Yhteistyön voimaa!

Ristiin rastiin Lappia, antoisia työpajoja ja kokouksia, mielenkiintoisia uusia tuttavuuksia ja monenmoista yhteistyötä. Ja välillä myös hienoja Lapin maisemia! Tätä kaikkea on saatu kokea Seutukuntien osaamisstrategiat 2020 -hankkeessa viime vuoden aikana. Hankkeessa toteutettu kampusalueiden ulkopuolisiin kuntiin kohdistuva työpajakierros käsitti lähes jokaisen Lapin kunnan ja synnytti kymmeniä koulutus- ja kehittämisaihioita. Ja mikä tärkeintä se avasi tärkeän keskusteluyhteyden Lapin korkeakoulujen ja kuntien välille.

Kuntakierroksen aikana todettiin, että seutukuntakohtaisia yleistyksiä koulutus- ja kehittämistarpeista on vaikeaa tehdä, mutta toisaalta koko Lappia koskevia kehittämiskohteita löytyy runsaasti.

Kaikkien huulilla pyöri viime vuonna sote-uudistus. Se huomattiin myös kuntakierroksella. Suurin osa työpajoista järjestettiin ennen marraskuussa hallituksen tekemää sote-päätöstä, joten tarkkaa tulevaisuuden näkymää ei voitu vielä tuolloin sanoa. Muotoitui sote-uudistus sitten millaiseksi tahansa, Lapissa haasteita tuo ikääntyvän väestön sosiaali- ja terveyspalvelut. Tulevaisuudessa hoivarobotit ja virtuaalilääkärit ovat arkipäivää!

Opetuspuolella ehkä isoimmaksi kehittämiskohteeksi nousi tieto- ja viestintätekniikan hyödyntäminen oppimisen tukena. Osassa kouluista opettajat ovat innostuneita ja taitoja tvt:n käyttöönottoon olisi, mutta tarvittavia laitteita ei ole saatavilla. Toisissa kouluissa taas löytyy laitteet, mutta opettajilla ei ole tarvittavaa osaamista. Haastetta on myös löytää sellaiset laitteet ja koulutukset, joihin kannattaa satsata aikaa ja rahaa.

Kuntien kanssa käydyissä keskusteluissa kävi ilmi, että yrittäjyyteen halutaan panostaa ja yrittäjyyttä tukea. Mikäli Lappiin haluaa jäädä asumaan, on useissa tapauksissa pystyttävä itse työllistämään itsensä ja niinpä jo nuoresta kehittyvällä yrittäjyysasenteella on suuri merkitys Lapin elinvoimaisuudelle myös tulevaisuudessa.

Korkeakoulut saivat myös runsaasti palautetta toiminnastaan sekä kehittämisideoita. Kehitettävää on erityisesti siinä, että luodaan entistä toimivammat ja avoimemmatt suhteet kuntiin sekä alueella toimiviin yrityksiin. Kuntakierroksella kävi selkeästi ilmi, että korkeakoulujen näkyminen kampusalueiden ulkopuolisilla paikkakunnilla, ei ole ollut vielä riittävää.

Seutukuntien osaamisstrategiat 2020 -hanke päättyy pian ja tuloksena on syntymässä Tornionlaakson, Tunturi-Lapin ja Pohjois-Lapin osaamisstrategiat sekä Itä-Lapin osaamistarvekuvaus. Mutta yhteistyö ei suinkaan pääty tähän, vaan työpajoissa syntyneet koulutus- ja kehittämisaihiot jatkavat kulkuaan ja kehittävät edelleen yhteistyötä!

TNO-palveluja kehittämässä

Anna Vanhala ja Piia Kilpimaa
Lapin yliopisto, Koulutus- ja kehittämispalvelut

Olemme aloittaneet Lapin TNO-palveluiden asiakaslähtöisen kehittämisen palvelumuotoilun menetelmin ESR-rahoitteisessa Lapin TNO-palvelut hankkeessa (2015–2017). Kehittämistä tehdään kevään 2016 aikana neljässä työpajassa.

