuranen, Lapin yliopisto

Kaikki oli niin paljon helpompaa ennen vanhaan. Ostosopimukset tehtiin kättäpäälle periaatteella saunahöyryissä. Hyväveliyhteistyö alkoi kun poljettiin koskenkorvapullosta korkki linttaan. Toista se on nyt. Teepä samalla tavoin niin pulassa olet.

Samankaltaisuuksiakin nykypäivään on. Se, että menestyksen kannalta on keskeistä suunnitella tarkoin mitä, mistä, keneltä ja miten yritys tekee hankintojaan. Onnistunut hankintatoimi ja toimittajasuhteiden hallinta on edelleen yksi yritysten merkittävimmistä kilpailutekijöistä. Kaiken tämän ulkoistamisen jälkeen ulkopuoliset hankinnat näyttelevät usein leijonanosaa yrityksen koko liikevaihdosta. Ja pienelläkin munauksella avoimen kilpailutuksen suhteen on iso merkitys yrityksen maineeseen.

Myös kunnissa on tavoitteena saada hankintatoimi nopeasti modernille, ammattimaisesti hoidetulle tasolle. Siinä missä hankintatoimilain alkumetreillä tehtiin hätäisiä päätelmiä siitä, että vain hinnalla voidaan enää erottaa toimittajia toisistaan, on nyt ymmärretty lain kaikki mahdollisuudet. Taiten toimien siinä voidaan edelleen huomioida paikallisuus valttikorttina ja suosia myös muilla kun hinnalla kilpailevia toimijoita. Siinä vaiheessa kun sotesavotta lyö laineensa yli Lapin, on nämä taidot arvossaan.

Continue reading