While resilience is often understood as the capacity to adapt, recover, and thrive in the face of disturbances, the pace and scale of change in the Arctic demand more than recovery alone. They require proactive adaptation, learning, and transformation.
This Lumen issue starts with two columns from highly distinguished authors and goes on with professional articles and view point columns presenting the theme “Building Resilience in the Arctic”.
Pääkirjoitus suomeksi
Finland’s geographic location in the North has made Finns build up preparedness even before the concept of resilience was created. Resilience is Finland’s stronghold, we are known for it, and visitors coming to Finland are eager to learn about our system. Today, current political uncertainty would require enhanced preparedness everywhere in Europe.
It is of utmost importance for resilience that remote Arctic areas remain inhabited. Locals are the first ones to notice unusual activity, suspicious looking strangers or unfamiliar technical equipment. Strong societal resilience serves against hybrid activities.
Kolumni suomeksi
For those who live in the North, the future is not merely a timeline in a strategy document. It is a question of whether people can continue to live here, work here, and pass on something they value to the next generation.
The Arctic becomes stronger when its people have both the resources and the genuine power to shape their own future. That is what resilience should ultimately be about.
Kolumni suomeksi
Modern societies have become very dependent on access to large amounts of energy, which highlights the importance of energy system resilience. Heating system resilience in residential buildings is especially important in the Arctic and cold-climate areas, where harsh environmental conditions and high heating demands increase vulnerability to energy supply disruptions.
This paper examines a wintertime power outage scenario for a detached house and presents a simplified computational approach for simulation studies
In the Arctic context, resilience extends beyond infrastructure, economies and ecosystems. It is also deeply connected to people, communities, cultures and food systems.
Strengthening Arctic resilience through food systems requires support for sustainable use of local and Indigenous food resources, small-scale entrepreneurship, capable public authorities and long-term international cooperation.
In this article, we will explore these neuropsychological skills- specifically robustness and resilience. In addition, we will explore how we can use these skills in the training of arctic guides.
Combining lessons from alpine environments with the needs of arctic traveling, it would be possible to add client and guides safety and create more value and benefit in the competition for the whole arctic tourism business.
Vastuullinen toiminta niin yritys- kuin yksilötasollakin on korostunut ja herättänyt vaatimuksia luonnonvarojen käyttöön liittyvien hankkeiden ympäristövaikutuksista. Ymmärrämme, että hyödyntämisen vaikutuksia täytyy tarkastella erilaiset luonnon käytön intressit huomioiden. Ammattikorkeakouluna pyrimme edistämään alueen luonnonvarojen vastuullista käyttöä.
Lumen-lehden 10-vuotisjuhlanumeron teemana on Luonto kaikessa. Tervetuloa lukijaksi!
Editorial in English
Matkailualalla etsitään laadukkaita, resurssiviisaita ja operaatioita sujuvoittavia tekoälyratkaisuja, jotka helpottaisivat yrittäjien arkea. Samalla ratkaisujen tulisi tukea entistä kitkattomammin matkailijoiden kokemuksia palvelupolun jokaisessa kosketuspisteessä. Luonto ja lappilaisuus kaikkine erityispiirteineen asettavat tärkeän vastapainon tekoälylle ja sen verhon takaiselle toiminnalle. Luonto vastuuttaa meidät alueen toimijoina eettiseen, osin kriittiseenkin tarkasteluun etsiessämme tekoälyratkaisuja tulevaisuuteen.
Artikkelissa tarkastellaan digitalisaatiota, erityisesti tekoälyä matkailun myynnissä ja markkinoinnissa.
Lapin luonto ei ole vain paikallinen, vaan kansallinen ja globaali aarre. Ilmastonmuutos näkyy pohjoisessa nopeasti. Ilmasto lämpenee, lajit siirtyvät pohjoisemmaksi ja lumipeitekin vähenee.