Ensimmäinen työpaja, joka pidettiin 14.1.2016, oli suunnattu TNO-palveluja tarjoavien organisaatioiden johtajille, esimiehille ja asiantuntijoille. Työpajaan osallistui laaja joukko johtajia ja asiantuntijoita eri yksiköistä. Osallistujajoukon asiantuntijuuden ja osaamisen laajuus mahdollisti palvelutarjoajien näkökulmien esiin tulemisen laajasti ja tutustumisen toisten palvelutuottajien toimintaan. Tilaisuus mahdollisti myös asiantuntijoiden verkostoitumisen ja auttoi toisten palveluihin tutustumisessa ja verkoston vahvistamisessa jo tämän lyhyen työpajan aikana. Ajatusten kuuleminen monesta eri taustayhteisöstä sekä yhteisen suunnan yhdessä etsiminen ja löytäminen valmiiden ratkaisujen sijaan koettiin työpajassa erittäin tärkeäksi ja hedelmälliseksi tavaksi työskennellä.

Työpajassa kartoitettiin jo olemassa olevia palveluja erilaisille asiakkaille ja asiakasryhmille. Tärkeänä osana ensimmäistä työpajaa käytiin keskusteluja siitä minkälaisia puutteita palvelujen tuottamisessa ja saatavuudessa voi olla. Työpajassa käydyn keskustelun pohjalta todettiin, että vaikka TNO-palveluja tuottava verkosto on olemassa ja siinä tuotetaan palveluita laajalti kohderyhmille, on siinä myös joitain aukkoja, joihin tietoa, neuvontaa ja ohjausta tarvitseva asiakas voi tippua. Keskustelun perusteella haasteita aiheuttaa myös palvelujen tunnettuus ja se, osataanko ohjata asiakasta oikeiden palvelujen pariin.

Työpajassa tunnistettiin kehittämisen kohteeksi myös se, että apua tarvitsevalle palveluverkostossa toimiminen voi olla haasteellista, varsinkin, jos elämän hallinnassa on vaikeuksia. Apua tarvitseva voi mennä verkoston läpi saamatta tarvitsemaansa apua. Tämä koettiin olevan seurausta siitä, että kaikkia palveluita ei tiedetä eikä tunnisteta. Tätä ei voi apua tarvitsevalta odottaakaan, jos asiantuntijoillekin kaikkien palveluiden tunnistaminen voi olla joskus hankalaa. Näihin aukkokohtiin verkossa lähdemme yhdessä kehittämään palveluita ja tuotteita asiakkaille, jotka myös osallistetaan palveluiden kehittämiseen.

Seuraavat työpajat ovat: 16.2. 23.3. sekä 21.4. Lisätietoa Lapin TNO-palveluiden sivuilta

Tervetuloa mukaan kehittämään tulevaisuuden TNO-palveluita!

Paluu toiminnan juurille – LUC-aikuiskoulutuspalvelut käytännössä

Näin uuden vuoden aluksi on hyvä kerrata ja palauttaa mieliin se, että mitä toimintaa LUC-aikuiskoulutuspalvelut nimen alle kätkeytyy.

Toiminta perustuu prosessimallille, joka yleensä komeilee esittelykalvoissa ensimmäisenä. Huomasinpa vain nyt, että sitä ei ole koskaan esitelty tässä blogissa, joten tässäpä se nyt sitten on.

LUC-aiko toimintamalli

Selkeä, eikö vain? LUC-aikuiskoulutuspalveluiden toiminta pohjautuu alueen ja asiakkaiden koulutustarpeisiin. Näiden tunnistamista tehdään monella tapaa, esimerkiksi osana maakuntakorkeakoulutoimintaa ja kummankin organisaation työelämärajapinnassa työskentelevien toimesta. Kun tarve on tunnistettu mallin mukaiseen tuotteistusvaiheeseen etenevät ne koulutus- ja kehittämisaihiot, joihin on tarkoituksenmukaista vastata yliopiston ja ammattikorkeakoulun yhteistyöllä. Tuotteistustiimiin osallistetaan tarvittavat asiantuntijat ja mahdollisuuksien mukaan myös asiakas. Valmis tuote toteutetaan sitten päätoteuttajan laatujärjestelmän mukaisten prosessien mukaan. Asiakassuhteiden ylläpidossa on käytössä tapauskohtaisia keinoja ja tässä meillä onkin vielä kehitettävää.

