Reijo Tolppi, HTT, vararehtori, Lapin ammattikorkeakoulu
Vuonna 2015 ihmiskunta kulutti loppuun maapallon tuottamat uusiutuvat luonnonvarat elokuun 14. päivään mennessä. Tämä ns. ylikulutuspäivä (Earth Overshoot Day) perustuu Global Footprint Networkin tekemiin laskelmiin, joiden perusteella ihmiskunnan kulutus ylitti maapallon kapasiteetin ensimmäistä kertaa 1970-luvun alussa, ja tämän jälkeen ylikulutuspäivä on siirtynyt lähes lineaarisella ennustettavuudella yhä aikaisemmaksi vuoden kulussa.
Noin 80 prosenttia maapallon ihmisistä elää maissa, jotka kuluttavat luonnonvaroja enemmän kuin tuottavat. Ihmiskunta kokonaisuudessaan tarvitsisi noin 1,5 kertaisen maapallon, jotta kulutus ja biokapasiteetti vastaisivat toisiaan. Tosin suomalaisten elintasolla tämä ei riittäisi vielä mihinkään: jos maailmassa ei olisi kuin suomalaisia, tarvittaisiin kolme maapalloa, jenkkityylinen elämä vielä yhden enemmän ja ökyrikkaiden Lähi-idän maiden elämäntyyli ei onnistuisi ilman kuutta maapalloa.
Yksi keino vähentää tai jopa lopettaa tulevien sukupolvien kustannuksella eläminen on kiertotalouden kehittäminen. Perinteisesti talous on jatkumo, jossa hankitaan raaka-aineita, jalostetaan ne tuotteiksi ja myydään kuluttajalle. Kun tuote vanhenee, menee pois muodista tai rikkoutuu, se päätyy jätteenä hävitettäväksi. Kiertotaloudessa virta käännetään kierroksi, jossa yhden jäte on seuraavan raaka-aine.
Herääminen luonnonvarojen rajallisuuteen on Suomen kaltaiselle maalle sekä uhka että mahdollisuus. Sitran vuonna 2014 julkaiseman selvityksen mukaan kiertotalous tarjoaa Suomen taloudelle jopa 2,5 miljardin euron vuotuisen kasvupotentiaalin, ja globaalien markkinoiden arvoksi on laskettu yli 800 miljardia euroa. Sitra arvioi Suomen lähtökohdat hyviksi, ja perustelee positiivista näkemystään korkealla koulutuksella, vahvalla teknologiaosaamisella ja hyvällä maineella kansainvälisesti kilpaillulla cleantech-alalla.
Suomella on myös näyttöjä kiertotalouden toteuttamisesta. Pieni ihminen on kierrättänyt tyhjät pullot ja vuosikymmenien ajan ja kirpputoreilla käyminen on sosiaalisesti hyväksyttävää kenelle tahansa. Suuryritykset ovat myös asiaan ansiokkaasti ottautuneet eturivissä paperiteollisuus, metsäkonevalmistaja Ponsse ja KONE.
Meistä jokainen kykenee pienentämään omilla valinnoillaan ekologista jalanjälkeään. Ruoka muodostaa noin 20 % ihmisen aiheuttamista hiilidioksidipäästöistä. Kun vaihtaa lihan kasviksiin, minimoi ruokajätteet ja roskiin menevän ruoan määrän ja suosii lähellä tuotettuja elintarvikkeita, jalanjälki pienenee kummasti. Kodin energialähteenä maalämpö ja erilaiset lämpöpumput ovat jo nyt varteenotettavia vaihtoehtoja, ja ympäristöministeri Tiilikaisen sanoin liikkumisessa kannattaa suosia joukkoliikennettä ja lihasvoimaa. Tosin myönnettävä on, että viimeksi mainitut vaihtoehdot eivät ihan aina Lapin todellisuutta kohtaa.
Lapissa kiertotalous on saanut hyvän startin. Edelläkävijänä Meri-Lapissa on ollut Kemin Digipolis, joka aloitti jo vuonna 2012 kiertotalouteen liittyvien uusien liiketoimintojen selvityksen. Meri-Lapin prosessiteollisuuden sivuvirrat ovat yhteensä noin 1,2 Mtonnia, mikä on kansallisestikin merkittävä määrä. Tätä voi verrata vaikkapa koko Suomen yhdyskuntajätteen määrään, mikä on noin 2,6 Mtonnia. Rovaniemellä hyvässä vauhdissa on erityisesti Napapiirin Energia ja Vesi, jonka idea muuntaa tuhkaa lannoitteeksi on jo lähellä kaupallista toteutusta ja suunnitelmat laajan biokaasulaitoksen rakentamisesta ovat pitkällä.
Lapin ammattikorkeakoulu on määritellyt luonnonvarojen älykkään käytön yhdeksi strategiseksi painopisteeksi, mihin kiertotalous kytkeytyy vaivattomasti. Rakennustekniikalla on annettavaa arktiseen puurakentamiseen, sekä rakentamisen energiatehokkuuden lisäämiseen. Materiaalitekniikassa on perusajatus tukea tuotteiden ja rakenteiden koko elinkaarta suunnittelusta uusiokäyttöön. Optisen mittaustekniikan ryhmä pyrkii parantamaan kaivosten prosessien kapasiteettia sekä niiden raaka-ainetehokkuutta. Keskeisessä roolissa on myös luonnonvara-ala, jonka TKI-toiminta tukee jo nyt biomateriaalien tehokasta ja luontoa säästävää hyödyntämistä.
Kiertotalouden väljästä määrittelystä johtuen sen työllistävää vaikutusta on vaikea laskea. Suuntaa-antavina voi pitää Rooman klubin huhtikuussa 2015 julkaisemia perusteellisiin laskelmiin perustuvia lukuja, joiden mukaan Ruotsissa kiertotalous synnyttää noin 100 000 uutta työpaikkaa. Ottaen huomioon Suomen ja Ruotsin kansantalouksien rakenteellisen samankaltaisuuden, voinee arvioida työllistävän vaikutuksen Suomessakin nousevan vähintään 50 000:een.
Kiertotalouden suuren työllistämispotentiaalin vuoksi Lapin ammattikorkeakoulu tulee esittämään uutena avauksena sopimuskaudelle 2017–2020 ”Kiertotalous ja sivuvirrat” -koulutuksen aloittamista. Opintokokonaisuus olisi laajuudeltaan 60 opintopistettä, ja sitä tarjottaisiin vuosittain ensisijaisesti tekniikan ja luonnonvara-alan opiskelijoille vapaaehtoisena vaihtoehtona. Koulutusta rakennetaan tiiviissä yhteistyössä työelämän kanssa, mukaan ovat jo lupautuneet Napapiirin Energia ja Vesi, ProAgria, AHMA ympäristö Oy sekä Luonnonvarakeskus. Tavoitteena on tutustuttaa opiskelijat arktiseen kiertotalouteen markkinalähtöisesti, antaa tiivis tietopaketti kiertotalouden lainsäädännöstä ja politiikkalinjauksista sekä tuottaa alueella liikkuvien materiaalien sivuvirtoihin lisäarvoa digitalisaatio- ja tekniikkapalveluilla. Ihme on, jos tämä paketti ei opiskelijoita kiinnosta.