Kestävän tuotannon haasteesta uusi mahdollisuus parempaan huomiseen

Kestävä tuotanto tarkoittaa sitä, että tuotamme vähemmällä enemmän ja että tuotannon aiheuttamia haitallisia vaikutuksia minimoidaan. YK:n Kestävän kehityksen tavoiteohjelma (Agenda2030) tähtää kehitykseen, jossa otetaan ympäristö, talous ja ihminen tasavertaisesti huomioon. Lumen-verkkolehtemme teemana on tällä kertaa Kestävä tuotanto. Tervetuloa lukijaksi!
In English

Arctic Smartness – arktista viisastelua vai fiksumpaa yhteistyötä?

Älykäs erikoistuminen tarkoittaa alueellista erilaistumista, jossa esimerkiksi Lapin maakunta alueena tunnistaa omat vahvuutensa, kehittämispotentiaalinsa ja voimavaransa sekä yhdistää voimansa. Olet todennäköisesti jo mukana.

Kestävän kehityksen periaatteiden huomioiminen valmistavan yrityksen toiminnassa ja lopputuotteessa

Kestävän kehityksen periaatteet ja laadunhallinta kulkevat käsi kädessä, kun niitä leivotaan sisään yrityksen jokapäiväiseen toimintaan ja lopputuotteen suunnitteluun. Valmistavien yritysten asiakkaina ovat lähes aina toiset yritykset, ja asiakasvaatimuksena on hyvin usein akkreditoitu ympäristöjärjestelmä.

Pilotointien avulla resurssiviisautta Meri-Lappiin

SERI-hankkeessa kehitetään Meri-Lapin alueen kiertotaloudellista ja resurssiviisasta toimintaa. Hankkeessa toteutettavien pilotointien avulla lisätään konkreettisella tavalla Meri-Lapin alueen yritysten ja kunnan toimijoiden resurssiviisautta. SERI-hankkeessa toteutettavien pilotointien tuloksia ja hyviä käytänteitä tullaan jakamaan julkiseen käyttöön pilotointien päätyttyä.

Puuta liikkeelle Euroopassa digitaalisesti ja kestävästi

Kestävässä metsätaloudessa olennaista on metsävarojen riittävyys, luonnon monimuotoisuuden turvaaminen, ilmastonmuutoksen hillintä sekä metsien elinvoimaisuuden, tuottavuuden ja kannattavuuden säilyminen pitkällä aikavälillä. ROSEWOOD-verkosto hakee erityisesti digitaalisia ratkaisuja puun liikkeelle saamiseksi huomioiden kestävyys koko metsätalouden arvoketjussa.

Resurssiviisaus ja kestävän työn kehittäminen työhyvinvoinnin edistäjinä

Ekologisen ja taloudellisen ulottuvuuden rinnalla on tärkeää tarkastella myös eri yhteisöjen yhteistoimintaa ja pyrkiä hyödyntämään inhimillisiä resursseja ja voimavaroja kestävällä tavalla. Miten työntekijöiden osaaminen, kokemus ja myös ajankäyttö saadaan resurssiviisaaseen käyttöön?

Luontomatkailun kestävyyden kysymykset yhä tärkeämpiä

Edellytykset kestävään matkailuun ovat olemassa. Vastuullisen matkailun kehittäminen on kuitenkin jatkuva prosessi, joka edellyttää ekologisten, sosiaalisten, kulttuuristen, taloudellisten ja poliittisten vaikutuksien huomioimista kokonaisvaltaisesti. Tähän tarvitaan myös toimialat ylittävää yhteistyötä.

Kestävää lunta

Energiatehokas arktinen lumi -hankkeessa tuotettavan toiminnanohjausjärjestelmän avulla voidaan varmistaa, että lumen tuottajat ja sen tilaajat kohtaavat toisensa sekä lunta tuotetaan mahdollisimman kestävästi: lunta tuotetaan ja säilötään oikea määrä, oikeaan aikaan ja mahdollisimman pienellä hukkaprosentilla.

Ekologisen kestävyyden kehittäminen Lapin ammattikorkeakoulussa – Tavoitteena hiilineutraalius?

Ammattikorkeakoulun kestävän kehityksen työsuunnitelmassa on linjattu sekä laajempia että suppeampia konkreettisia toimenpiteitä muun muassa vihreään sähköön siirtymisestä, jätteen lajittelun tehostamisesta sekä Lapin AMKin hiilijalanjäljen mittaamisesta. Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus on myös valmisteilla.

Ravinteidenkin pitää kiertää

Kuluttajat eivät halua ostaa kierrätysravinteilla kasvatettua ruokaa. Asenneilmapiirin vuoksi vain alle puolet puhdistamolietteistä päätyy pelloille. Jotta ravinteet saadaan pystymään kierrossa mahdollisimman pitkään ja siten ruuantuotannosta tulee kestävämpää, täytyy kuluttajien tietoisuutta ravinneasioista parantaa.

Näkökulmia lähituotannon kestävyyteen

Lähituotanto edellyttää lähihankintoja. Kohti kestäviä hankintoja -hankkeessa luodaan lähihankintojen vaikutuksia havainnollistavia työkaluja kansalaisen, yrittäjien ja päättäjien käyttöön. Vaikutuksissa on huomioitu sekä taloudellinen että ekologinen näkökulma.

”Pellolta pöytään” – lähiruoan tuotannon hyviä käytänteitä

Lähituotteiden on ylitettävä kunta- ja seutukuntarajat, koska yksikään alue ei ole omavarainen kaikkien lähiruokatuotteiden suhteen. Lapissa lähiruokaa on kaikki maakunnassa tuotettu elintarvike. Lokakuussa 2020 pidetyssä webinaarissa ja työpajoissa etsittiin hyviä lappilaisia käytänteitä.

Onko lähiruoka luksusta?

Matkailijat ovat yhä kiinnostuneempia paikallisista raaka-aineista ja paikallisen ruokakulttuurin edustamista ruoista. Paikallisen ruoan avulla matkailija voi tutustua paikalliseen kulttuuriin. Uusi luksus ei ole elintason tai menestyksen mittari, se on kokemuksellisia valintoja, jotka heijastavat käyttäjänsä henkilökohtaisia arvoja. Artikkelissa tutustutaan lähiruokaan uuden luksuksen näkökulmasta.

Lapin AMKin alumnitoiminta kestää kelissä kuin kelissä

Alumnitoimintaa on kaikki toiminta, jossa on mukana korkeakoulusta valmistuneita opiskelijoita. Lapin ammattikorkeakoulussa on ollut alumnitoimintaa aina. Joillakin aloilla toiminta on ollut hyvinkin järjestäytynyttä, kun taas toisilla kyse on ollut satunnaisista yhteyksistä entisiin opiskelijoihin. Aina toimintaa ei edes mielletä alumnitoiminnaksi.

Yhteistyöalustojen soveltuvuus kansainvälisissä työelämälähtöisissä opiskelijaprojekteissa

BRIDGE-hankkeessa hyödynnetään monipuolisesti digitaalisia etätyökaluja tiedonjakosovelluksista kokonaisvaltaisiin yhteistyöalustoihin jo keväästä 2019 asti ja aivan erityisesti tänä vuonna.