Jos sinulla on mielessä koulutus- tai kehittämistarve tai olet kiinnostunut tietämään enemmän toiminnastamme, ota rohkeasti yhteyttä!

Anu Pruikkonen
Palvelupäällikkö
Lapin ammattikorkeakouluetunimi.sukunimi@lapinamk.fi
p. 040 556 4632

Antti Koski
Koulutus- ja kehitysjohtaja
Lapin yliopiston koulutus- ja kehittämispalvelut
etunimi.sukunimi@ulapland.fi
p. 040 736 8481

Hankittiin sitä ennenkin!

Mirva Juntti, Lapin ammattikorkeakoulu
Niina Alapuranen, Lapin yliopisto

Kaikki oli niin paljon helpompaa ennen vanhaan. Ostosopimukset tehtiin kättäpäälle periaatteella saunahöyryissä. Hyväveliyhteistyö alkoi kun poljettiin koskenkorvapullosta korkki linttaan. Toista se on nyt. Teepä samalla tavoin niin pulassa olet.

Samankaltaisuuksiakin nykypäivään on. Se, että menestyksen kannalta on keskeistä suunnitella tarkoin mitä, mistä, keneltä ja miten yritys tekee hankintojaan. Onnistunut hankintatoimi ja toimittajasuhteiden hallinta on edelleen yksi yritysten merkittävimmistä kilpailutekijöistä. Kaiken tämän ulkoistamisen jälkeen ulkopuoliset hankinnat näyttelevät usein leijonanosaa yrityksen koko liikevaihdosta. Ja pienelläkin munauksella avoimen kilpailutuksen suhteen on iso merkitys yrityksen maineeseen.

Myös kunnissa on tavoitteena saada hankintatoimi nopeasti modernille, ammattimaisesti hoidetulle tasolle. Siinä missä hankintatoimilain alkumetreillä tehtiin hätäisiä päätelmiä siitä, että vain hinnalla voidaan enää erottaa toimittajia toisistaan, on nyt ymmärretty lain kaikki mahdollisuudet. Taiten toimien siinä voidaan edelleen huomioida paikallisuus valttikorttina ja suosia myös muilla kun hinnalla kilpailevia toimijoita. Siinä vaiheessa kun sotesavotta lyö laineensa yli Lapin, on nämä taidot arvossaan.

Continue reading

Palveluliiketoiminnan harjakaiset pystyyn!

Mirva Juntti
Palvelupäällikkö, liiketoiminta
Korkeakoulusuunnittelupalvelut
Lapin ammattikorkeakoulu

Olen kuunnellut kumppaneita tämän syksyn. Kohdannut parisataa ihmistä, jotka ovat riemumielin vastanneet kysyessäni; mitä mieltä sinä olet Lapin AMK:sta palveluntoimittajana.

Näistä rakennusaineista on nyt vuodenvaihteessa syntymässä Lapin AMK:n palvelutoiminnan yksikkö. Sen seinistä löytää varmasti oman kädenjälkensä jokainen, joka on suunsa avannut. Olen jokaisesta palasesta suunnattoman kiitollinen niin kumppaneillemme kuin oman talonkin väelle!

Kun katson vastavalmistunutta yksikköä, näen ensinnäkin yhteistyön voiman. Ilman tiivistä LUC-yhteistyötä Yliopiston ja AMK:in kanssa, emme olisi ikinä päässeet näin pitkälle. Kenttäkierros osoitti, että vain yhdistämällä voimamme, olemme kyllin kiinnostava keskustelukumppani organisaatioiden ja yritysten silmissä. Te, hyvät kumppanimme, nimittäin viis veisaatte, mistä koneistosta palvelunne saatte – kunhan haasteeseen ratkaisu löytyy. LUC-yhteistyö olkoon toiminnan kulmakivi jatkossakin.

