Kaupunkimuotoilu osallistaa kuntalaiset kehittämiseen

Perjantaina 18.5.2018 DÄM-hanke ja Tornion kaupunki järjestivät yhteisen kaupunkimuotoilun aamupäivän Tornion kaupungintalon valtuustosalissa. Paikalla oli yli 20 osallistujaa niin Tornion kaupungin kuin ammattikorkeakoulun henkilöstöstä. Aamupäivän ohjelmassa oli alustus aiheesta ja yhteistä työpajatyöskentelyä. Asiantuntijoina ja työpajan vetäjinä toimivat Palvelumuotoilu Palon Piia Innanen ja Kristiina Nurmenniemi.

Kuntalaiset osana kehitystä, kohti vähähiilistä kaupunkia

Kristiina Nurmenniemi toimi Iin Greenpoliksessa Innohiili – Innovatiiviset vähähiiliset palvelut -hankkeen projektipäällikkönä ja puhui Torniossa kaupunkimuotoilusta kunnan kehittäjän näkökulmasta. Pst, Kristiina on myös blogannut aiheesta! Piia Innanen kertoi Innohiili-hankkeen palvelumuotoilupiloteista, joita Palvelumuotoilu Palo on ollut toteuttamassa.

Iin kunta on panostanut vähähiilisten palveluiden ja ratkaisujen kehittämiseen. Kunta on nostettu valtakunnan kärkeen tässä, koska on vähentänyt hiilidioksidipäästöjä merkittävästi vuoden 2007 lukemista. Kunta on itse tehnyt jo toimia pitemmän aikaa, mutta Innohiili-hankkeen myötä myös kuntalaiset haluttiin mukaan talkoisiin.

Joukkoliikenne-pilotista ratkaisuja ”pendelöintiin”

Piia Innanen kertoi piloteista, joissa palvelumuotoilun keinoin on osallistettu kuntalaisia uusien palveluiden kehittämiseen. Yhtenä tavoitteena oli kehittää joukkoliikennettä, koska iiläisten työmatkoja suuntautuu Kemiin ja Ouluun todella paljon. Erityisesti Iistä Ouluun OYS:n alueelle oli todettu olevan paljon työssäkäyntimatkustamista, joten pilottikokeilu päätettiin kohdentaa sinne.

Asiakasymmärrystä on kerätty haastellen työikäisiä, opiskelijoita ja ikäihmisiä. Haastateltavissa on ollut niitä, jotka kulkevat joukkoliikenteellä, on joskus kulkenut tai eivät kulje julkisilla juuri koskaan. Haastattelujen lisäksi osalle annettiin luotainpaketti itsenäiseen dokumentointiin ja nuorille lähetettiin tehtäviä Whatsappiin. Tehtäviin liittyi tunnelmien taltioimista, matkustamisen kuvaamista ja merkintöjen tekemistä viikko-ohjelmaan. Asiakasymmärryksen pohjalta luotiin 6 käyttäjäpersoonaa, joissa on kuvattu heidän arkea kulkemisen näkökulmasta.  Käyttäjäpersoonille tärkeistä asioista luotiin suunnitteluohjaimet uuden joukkoliikenneratkaisun kehittämiseen.

Kuntalaisilta pyydettiin ideoita ja ratkaisuja, miten tämä asia toimisi sinun arjessa. Kolmea ehdotusta vietiin eteenpäin, joista lähdettiin luomaan konsepteja työpajoissa. Lopputuloksena oli Suoralinja-kokeilu, jossa metrotyyppisesti bussi kuljettaa matkustajia Iin ja Oysin välillä huomioiden tyypilliset työajat. Pilottiin saatiin hyvin ihmisiä mukaan ja osallistujat täyttivät pilotin ajan reissuvihkoa dokumentoiden itse palvelun käyttämiseen liittyviä asioista. Piian ja Kristiina mukaan yhteissuunnittelu ja kokeilukulttuuri on erinomainen pari – uutta palvelua voidaan pilotoida kokeilemalla, jolloin saadaan ideoita ja palautetta lähes aidosta palvelusta.

Asemakaava 2040 yhdessä kuntalaisten kanssa

Toinen palvelumuotoilu pilotti liittyi Iin keskustan asemakaavan uudistamiseen. Kuulemistilaisuuksia oli ollut, mutta tässä pilotissa ei haluttu tilaisuutta, jossa ihmiset istuvat rivissä kuuntelemassa virkamiehien puhetta. Haluttiin aktiivista, toiminnallista, osallistamista, kädet savessa -meininkiä!

