Ehkä minä, jos olisin ollut mukana kehittämässä sitä. Käyttäjälähtöinen innovaatiotoiminta on väline uusiutumiseen ja mahdollisesti myös parempiin myyntilukuihin, koska asiakkaita ei aleta etsimään vasta sen jälkeen, kun tuote on jo valmis. Käyttäjälähtöisyys ei ole sama asia kuin asiakaslähtöisyys. Se on monitahoinen prosessi, jonka aikana käyttäjät osallistuvat kehitystyöhön.
Teollisuusneuvos Petri Lehto kirjoittaa osuvasti Palvelumuotoilu – uusia menetelmiä käyttäjätiedon hankintaan ja hyödyntämiseen -kirjan alkusanoissa: Yrityksissä ja politiikassakin on viime vuosien aikana innostuttu käyttäjälähtöisestä innovaatiotoiminnasta. Käytännössä tämä ilmenee erilaisina tapoina ottaa käyttäjät mukaan kehitysprosesseihin. Olivat käyttäjät sitten aktiivisia kehitystyön jäseniä tai toimijoita, joiden arkea yritetään ymmärtää etäämmältä, tavoitteena on tuottaa arvoa – ja täten pitää kilpailijat etäällä. Käyttäjälähtöinen innovaatiotoiminta on myös suuri mahdollisuus julkiselle sektorille.
Käyttäjälähtöistä innovaatiotoimintaa käsiteltiin joulukuussa Jyväskylässä Living Lab -seminaarissa, jonka järjesti Neloskierre -hanke. Hankkeen sivuilta löytyvät seminaarin materiaalit ja Elävä Lappi -hankkeessakin työskentelevän Marjo Pohjasen värikäs visualisointi päivän kulusta. Living Lab ja käyttäjälähtöinen innovaatiotoiminta sopivat hyvin saman seminaarin aiheeksi, sillä Living Lab on käyttäjälähtöisen innovaatiotoiminnan yksi muoto.
Esimerkiksi Lego, Apple ja Harley-Davidson ovat selviytyneet alamäestään käyttäjälähtöisen innovaatiotoiminnan avulla. Suomalaisiin menestystarinoihin voi tutustua osoitteessa udi.fi. Sivustolta löytyy tietoa sekä käyttäjälähtöisistä menetelmistä että käyttäjälähtöisen innovaatiotoiminnan hyödyistä yhteiskunnalle ja yritystoiminnalle. Ei muuta kuin matkalle käyttäjälähtöisiin ja innovatiivisiin pilviin. Ja parasta tietysti on, että matkan voi aloittaa mukavasti vaikka omalta sohvalta.
Essi Kuure – kehittäjä, muotoilija ja käyttäjälähtöisyyden puolesta puhuja