Katsoessani sitä, miltä yksikkömme näyttää, näen vielä valitettavan monenkirjavat seinät. Liian monesti eri osaamisalat erottuvat omilla väreillään, omilla ratkaisuillaan tai itseellisellä tarjonnallaan. Siinä unohtuu se, että kovin harvoin arkielämän ongelmat ovat ratkaistavissa yhden toimijan voimin. Päinvastoin – mitä kiperimmistä ongelmista on kyse, sitä ilmeisempää on myös se, että se haaste on luonut lonkeroitaan jo yrityksen eri toimintoihin ja saanut mitä moninaisemmat kasvot. Yksikkökohtaisuuden joutaisi vähenevän jatkossa.

Kun katson maaperään, mihin rakennuksen juuret kietoutuvat, kuulen historian havinan. Miehet ja naiset, jotka nyt jo kasvavat horsmaa, tekivät aikoinaan aimo työn lappilaisen korkeakoulun tunnettuuden nostamiseksi. Heidän mukana meni maan multiin liian monta kontaktia ja kun aika muuttui, ei palveluitakaan sellaisenaan enää voi päivänvaloon nostaa. Ihan liikaa on aina laskettu yksittäisten henkilöiden varaan. Ja kun siinä yhteisöllisyydessä se meidän voimavaramme olisi!

Continue reading

Työllistymistä edistämässä – case korkeakoulutettu

Piia Kilpimaa, Projektipäällikkö, Lapin yliopiston Koulutus- ja kehittämispalvelut, Urasuunnittelun kautta avoimille työmarkkinoille- esiselvityshanke

Korkeakoulutettujen työttömyys on nousussa. Työ- ja elinkeinoministeriön tuoreiden tilastojen mukaan lokakuun lopussa työttömänä oli 47 000 korkeakoulutettua. Hälyttävää on, että pitkäaikaistyöttömien osuus korkeakoulutetuista työttömistä nousee kaiken aikaa, myös Lapissa.

Lapin korkeakoulukonsernissa tähän korkeakoulutettujen työttömyyteen on pyritty löytämään ratkaisuja ja hankerahoituksella teemaan on päästy perehtymään syvemmin. Tavoitteena on ollut löytää uusia ideoita ja ratkaisuja korkeakoulutettujen työllistymisen helpottamiseksi. Lapin yliopiston ja Lapin ammattikorkeakoulun yhdessä toteuttamassa Urasuunnittelulla avoimille työmarkkinoille- esiselvityshankkeessa suunniteltiin toimenpiteitä ja välineitä korkeakoulutettujen pitkäaikais- ja toistuvaistyöttömien työllistymisen helpottamiseksi. Hankkeen toimenpiteinä toteutettiin kaksi palvelumallityöpajaa sekä suunniteltiin kohderyhmälle valittuihin osaamispolkuihin (Johtaminen ja esimiestyö, Liiketoiminta ja yrittäjyys sekä Työelämä, IT- ja viestintätaidot) pohjautuva opintotarjotin. Palvelumuotoilun keinoin toteutetuissa palvelumallityöpajoissa ideoitiin urasuunnittelupalveluja kohderyhmälle. Työpajoissa vaihdettiin näkökulmaa niin, että kokemusasiakkaina olivat ensin korkeakoulutetut työttömät ja sitten työnantajat.

Tämän lisäksi aiemmin toteutetussa Uraohjauksen ja mentoroinnin kehittäminen – hankkeessa selvitettiin, miten Lapin alueen korkeakouluissa opiskelevien nuorten uraohjausta voitaisiin tehostaa jo opiskeluvaiheessa niin, että nuoret sijoittuvat valmistuttuaan nopeasti työelämään. Selvityksessä kartoitettiin uraohjauksen kohteiden sekä uraohjausta tekevien toimijoiden kokemuksia uraohjauksesta sekä näkemyksiä uraohjauksen ja mentoroinnin kehittämiseksi.