Yli 300 kuntalaista osallistui kehittämiseen tässä pilotissa. Asiakasymmärrystä kerättiin haastatteluissa, ryhmähaastatteluissa, Facebook-ryhmässä sekä yhteiskehittämisen työpajoissa. Kunnan tiedostuslehdessä julkaistiin kartta ja siihen liittyvä avoin kysely kaikille halukkaille. Kyselyn lähtökohtana oli tarina ”sinut on juuri valittu kunnanjohtajaksi, suuria päätöksiä edessä, syysmyrsky uhkaa, mitkä kolme rakennusta valitset säilytettäväksi, mitkä kolme saa tuhoutua”, mikä innosti ihmisiä postittamaan omia muokattuja karttojaan.

Asemakaavan kehittämiseen liittyvän Minun keskustani -tilaisuudessa ihmiset innostuivat aktiivisesta tekemisestä ja kokivat sen konkreettiseksi vaikuttamiseksi. Alla on video asemakaavaan liittyvästä pilotista.

Nuorten harrastustakuu Iissä

Nuorten harrastustakuun on tavoitteena on, että jokaisella nuorella on mahdollisuus ainakin yhteen harrastukseen. Iissä tämä aloite yhdistettiin digikuntakokeiluun ja tavoitteena oli tuottaa sähköinen palvelu, jonka kautta nuoret voivat etsiä harrastusmahdollisuuksia. Sähköisestä palvelusta rakennettiin webbiversioita ja demoja, joita kehitettiin saadun palautteen perusteella. Sovelluksesta saatiin ihan toimiv, mutta vain 5% osallistujista uskoi käyttävänsä sitä oikeasti.

Tässä kohtaa pilotin toteuttajat huomasivat, että aito asiakasymmärrys puuttui – mikä on ongelma, jota ollaan ratkaisemassa. Homma aloitettiin vielä kerran alusta ja tavoitteena oli selvittää todellisia harrastamiseen liittyviä esteitä ja haasteita. Tutkimuksen myötä kävi ilmi, että harrastusasioihin liittyy sosiaalisia esteitä, vuorovaikutukseen liittyviä asioita, kulkeminen, ajanpuute jne. Ymmärrettiin, että ongelmaa ei ratkaise sähköinen palvelu vaan muut toimet, joilla kynnyksiä voidaan madaltaa. Harrastukset voisi esimerkiksi kytkeä koulupäiviin, jolloin kulkemiseen liittyvät haasteet vähenisi toivottavasti.

Tämä kolmas epäonnistunut  tai ainakin väärin lähtenyt kokeilu opetti eniten. Muut sujui hyvin ja syntyi onnistuneita juttuja, mutta tämä pilotti opetti eniten ihmisten osallistamisesta ja aidon asiakasymmärryksen merkityksestä.

Yhteissuunnittelu investointina

Lopuksi Piia ja Kristiina totesivat yhteenvetona Innohiili-hankkeesta ja toteutetuista palvelumuotoilupiloteista. Käyttäjien osallistamiseen liittyy monenlaisia haasteita ja niistä Piia on myös blogannut Palon omassa blogissa.

Innohiili palkittiin syksyllä 2017 aluekehityshankkeena ja Kristiina kiteytti palkinnon taustalla olevat asiat seuraavasti:

  • Motivoiva missio: kaikilla palkituilla hankkeilla oli vahva missio
  • Tiimi ja verkosto: ihmisenä oleminen, innostus ja hauskanpitäminen
  • Asenne: ”Asiat ei ole niin vaikeita, aletaan tekemään (otetaan pieniä konkreettisia askelia)”
  • Uteliaisuus: Eli nautitaan siitä, että opitaan koko lisää

Ratkaisevaa ei siis aina ole kivenkova asiantuntemus, runsaat resurssit tai vankka kokemus. Myös pieni hanke voidaan palkita ja myös pienessä hankkeessa voidaan päästää erinomaisiin tuloksiin!

Marjo Jussila, DÄM-hankkeen projektipäällikkö

This entry was posted in DÄM-hanke, Palvelumuotoilu, Yhteiskehittäminen. Bookmark the permalink.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *