Living Lab – malli, menetelmä, ympäristö vai verkosto?

 

Millainen työkalu Living Lab on?

Kun kyseessä on niinkin tuore ja monimuotoinen toimintatapa kuin Living Lab, on selvää, että käsitteen määrittelykin on vielä kesken. Alun perin käsite on lanseerattu Massachusetts Institute of Technologyssa (MIT), jossa arkkitehtuurin ja kaupunkisuunnittelun professori William “Bill” Mitchell tutkimusryhmineen etsi uusia tapoja yhdistää suunnittelua ja teknologiaa (Frost 2010, MIT News). He tutkivat kotien suunnittelua ja pyrkivät edistämään tutkimusta kehittämällä tosielämän ympäristön. Tämä Living Lab oli tutkimusasunto, jossa ihmiset käyttivät tuotteita ja teknologiaa osana jokapäiväistä elämäänsä ja heidän vuorovaikutustaan kodin ja teknologian kanssa tutkittiin kymmenillä sensoreilla, antureilla ja kameroilla. (House_N). Tässä kontekstissa Living Lab -termillä viitattiin asumisen tutkimuslaboratoriotoimintaan, jossa Living tarkoitti aitoa imitoivaa kotiympäristöä ja Lab siellä toteutettavia käyttäjäkeskeisiä tutkimusmenetelmiä.

Kun termi rantautui Eurooppaan ja Suomeen 2000-luvun alkupuolella, sitä muokattiin tarkoittamaan lähes kaikkea käyttäjälähtöistä TKI-toimintaa aidoissa käyttötilanteissa muuallakin kuin vain asumisessa. Varsinaisen Living Lab -buumin synnytti marraskuussa 2006 perustettu European Network of Living Labs (ENoLL), johon kuuluu myös Elävä Lappi –hanke on valmistellut NorthRull-verkosto. Kun kyseessä on vielä muotoutumassa oleva toimintamalli ja kuka tahansa voi käyttää termiä ja luoda sille tarpeen mukaan uusia merkityksiä ja käyttötarkoituksia, on tullut kriittisempi vaihe, jolloin Living Labille etsitään yhteistä määritelmää. Halutaan tietää, mikä on Living Labbia ja mikä ei.

Living Labille on tarjolla monta määritelmää. Suomen Kansallisessa innovaatiostrategiassa siihen viitataan yhtenä uutena innovaatiotoiminnan muotona ja vuorovaikutusympäristönä (Kansallinen innovaatiostrategia 2008). Suomen innovaatiojärjestelmän arvioinnissa mainitaan Living Labit tapana tuoda esille käyttäjäkeskeisempiä julkisen sektorin innovatiivisia palveluita ja paremmin tunnistaa käyttäjätarpeet palveluhankinnassa (Evaluation of the Finnish National Innovation System 2009).

Living Lab voidaan määritellä myös kokeiluympäristöksi, jossa teknologiaa testataan aidossa käyttötilanteessa (Ballon et al. 2007). Se voidaan määritellä T&K-menetelmäksi, jossa tuote- ja palveluinnovaatiot syntyvät eri alojen ihmisten yhteistyössä kokeellisesti todellisessa ympäristössä (Eriksson et al. 2005). Se voidaan ymmärtää kehitystyön järjestelmäksi tai rakenteeksi, joka mahdollistaa ihmisten, tuotteen tai palvelun käyttäjien, aktiivisen osallistumisen kehitystyöhön ja innovaatioprosessiin yhteiskehittäjinä ja myötävaikuttajina (CoreLabs 2007).

Eri määritelmien mukaisesti Living Lab voi siis olla menetelmä, toimintamalli, ympäristö tai järjestelmärakenne. Elävä Lappi –hankkeessa Living Lab on ymmärretty käyttäjälähtöiseksi TKI-toiminnaksi ja yhteiskehittämiseksi käyttäjien kanssa heidän arjessaan. Käyttäjistä toivotaan yksi innovaatioiden lähde, sillä käyttäjien osallistuminen kehitystyöhön lisää kaikkien toimijoiden ymmärrystä käyttäjäkokemuksesta, minkä kautta parempien tuotteiden ja palveluiden kehittäminen on mahdollista.

Marjo Pohjanen

Kirjoittaja toimii Elävä Lappi-hankkeen palvelumuotoilun asiantuntijana ja Rajalla Living Labin kehittäjänä.


This entry was posted in Elävä Lappi, Living Lab, Yhteiskehittäminen and tagged , , , , , . Bookmark the permalink.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *