Tornionlaakson kulttuuri-identiteetti ja luonto ovat osin Struven ketjun perintöä. 1800-luvulla tehty merkittävä tieteellinen työ on jättänyt jälkensä historian kirjoihin, arkistoihin sekä myöhempään tutkimukseen. Struve North -hanke yhdistää Lapin ammattikorkeakoulua ja sen strategisia kumppaneita, Maanmittauslaitosta ja Tornion kaupunkia jo kolmatta vuotta.
Poronhoito on vanhin edelleen elinvoimaisista pohjoisen elinkeinoista. Poronhoitotyön osaamiseen kuuluu paljon hiljaista tietoa, jota opitaan, kun lapset kasvavat poronhoitotöissä ja vanhimmat osallistuvat töihin niin kauan kuin toimintakykyä riittää. Poronhoitajankin kohdalla kyse on kuitenkin ammatista, ja ammattitaitovaatimukset muuttuvat.
Porotalouden tulonmuodostumisen perusta ovat lihanmyynnistä saatavat tulot. Poroteurastuksessa syntyvät sivutuotteet eli kaikki lihan ohella porosta saatavat materiaalit tuovat mahdollisuuden lisäansioihin. Taljat rahaksi -hankkeessa poronomistajia aktivoidaan raakataljojen jalostamiseen.
Lapland is a central region in the Arctic and a logistics hub in the Barents region. Lapland is a diverse region, with its various strengths helping the whole region to develop. However, post-pandemic growth threatens to remain at halfway without appropriate competence.
Suomeksi
Local actors are key players in creating and implementing green growth and green innovations. The Green growth activities require a strong territorial approach that is supported and boosted by best practices from other regions. The GRUDE project focuses on arctic bioenergy, blue economy and sustainable societies.
The contact between tourists and products from Lapland ceases with the end of the trip and it is almost impossible to buy authentic Lappish goods from outside the region. An authentic, durable, and high-quality product made in Lapland has potential to be successfully marketed if it is available through modern sales channels.
Arctic areas, as intrinsically challenging operating areas, require a knowledge of Arctic conditions and the impacts of long distances on activities. In recent years, considerable development work has been conducted in the circular economy field.
Today, networking between individuals and organizations more often takes place digitally. For small firms it is a good way to expand the partnerships and to find new customers. My wish is that also in future, Lapland UAS, together with partners, will look to the future and support cross-border projects and educational programmes where the young generation learns about the opportunities of the European Arctic.
Virtual Slaughterhouse is a new innovation. This learning environment can easily be adapted internationally for the slaughter of other animals, for example, sheep.
DAS Kelo is an eight-storey student apartment building with a CLT structure, the first storey being made of concrete. It acts as a demonstration building in the Tall Wood project and LaplandUAS is researching it. For monitoring and collecting data, new-generation IoT sensors are used.
Poronhoitajat ovat tottuneet elämään luonnon ehdoilla ja mukautumaan muuttuviin olosuhteisiin. Työntekotavat muuttuvat, mutta tiivis työyhteisö on edelleen olennainen osa poronhoitoa ja ilman sitä elinkeinon harjoittaminen on vaikeaa, ellei mahdotonta. Poronhoitajat ovat motivoituneita etsimään uusia toimintatapoja yhteisöllisyyden ylläpitämiseksi ja sen vahvistamiseksi.
Vihreän talouden toimintamallit luovat edellytyksiä yhteisöjen säilymiselle; hyvinvoinnin eri osa-alueet parantuvat samalla, kun ympäristökuormitus pienenee. GRUDE-hankkeessa yhteisöjä tuetaan tiedonvälityksen keinoin ottamaan käyttöön kestävän kehityksen mukaisia ratkaisuja liikkumiseen, energiantuotantoon, ruoantuotantoon, jätehuoltoon ja matkailuun.
Energiatehokas arktinen lumi -hankkeessa tuotettavan toiminnanohjausjärjestelmän avulla voidaan varmistaa, että lumen tuottajat ja sen tilaajat kohtaavat toisensa sekä lunta tuotetaan mahdollisimman kestävästi: lunta tuotetaan ja säilötään oikea määrä, oikeaan aikaan ja mahdollisimman pienellä hukkaprosentilla.
Higher Education Institutions have an essential role of virtual bridge building in the Arctic Europe. The Kolarctic Bridge project builds bridges on different levels, between universities, teachers and other employees, firms, students and regions.
Lähituotanto edellyttää lähihankintoja. Kohti kestäviä hankintoja -hankkeessa luodaan lähihankintojen vaikutuksia havainnollistavia työkaluja kansalaisen, yrittäjien ja päättäjien käyttöön. Vaikutuksissa on huomioitu sekä taloudellinen että ekologinen näkökulma.
Elokuussa 2020 porotilamatkailuyrittäjät kokoontuivat kolmeen työpajaan ideoimaan uusia porotilamatkailuotteita suomalaisen asiakkaan tarpeisiin.
Sallan voimavarana on ainutlaatuinen, puhdas ja monipuolinen luonnonympäristö, jonka tarjoamat kokemukset edistävät asukkaiden hyvinvointia monipuolisesti. Sallan kylistä voimaa ja Luontoa toimintaan -hankkeissa on luotu Sallan kyliin hajautettua luontolähtöistä toimintamallia.
Lumen-lehden tämän numeron teemana ovat kehittyvät hyvinvointipalvelut. Hyvinvoinnin tekijöitä käsitellään artikkeleissa laajasti ja monitieteisesti. Tervetuloa lukijaksi!
