Welfare mix tarkoittaa hyvinvointipalvelujen monituottajuutta. Palveluja tuottavat julkinen, yksityinen ja järjestösektori (3. sektori) sekä uusimpana epävirallinen, 4. sektori. Se edellyttää kokonaisvaltaista osaamista hyvinvointipalvelujärjestelmistä ja kustannusvaikuttavuudesta.
Kotihoidossa työskentelevät ammattilaiset tarvitsevat tukea uusien teknologisten ratkaisujen ja tietojärjestelmien hallintaan. Henkilöstön teknologiaosaaminen kuitenkin kehittyy ajan kanssa täydennyskoulutuksen ja uuden sukupolven myötä.
Ikääntyneille suunnattujen palveluiden lähtökohtana on mahdollistaa fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen toimintakyky, itsenäinen ja mielekäs elämä, oma aktiivisuus ja toimijuus sekä osallisuus ja voimavarat. Ammattikorkeakoulun hoitotyön koulutuksessa osaamishaasteisiin vastataan koulutuksella ja kehittämishankkeilla.
Suomessa kestävä kehitys, kiertotalous ja resurssiviisaus kulkevat käsi kädessä ilmastonmuutoksen torjunnan kanssa. Biotalous ja cleantech-toimiala ovat tärkeä vientisektori. Viemme maailmalle asiantuntemusta ja puhtaampia ratkaisuja siinä samalla kun toteutamme niitä kotimaassamme. Meillä on hyviä työkaluja myös kuntatason toimijoille.
Ranualaiset toimijat tilasivat Lapin ammattikorkeakoululta selvityksen matkailun talousvaikutuksista Ranuan kunnassa. Ranuan välitön matkailutulo vuonna 2017 oli lähes 11 miljoonaa euroa. Matkailun vaikutuksia Ranualla voidaan seurata myös jatkossa, koska nyt toteutettu selvitys on suhteellisen helposti päivitettävissä uusien tilastotietojen avulla.
Lumen-lehden vuoden 2018 viimeisen numeron teemana on Lapin elinkeinoelämän uudet mahdollisuudet. Uusista mahdollisuuksista vahvimmin kirjoituksissa nostettiin esille bio- ja kiertotalous. Tervetuloa lukijaksi.
In English
Maaseudun yritykset kaipaavat tukea muutokseen. Niiden on pystyttävä kehittämään toimintaansa ja löytämään uusia ansaintamuotoja toimeentulonsa varmistamiseksi. Lapin maaseudulle tarvitaan vahva biotalouden ja alkutuotannon verkosto sekä elintarvike- ja energiatuotantoon korkea omavaraisuusaste. Muutosta varten täytyy kehittää uusia toimintamalleja sekä toimintakulttuuria, joka rohkaisee kokeiluihin.
Tulevaisuudessa kiertotaloushankkeiden on oltava monialaisia ”Mix up” -yhteistyöhankkeita, jotta ne kattavat kaikki elämän alat ja tasot niin kuin kokonaisvaltainen kiertotalouskin tekee. Yksittäisen henkilön, kuluttajan, vaikutusmahdollisuudet kiertotalouteen on pidettävä yllä. Näin sitoutetaan kiertotalouteen sen toteuttajat ruohonjuuritasolta.
OVET-hankkeessa mukana olevat yritykset vaikuttavat kukin omalla alueellaan sekä työllistämällä että tuottamalla erilaisia palveluita alueelle. Mikäli hankkeen aikana löydetään keinoja tukea yritysten taloudellisia toimintaedellytyksiä henkilöstön osallisuuden avulla, voidaan jollakin aikavälillä odottaa positiivista vaikutusta myös alueen kehittymiseen.
Lumen verkkolehden numeron 2/2018 teemana on tulevaisuuden työmarkkinoiden ja elinkeinoelämän osaamistarpeet. Tervetuloa lukijaksi.
In English
Lapin talous nojaa metsään, teräkseen, matkailuun, kauppaan ja kaivannaistoimintaan. Osaamistarpeet muuttuvat mm. uusien tuotteiden ja palveluiden, kansainvälistymisen ja digitalisaation johdosta. Muutokset koskettavat sekä työntekijöitä että yrityksiä ja yrittäjiä.
