Elävä Lappi -hankkeessa kehittämisen kohteena oleva Living lab -toiminta asetetaan helposti synonyymiksi asiakaslähtöisyydelle. Asiakaslähtöisyyteen (-läheisyyteen) sillä varmasti vastataankin. Kuitenkin Living Lab edustaa lähinnä yhtä menetelmällistä ratkaisua, jossa asiakas toimii osallisena tuotekehityksessä. Näin ollen se toimii parhaiten tuotekehityksen menetelmänä kuin asiakkaiden tarpeiden tunnistamisen ja ennakoinnin välineenä.
Ennen tuotekehitysprosessin käynnistymistä tarvitaan uuden tuotteen tai palvelun ideointia, jota perusteellinen asiakastieto tukee. Tuotteet ja palvelut palvelevat ihmisten ja yhteisöjen tarpeita. Tuotteet ratkaisevat parhaimmillaan kulloisenkin kohderyhmän polttavia ongelmia tai lisäävät heidän hyvinvointiaan. Periaatteessa asia on näin, oli sitten kyse teknologisesta ratkaisusta tai sosiaalisesta innovaatiosta.
Hankkeessa mukana olevan Ounasvaaran matkailukeskuksen haasteena on kohteen vetovoiman vahvistaminen etenkin perhematkailukohteena. Alkuvaiheessa kohderyhmäksi valittiin liikunnalliset perheet, joissa lapset ovat mukana aktiivisesti urheiluseurojen toiminnassa. Kohderyhmän valinta tarkentuu kehittämisen edetessä ja hyvin todennäköistä on, että em. pääkohderyhmän oheen muodostuu muutamia pienempiä alakohderyhmiä. Keskittymällä jonkin asiakasryhmän hyvinvointiin avautuu varsin nopeasti myös kokonaan uusia asiakasmahdollisuuksia, alakohderyhmiä.
Lapin yliopiston tutkijoiden haasteena on yhdessä Lapin ammattikorkeakoulujen asiantuntijoiden sekä opiskelijoiden kanssa kehittää perheiden vapaa-ajan tarpeiden selvittämiseen ja ennakointiin liittyviä tutkimusmenetelmiä. Tavoitteena on vahvistaa ja tukea liikunnallisten perheiden hyvinvointia hakemalla kiireisen arjen toimintojen ”koreografialle” vastapainoa matkailupalveluita kehittämällä. Avainkäsitteitä ovat toiminnallinen perhenäkökulma ja paikka/tilalähtöinen merkityksellisyys tuotekehityksessä. Kohderyhmänä olevien perheiden tarpeita ja arjen haasteita lähestytään monen tiedonhankintamenetelmän avulla.
Keskittymällä kohderyhmän elämäntilanteista nouseviin hyvinvoinnin haasteisiin keskittymällä matkailukeskus (-yritys) pääsee pois myös jatkuvasta uusien palveluiden innovoinnista. Älykkäällä erikoistumisella sekä systemaattisella ja määrätietoisella työskentelyllä saavutetaan vahva markkina-asema valituissa kohderyhmissä. Asema säilyy jatkossa vain tiiviillä kanssakäymisellä valittujen kohderyhmien kanssa.
Raimo Jänkälä, Lapin yliopisto yhteiskuntatieteiden tiedekunta