In English
Digitalisaation avulla sosiaali- ja terveyspalveluja voidaan tuottaa uusilla tavoilla ja aiempaa tehokkaammin. Digitalisaation integroiminen sosiaali- ja terveydenhuollon palvelu- ja hoitoprosesseihin vaatii hoitohenkilökunnalta uudenlaista ajattelua ja osaamista.
Tulevaisuudessa ovat arvossa arvaamattomassa taidot tuottaa, tuotteistaa ja markkinoida luonnon ekosysteemi- ja hyvinvointipalveluita. Luonnonvara-alan ammattilaiset ovat paljon vartijoina.
Hyvinvointipalveluiden kysyntä matkailussa kasvaa terveystrendin myötä. Yhteistyössä hyvinvointialan yritysten kanssa voidaan synnyttää niin uusia hyvinvointituotteita kuin uusia hyvinvointipalveluita.
Vuoden 2019 ensimmäisen Lumen-lehden teema Aito arktinen on saanut monet meistä pohtimaan, mitä kuuluu arktisuuteen tai arktiseen alueeseen ja mitä aitous on. Tervetuloa lukijaksi.
In English
Kuvataiteilija tutustuu ympäristöönsä ymmärtääkseen sitä. Luonto ja luonnonolot määrittelevät toiminnalle ehdot ja luovat pohjan elämykselle, joista aiheet voivat kummuta. Kuvataiteen opiskelija oppii käyttämään luonnonvaroja älykkäästi; omana materiaalinaan, havaintoina, ideoina, kuvauskohteina, ymmärryksen esille nostajina, ajatuksellisina ja visuaalisina tarinoina.
Digitaalinen tarinankerronta yhdistelee tarinankerronnan taitoja sekä digitaitoja. AR-teknologian hyödyntäminen Pohjoiskalotilla voisi lisätä kiinnostavuutta alueen rikkaaseen kulttuuriperintöön ja historiaan. Tämä taas voisi edesauttaa kestävää matkailua tuoden esille alueen pieniä matkailuyrittäjiä.
Lapin AMKin ylempien ammattikorkeakoulututkintojen koulutuksia kuvaa parhaiten ilmaisu “Älykäs arktinen etäisyyksien haltija”. Tämä visio sopinee myös uuden YAMK-tutkintokoulutusmallin motoksi. Toisaalta Lapin sovellus Master Schoolista tuottaa osaamista, joka täyttää erinomaisesti Eurooppalaisessa tutkintojen viitekehyksessä määritellyt osaamistasokuvaukset.
Suomessa kestävä kehitys, kiertotalous ja resurssiviisaus kulkevat käsi kädessä ilmastonmuutoksen torjunnan kanssa. Biotalous ja cleantech-toimiala ovat tärkeä vientisektori. Viemme maailmalle asiantuntemusta ja puhtaampia ratkaisuja siinä samalla kun toteutamme niitä kotimaassamme. Meillä on hyviä työkaluja myös kuntatason toimijoille.
Polut-hankkeessa on mallinnettu ja kokeiltu erilaisia tapoja tarjota luontokokemuksia maahanmuuttajille. Lisäksi on tutkittu, millä menetelmillä heitä voidaan auttaa löytämään luonnon tarjoamat hyvinvointi- ja osallisuusvaikutukset sekä ansaintamahdollisuudet.
My wish is that also in future, Lapland UAS, together with partners, will look to the future and support cross-border projects and educational programmes where the young generation learns about the opportunities of the European Arctic. Because the future is in the North.
Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa on tarjolla runsaasti pohjoisia luontoympäristöjä ja väljästi asuttua maaseutua. Yksi mahdollisuus lisätä pohjoisten alueiden elinvoimaa, tasa-arvoista palvelutarjontaa, yrittäjyyttä ja asumisedellytyksiä on tukea luontolähtöisten palveluiden kehittämistä käytännössä.
Pohjoiset olosuhteet vaativat paljon koiralta niin ulkoisesti kuin luonteen puolesta. PEPOKO-hankkeessa lisätään koirien työkäyttöä ja tuetaan koiraohjaajien erityisosaamista.
Ruokajärjestelmä on ruokaketjun ympärille kytkeytyvä kokonaisuus, joka sisältää mm. ketjuun vaikuttavat muutos- ja ohjausvoimat. Arktinen ruokajärjestelmä on hyvin herkkä poliittisille ja ympäristökysymyksille. Porotalous on yksi osa arktista ruokajärjestelmää.
Suomessa sininen biotalous on perustunut kalastukseen ja erityisesti kirjolohen viljelyyn. Merilevän, simpukoiden ja äyriäisten merkitys on meillä ollut viime vuosina vähäistä niin pyynnin kuin viljelynkin osalta. Täpläravulla ja maamme alkuperäisellä jokiravulla on kuitenkin ollut oma merkityksensä sekä pyynnin että viljelyn saralla.
Voisiko avoin suhtautuminen jakamistalouden tuomaan lisäarvoon tuoda uusia näkökulmia matkailuun? Lappi ja Rovaniemi voivat halutessaan olla suunnannäyttäjiä uusien vastuullisten palvelujen kehittämisessä, joissa myös jakamistalouden tuomat uudenlaiset arvonluonnin mahdollisuudet ovat mukana.
Ranualaiset toimijat tilasivat Lapin ammattikorkeakoululta selvityksen matkailun talousvaikutuksista Ranuan kunnassa. Ranuan välitön matkailutulo vuonna 2017 oli lähes 11 miljoonaa euroa. Matkailun vaikutuksia Ranualla voidaan seurata myös jatkossa, koska nyt toteutettu selvitys on suhteellisen helposti päivitettävissä uusien tilastotietojen avulla.