Työntekijöiden vaihtuvuus ja matkailijoiden kokemattomuus Lapin olosuhteista kasvattavat onnettomuuksien riskiä. Pienillä yrityksillä on rajalliset mahdollisuudet panostaa turvallisuustyöhön. Yhteisharjoituksissa matkailuyritykset ja -toimijat saavat turvallisuuskoulutusta yhtä aikaa.
Lapin hiihtokeskuksia on joskus verrattu erämaassa sijaitseviin Ruotsin laivoihin. Toki vertailu on kaukaa haettu, mutta riskikartasta löytyy yhteneväisiä piirteitä. Jäämeren risteilymatkailussa alus on käytännössä yksin ja oman varautumisen merkitys on elintärkeää.
Lapin pitkäaikainen, tiivis ja aktiivinen verkostoyhteistyö on vienyt arjen turvallisuuden kehittämistä maakunnassa eteenpäin poikkeuksellisen tehokkaasti. Lappia pidetään edelläkävijäalueena, joka pilotoi kansallisiin strategioihin ja ohjelmiin kirjattuaja tavoitteita.
Digitaitoihin liittyy myös medialukutaito ja terveyden lukutaito. OdigO-hankkeen ytimessä on ymmärrys siitä, että edistyneisiin digitaitoihin kuuluu myös taito auttaa ja ohjata muita digitaitoihin liittyvissä kysymyksissä.
Turvallisuus on perustarpeemme, jota etsimme tietoisesti tai tiedostamatta. Kokonaiskokemus muodostuu tunteesta ja kosketeltavasta konkretiasta. Lumen-lehtemme turvallisuusnumero on monipuolinen ja tuoreita lähestymiskulmia tarjoava. Tervetuloa lukijaksi!
In English
2020-luvun Suomi on osana eurooppalaista ja globaalia keskinäisriippuvuutta yhteiskunta, joka tarvitsee uuden, monimuotoisen kokonaisnäkemyksen turvallisuudestaan. Samalla on opittava näkemään kristallinkirkkaasti, että turvallisuusuhkiin reagointi on paljon useampien toimijoiden vastuulla kuin perinteisesti olemme ajatelleet.
In English
Arki muuttuu koko ajan ja turvallisuuden tilannekuva sen mukana. Muutostekijät nousevat paikallisista, alueellisista ja kansainvälisistä kehityskuluista. Artikkelissa esitellään Arjen turvallisuuden tiekartta − aktivoiva osallisuus syrjäytymisen ehkäisyssä -kehittämishanketta varten hankittujen tutkimusaineistojen alustavia tuloksia.
Lineaarinen ajattelu istuu tiukassa nykyajan turvallisuusajattelussa ja muodostaa edelleen perustan turvallisuushallinnolle ja onnettomuustutkinnalle. Dynaaminen, ei-lineaarinen ajattelu sen sijaan lähestyy turvallisuutta kompleksisissa järjestelmissä totutusta monin osin päinvastaisella tavalla.
Turvallisuuden tulee pyrkiä viestimään itsestään käyttäjälähtöisesti. Tämä tarkoittaa, että käyttäjien, meidän kaikkien, tulisi mahdollisimman helposti ja nopeasti ymmärtää, miten meidän toivotaan käyttäytyvän tilanteessa, jossa turvallisuutemme on uhattuna tai vahinko jo tapahtunut.
Psykologisesti turvalliset organisaatiot ovat vähemmistössä, vaikka sen yhteys tiimien ja organisaation menestykseen tunnetaan. Erityisesti kriisiaikoina psykologista turvallisuutta tarvitaan, jotta työyhteisö kykenee yhdessä selviytymään vaikeista ajoista. Ilman psykologisesti turvallista kulttuuria emme uskalla kertoa huolistamme.
Kotona voi ylirasittua, kun töitä tehdään ”vahingossa” työajan ulkopuolella työ- ja vapaa-aikojen rajojen hämärtyessä: ”Pikaisesti vain vastaan tähän. Ja tähän. Ja vielä tämän hoidan alta pois tässä samalla kun vahdin kattilaa.” Epävarmuus riittävästä tehokkuudesta voi teettää ylen määrin töitä.
Pelien avulla oppia myös ammatillisia taitoja, uusia työskentelytapoja tai turvallisia toimintamalleja. MiGaEL-hankeessa pelilliset harjoitteet on toteutettu yhdessä kaivosalan ja pelialan asiantuntijoiden kanssa.
Uusia näkökulmia huoltovarmuuskeskuksen ja puolustushallinnon toimintaan luo Suomen valtion ilmastoystävällinen politiikka. Huoltovarmuus ja puolustuskyky ovat mahdollisia toteuttaa vihreällä kestävällä ajattelumallilla, ainakin osittain.
Matkailu ja turvallisuus kulkevat yhdessä, eikä matkailu voi kukoistaa ilman turvallista toimintaympäristöä. Teollisuusmatkailu mielletään yleensä matkailuksi kohteissa, jota edustavat teollisuuteen liittyvä asiantuntemus menneisyydestä, nykyisyydestä ja tulevaisuudesta. Meri-Lapin alueelle tuotetaan teollisuusmatkailukonsepteja yhteistyössä alueen matkailuyritysten, teollisuuden toimijoiden ja sidosryhmien kanssa.