Polarisaatio keskusteluttaa sekä kansallisesti että paikallisesti.
Lumen-verkkolehden 1/2025 artikkeleissa Lapin ammattikorkeakoulun henkilökunta pohtii polarisaatiota ja sen erilaisia ilmenemismuotoja.
Tervetuloa lukijaksi!
Editorial in English
Polarisaatio keskusteluttaa sekä kansallisesti että paikallisesti.
Lumen-verkkolehden 1/2025 artikkeleissa Lapin ammattikorkeakoulun henkilökunta pohtii polarisaatiota ja sen erilaisia ilmenemismuotoja.
Tervetuloa lukijaksi!
Editorial in English
Pienikin signaali yhteiskunnallisesta polarisoitumisesta on syytä ottaa vakavasti. Se ei tarkoita, että meidän tulisi välttämättä panikoida tai ylireagoida. Sen sijaan meidän tulisi pysähtyä kysymään, millä mittarilla ja missä kontekstissa polarisoitumista on havaittu. Joskus ilmiöön liittyy nimittäin vallankäyttöä; aiheen väitetään polarisoivan, vaikka todellisuudessa asiasta saattaisi vallita laaja yhteisymmärrys. Tervetuloa lukijaksi!
Column in English
Toimintaympäristöstä ja kohtaamistamme haasteista on tullut kompleksisia eli mutkikkaita. Mutkikkaiden haasteiden tunnusmerkki on, että niihin ei ole yhtä ainoaa oikeaa vastausta tai ratkaisua.
Johtajat ja tiimit voivat hyödyntää polariteetteja menestyäkseen epävakaassa ympäristössä ja edistääkseen kestävää kehitystä ja liiketoimintaa. Polariteettien kanssa työskennellessä suositaan ’sekä-että’ -ajattelua ’joko-tai’ -ajattelun sijaan.
Tässä kirjoituksessa perehdymme todellisten kehityskulkujen pohjalta syntyneeseen vastakkainasetteluun harvaan asuttujen alueiden ja kaupunkien verkkoyhteyksien toimivuuden ja kehityksen välillä.
Polarisaatiota voidaan purkaa, kun ilmiö on tunnistettu.
Parantamalla yhteyksiä ja edistämällä digitaalista tasa-arvoa voidaan luoda yhteiskunnallista resilienssiä ja varmistaa, että kaikki, riippumatta asuinpaikasta, voivat hyötyä uusista teknologisista ratkaisuista.
Käytössä olevilla resursseilla vaikuttaa olevan mahdotonta toteuttaa laajaa lainsäädännön tehtävää virkaeettisesti kestävällä tavalla ja jopa laittomuuksia joudutaan tietoisesti tekemään.
Hyvinvointivaltiossa eettisen polarisaation värähtely on viheliäinen ongelma.
Yhteiskuntamme perustuu ajatukseen oikeudenmukaisuudesta, tasa-arvosta ja ihmisarvon kunnioittamisesta. Yhdenvertaisuus lain edessä tarkoittaa sitä, että jokaisella yksilöllä on samat oikeudet ja velvollisuudet.
Tällä hetkellä yhdenvertaisuuden toteutumisessa näyttää selkeästi olevan haasteita esimerkiksi hyvinvointialueiden vastuualueilla olevien palveluiden toteutuksessa.
On merkittävä ero, puhutaanko hyvinvointivaltiosta vai hyvinvointiyhteiskunnasta. Vahvaan hyvinvointivaltioon kuuluisi vahva sivistyseetos. Hyvinvointivaltion pelastamiseksi tarvittaisiin merkittävää sivistysloikkaa eli eetoksen muutosta kohti ihmiskeskeisempää, välittävämpää, kestävämpää yhteiskuntapolitiikkaa. Tämä edellyttää mm. talousajattelun monipuolistamista lisäämällä hyvinvointitaloudellista ajattelua.
Koulutustaso ja työttömyys ovat eriytyneet varsin voimakkaasti sukupuolen mukaan sekä Lapissa että koko maassa. Koulutusmarkkinoilla miehet ovat suorittaneet naisia useammin keskiasteen tutkinnon ja naiset miehiä useammin korkea-asteen tutkinnon. Työmarkkinoilla suomalaistaustaisten naisten työttömyys on vähäisempää kuin miehillä, mutta ulkomaalaistaustaisilla miehillä vähäisempää kuin ulkomaalaistaustaisilla naisilla.