Näiden selvitysten pohjalta on saatu hyvä kokonaiskuva siitä, millaisilla toimenpiteillä voidaan korkeakoulutettujen työttömyyttä ehkäistä ja työllistymistä helpottaa. Yhtenä merkittävänä toimenpiteenä työllistymisen edistäjänä nousi molemmissa esiselvityshankkeissa uraohjaus, joka alkaisi jo opiskelujen aikana jatkuen aina työelämään saakka. Ohjausta ja tukea uraohjaukseen tarvitaan koko opiskelupolun ajan, kuten ohjausta opintojen suunnitteluun, osaamisen ja omien vahvuuksien ja mielenkiinnonkohteiden tunnistamiseen ja tulevaisuuden suunnan hahmottamiseen. Korkeakouluissa opiskelevat hyötyisivät selvitysten perusteella myös opiskelun ja työelämän tiiviimmästä kytkemisestä toisiinsa, mikä tarkoittaa mm. työelämälähtöisiä opintoja ja projekteja opintojen aikana ja mentoritoiminnan kehittämistä. Hyvin tärkeää työllistymisen kannalta on oman alan työkokemuksen hankkiminen opiskeluaikana. Tämä helpottaa selvitysten mukaan merkittävästi työpaikan löytymistä valmistumisen jälkeen.

Continue reading

Kuinka olemme onnistuneet?

Anna Ala-Poikela, suunnittelija, Lapin yliopiston koulutus- ja kehittämispalvelut

Mitä varten Lapin yliopisto ja Lapin ammattikorkeakoulu ovat olemassa? Mihin tarvitsemme korkeakouluja? Puolueellisena täytyy todeta, että itselleni korkeakoulujen olemassaolon syy on varsin selvä. Syyt voi löytää myös lakeihin kirjattuina.

Ammattikorkeakoululaissa säädettyinä ammattikorkeakoulujen tehtävinä on muun muassa antaa työelämän ja sen kehittämisen vaatimuksiin soveltuvaa opetusta sekä tehdä työelämää ja aluekehitystä edistävää ja alueen elinkeinorakennetta uudistavaa soveltavaa tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaa. Yliopistojen perustehtävänä on yliopistolain mukaan harjoittaa tieteellistä tutkimusta ja antaa siihen perustuvaa ylintä opetusta. Yliopistojen tulee hoitaa tehtävänsä siten, että se edistää elinikäistä oppimista, toimii vuorovaikutuksessa muun yhteiskunnan kanssa ja edistää tutkimustulosten ja taiteellisen toiminnan yhteiskunnallista vaikuttavuutta.

Lapin yliopisto ja Lapin ammattikorkeakoulu muodostavat Lapin korkeakoulukonsernin, jonka tarkoituksena ja tehtävänä on tuottaa yhteistyön avulla opiskelijoille, henkilökunnalle ja ympäröivälle yhteiskunnalle laadukasta ja vahvaa osaamista. Lapin korkeakoulukonserni tuottaa Lappiin alueen tarvitsemaa opetusta, tutkimus- ja kehittämistoimintaa, innovaatiotoimintaa, palvelutoimintaa sekä muuta aluevaikuttavuustoimintaa. Korkeakoulut toimivat osaltaan alueen kehittäjinä.

Continue reading

LUC-Aikuiskoulutuspalveluiden uutiskirje 1/2015

Lapin korkeakoulukonsernin aikuiskoulutuspalvelut on julkaissut ensimmäisen uutiskirjeen, jonka tarkoituksena on nostaa esiin ajankohtaisia teemoja, tapahtumia, hankkeita ja koulutuksia. Voit avata uutiskirjeen uuteen ikkunaan tästä tai vaihtoehtoisesti voit tutustua kirjeen sisältöihin tästä artikkelista.