In English
Yrityksen kasvu ja kilpailukyky edellyttävät data-analytiikan haltuun ottamista. Ennakoivaa data-analytiikkaa hyödyntävät yritykset kasvavat selvästi nopeammin kuin vertailuyritykset. Ennakointityö ja -menetelmät auttavat yrityksiä varautumaan ja tekemään kestäviä ja kannattavia päätöksiä.
Onko digitalisaatio haja-asutusalueiden ja pienten kuntien palvelujen turvaaja vai niiden tuhoaja? Tulevaisuuden sosiaalialan työkentille on visioitu kokonaan uudenlaisia ammatteja kuten sovellussuunnittelija-pedagogi, sosiaalialan ohjelmoija, sosiaalipalvelurobonaattori tai verkkopalvelujen integroija.
Millaiseen maailmaan ja millaiseen tarpeeseen me koulutamme tulevia työntekijöitä ja asiantuntijoita? Ennakointi ja tulevaisuuden osaamistarpeiden näkyville saaminen on haastavaa, mutta ei mahdotonta.
Millaista osaamista tulevaisuudessa tarvitaan? Työllistääkö lappilainen elinkeinoelämä jatkossa tekoälypersonalisoijia, peukutusmanagereita ja alustatilintarkastajia? Tämän selvittämiseksi kutsumme kaikki sidosryhmämme yhteisiin “ennakointitalkoisiin” elinvoimaisen Lapin edelleen kehittämiseksi.
EKKU-hankkeen aikana on kartoitettu yritysten ja organisaatioiden osaamista ja tulevaisuuden osaamistarpeita sekä henkilöstön koulutus- ja rekrytointitarpeita. Kartoituksen pohjalta päästään pohtimaan keinoja osaamisen kehittämiselle ja liiketoiminnan menestymiselle.
Biotalouden erikoistumiskoulutuksen suunnitteluprosessissa Lapin ammattikorkeakoululla oli tehtävänä selvittää Lapin alueen metsä- ja puutuotetalouden sekä -teollisuuden tulevaisuuden osaamis- ja koulutustarpeet biotalouden osalta.
Green Care -osaamisen kehittäminen valtakunnallisesti yhtenäisellä koulutuksella on lähtenyt alan kasvusta ja elinkeinojen rakennemuutoksesta. Yhteinen ja yhtenäinen tieto- ja osaamisperusta varmistaa laatua, vakiinnuttaa alaa ja tuottaa sille osaavia yrittäjiä, työntekijöitä, kouluttajia ja kehittäjiä.
Kuinka kiertotalouden haasteet hallitaan ja tutkimus sekä tulokset sovelletaan käytäntöön? Uuden Bio- ja kiertotalouskeskuksen organisoituminen, koulutukset, tehtäväorientaatio ja asioihin perehtyminen ovat keskeisessä asemassa.
Companies should know where their branch is going, and what competences and expertise they should have in the near future. In small and micro companies, managing directors are often too busy to think the future in strategic way.
Suomen taloudellisen, poliittisen, tieteellisen ja tiedonvälityksen eliitin tajuntoihin on iskostunut vahva usko suuruuden ideologiaan. Todellisuudessa Suomi on pienten keskusten ja suuren maaseudun maa. Eliittimme elää luolassaan strategioineen, visoineen ja innovaatiojärjestelmineen.
In English
Tämän päivän melskeissä Lappi koetaan turvalliseksi ja puhtaaksi matkakohteeksi. Tärkeitä ovat aitous ja tarinat, sekä henkilöbrändit yritysten takana yritysbrändin lisäksi. Asiakkaiden ostokäyttäytyminen muuttuu ja vertaisarvioinnit ovat nykyään tärkeitä.
YAMK-opiskelijaryhmä on laatinut ehdotuksia muuttuvan pohjoisen toimintaympäristön mahdollisuuksista ja Lapin AMK:n roolista Lapin ja arktisen alueen kehittäjänä.
Merenkulun ja matkailun riskien ja mahdollisuuksien identifiointi arktisella alueella (MERMAID) -projektissa arvioidaan arktisen alueen muutosta, sekä siihen sisältyviä riskejä ja mahdollisuuksia.