Noin puolet ammattikorkeakouluopiskelijoista käy töissä opintojen ohella. Valtioneuvoston selvityksen mukaan opiskelijoiden työssäkäyntimahdollisuus on huomioitu hyvin ammattikorkeakouluissa. Työn ja opintojen onnistunut yhdistäminen tarkoittaa, että opiskelija ei koe tilannettaan liian kuormittavaksi eivätkä opinnot viivästy työssäkäynnin takia.
Yrittäjyyskasvattajana tehtäväni on tukea opiskelijoita rohkeissa kokeiluissa ja itseluottamuksen kehittämisessä. Yrittäjyys ei ole vain liiketoiminnan harjoittamista, vaan myös ajattelutapa. Yrittäjänä toimiminen ei ole pelkästään taloudellista menestystä vaan myös kykyä toimia asiantuntijana kestävästi ja yhteiskunnallisesti vastuullisesti.
Lastensuojelutyö on vaativaa ammatillista työtä. Työssä kohdattavat lasten, nuorten ja perheiden monimutkaiset tilanteet, työhön liittyvä aukkoinen tieto, arjen työn monet paradoksit sekä ihmiskuvallisen ymmärryksen moninaisuus luovat työhön vahvan kompleksisuuden kehyksen.
Tämä artikkeli toimii yhtenä sijaishuollon kehittämistyötä tukevana ymmärryksen välineenä.
EU:n kestävyysraportointistandardi CSRD asettaa selkeät reunaehdot suuryrityksille, mutta sen vaikutukset ulottuvat myös pienempiin yrityksiin ja niiden toimintaverkostoihin. Muutos on saanut aikaan sekä positiivisia että kriittisiä reaktioita, mikä tekee kestävyysraportoinnista potentiaalisen polarisaation aiheuttajan yrityskentässä. Jännitteet suurten ja pienten yritysten välillä syntyvät usein eroista niiden resursseissa ja näkökulmissa.
Polarisaation vaikutukset korostuvat erityisesti haavoittuvassa asemassa olevien, kuten lasten, vanhusten ja työelämän ulkopuolella olevien arjessa. Riskinä on, että muutokset yhteiskunnassa heikentävät ennestään näiden kohderyhmien hyvinvointia ja arjen turvallisuutta.
Selvityksen perusteella Lapissa ymmärretään kuitenkin yhteisen työn merkitys, ja yhteistyöllä on pitkät perinteet.
Maahanmuuttokeskustelua leimaa usein vastakkainasettelu: puhutaan meistä (kantaväestö) ja heistä (maahanmuuttajat). Vastakkainasettelua ylläpitävät mielikuvat, ennakkoluulot, yhteiskunnan rakenteet ja syrjintä eivät välttämättä ole suoranaista rasismia, vaan niiden takana voi myös olla muukalaispelkoa, ksenofobiaa.
Saataisiinko kokemuksien jakamisella hälvennettyä ennakkoluuloja?
In an era where traditional economics struggles to address unprecedented social, environmental, and economic challenges, there is a growing search for innovative and inclusive business models. Developing social start-ups is not yet widely practiced at Lapland UAS.
Recognizing this, 20 students from various countries participated in a workshop designed to help them better understand how to create sustainable business ideas with positive social impact.
EVECSA-hankkeessa kehitetään ilmastoviisasta maatalousopetusta kuudessa eri Euroopan maassa. Isona tavoitteena on tukea kestävää ruokatuotantoa.
Syksyn 2024 aikana toteutettiin kysely jokaisessa osallistujamaassa. Tässä artikkelissa kuvataan kyselyn tulokset Suomen osalta.
Tekoäly on nopeasti nousemassa keskeiseksi osaksi terveydenhuollon digitalisaatiota. Terveydenhuollon ammattilaisten asenteet tekoälyä kohtaan ovat pääosin myönteisiä, vaikka huolia tietosuojasta ja tekoälyn vaikutuksista inhimilliseen hoitokokemukseen esiintyy.
Korkeakouluissa muodostuu paljon erityyppistä aineistoa tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan kautta.
Tässä artikkelissa käsitellään projektien aineiston säilyttämiseen ja arkistoimiseen liittyviä kysymyksiä ja asianhallintajärjestelmän käyttöä projektiasiakirjojen hallinnassa. Artikkelissa pohditaan myös, miten eri lait, suositukset, rahoittajien vaatimukset ja organisaation tarpeet tulevat huomioiduksi ja miten näiden vaatimusten noudattaminen saataisiin sisällytettyä projektin hallinnointiin niiden toiminta-aikana.