******
Ajankohtaisia koulutustarpeita Lapissa

Seutukuntien osaamisstrategiat 2020 -hanke on tämän vuoden kevään ja syksyn aikana kiertänyt Lapin kunnissa tavoitteenaan lisätä korkeakoulujen ja alueiden yhteistyötä ja kartoittaa kuntien ajankohtaisia koulutus- ja kehittämistarpeita. Lapin kunnat uskovat tulevaisuuteen, mutta ovat myös monien haasteiden edessä. Tarvitaan siis yhteistyötä, ei vain kuntien ja korkeakoulujen välillä, vaan myös kunnat haastetaan kehittämään uusia yhdessä tekemisen tapoja.

Lapin alueen kunnissa käytävät keskustelut ovat nostaneet esille useita koulutus- ja kehittämistarpeita, jotka ovat yhteisiä koko alueella. Tässä poimintana muutamia:

  • kunnan strategiatyö
  • johtaminen, lähiesimiestaidot
  • hankintaosaaminen
  • palveluiden sähköistyminen
  • yrittäjien ikääntyminen ja yrittäjäpolvenvaihdokset
  • vanhuspalveluiden uudet muodot, esim. etäyhteyksien hyödyntäminen kotihoidossa
  • uudet energiaratkaisut ja energiatehokkuus
  • kestävä kehitys (mitä on kestävä matkailu, kestävä kaivostoiminta jne.)
  • kielet sekä kulttuurien tuntemus erityisesti matkailualalla
  • kansainvälisyys, kansainvälistyminen
  • palveluiden tuotteistaminen
  • sosiaalisen median hyödyntäminen viestinnässä
  • oppilaitoksissa erityisesti verkkopedagogiikka, tiimiopettajuus sekä osaamisperustainen opetus ja ohjaus

Continue reading

Hyvinvointialan naisyrittäjyys -jatkohanke on käynnistynyt

Koulutuspäällikkö / Hyvinvointialan naisyrittäjyys –jatkohankkeen projektipäällikkö Katri Kuusela

Naisyrittäjyys – hyvinvointiala – Lappi – kuntayhteistyö – palvelut – palveluiden tuottaminen – verkostoituminen – mentorointi – yrityksen kehittäminen.

Nämä ovat avainsanoja, joilla voidaan kuvata alkanutta Hyvinvointialan naisyrittäjyys –jatkohanketta. Kyseessä on ESR-rahoitteinen kolmivuotinen Lapin korkeakoulukonsernin sekä Pohjoisimman Lapin Leaderin yhteishanke, jossa edistetään ja vahvistetaan nimensä mukaisesti hyvinvointialan naisyrittäjyyttä Lapissa.

Hankkeen tavoitteena on luoda naisyrittäjyyttä tukeva alueellinen toimintamalli, jossa naisyrittäjyyttä tuetaan koulutuksen, ohjauksen ja kehittämistoiminnan kautta.
Tavoitteeseen tähdätään eri toimenpiteillä, kuten kunnille ja hyvinvointialan naisyrittäjille suunnatuilla selvitystöillä sekä naisyrittäjille suunnatulla valmennusohjelmalla. Lisäksi hankkeessa järjestetään yritysohjausta ja sparrausta hyvinvointialalle yrittäjäksi aikoville naisille tai jo yrittäjänä toimiville naisille.

Hankkeen valmennusohjelmalla vastataan Hyvinvointialan naisyrittäjyyttä Lappiin esiselvityshankkeen mukaisiin hyvinvointialan naisyrittäjien koulutus/ohjaustarpeisiin. Valmennusohjelma pitää sisällään asiantuntijaluentoja mm. tuotteistamisesta sekä myynnistä ja markkinoinnista, mutta myös henkilökohtaisen, naisyrittäjän kanssa yhdessä määritellyn, kehittämissuunnitelman. Koulutusosuuksiin on mahdollista osallistua etänä kotikoneelta tai katsoa luennot yrittäjälle itselleen sopivana ajankohtana tallenteena. Ohjauskeskusteluja yrittäjän kanssa pidetään tasaisin väliajoin valmennusohjelman aikana. Valmennusohjelma käynnistyy ensimmäisellä moduulilla joulukuussa 2015, mutta valmennukseen pääsee mukaan missä vaiheessa ohjelmaa vain.

Continue reading