Luonto on rikas ja kaunis, mutta samalla herkkä. Lapin luonto on muuttuva ja haavoittuva ympäristö, jonka tulevaisuus on sidoksissa ihmiskunnan valintoihin. Luonto kuitenkin saattaa herättää huomaamaan, että yksilöinäkin voimme vaikuttaa ympäristöömme kulutusvalinnoillamme.
Jännitteiset ja levottomat maailmanpolitiikan ajat korostavat omavaraisuuden merkitystä. Me suomalaiset olemme tienneet toki oman ruokatuotannon ja luonnonvarojen kestävän käytön merkityksen pitkään. Erityisesti ruoan ja energian osalta tuotanto on turvattava pahimmissakin tilanteissa.
Uudessa roolissani Euroopan parlamentin ja sen ympäristövaliokunnan (ENVI) jäsenenä korostuvat juuri samat teemat kuin Lapin korkeakoulujen globaalia arktista vastuuta koskevat painopisteet ja osaamiskärjet: kestävä rakennettu ympäristö ja energia, digitaalinen ja vihreä teollisuus sekä kestävä metsätalous ja ruoantuotanto.
Maailma ja Lappi tarvitsevat ammattilaisia, jotka osaavat soveltaa kestävän kehityksen periaatteita työssään ja johtaa muutosta. Tarvitsemme myös innovatiivisia uusia ratkaisuja kestävyyshaasteiden voittamiseksi.
Kukaan meistä ei tee muutosta yksin. Onneksi yhteistyö on Lapissa vahvuutemme, olemme tottuneet tekemään asiat yhdessä.
Porotalous on voimakkaasti säädelty elinkeino, jossa poromäärät määritetään asetuksilla, ja lihantuotantoa ohjaa vahvasti lainsäädäntö. On todettu, että vastuullisuus alkaa siitä, mihin lainsäädäntö loppuu. Yksittäisillä poroteurastamoilla onkin tehty kestävyyttä edistäviä kokeiluita.
Porossa on monenlaisia hyödyntämismahdollisuuksia, esimerkiksi elintarvike-, käsityö- tai eläinrehutuotteissa.
Porontalja on merkittävä teurastuksen sivutuote. Vaikka käyttötapoja on monia, on porontaljojen myynti ollut viime vuosina haasteellista. Pahimmillaan taljoja on päätynyt jopa teurasjätteeksi. Porontaljat on saatava nykyistä paremmin hyötykäyttöön.
Emme saa jäädä tulevaisuusajatteluun, jossa emme usko muutoksen olevan enää mahdollista. Pelkkää ”höttöpilveä” tulevaisuusajattelu ei ole. Sitä voi opetella ja harjoittaa, ja siihen ennakointi ja ennakoinnin työkalut tarjoavat menetelmiä.
In English
Nykypäivän matkailijaa kiinnostavat pienet ja erikoiset kohteet. Tämä elvyttää matkailupotentiaalia myös poro- ja kotieläintiloilla harvaan asutuilla alueilla. Kartoituskäynnit lappilaisilla tiloilla toivat esille niillä piileviä mahdollisuuksia.
Jos poronomistaja on tuotannon lisäksi osallisena myös taljan myynti- ja markkinointiketjussa, saa hän luonnollisesti myös suurimman hyödyn taljan arvonnoususta. Koko tuotanto- ja myyntiketjusta vastaaminen vaatii kuitenkin runsaasti resursseja.
Ilmaston lämpenemisen hillitseminen ja lopulta pysäyttäminen onnistuu vain, jos ilmastotoimia tehdään kaikilla yhteiskunnan osa-alueilla: mukaan tarvitaan valtiot, kunnat, yhdistykset, yksilöt ja yritykset.
In English
Poroteurastamolla syntyy lihantuotannon ohessa kilomääräisesti lähes yhtä paljon sivutuotteita eli kaikkea muuta kuin syötävänä hyödynnettävää. Sallassa aiemmin jätekustannuksia aiheuttanut materiaali onkin nyt rahanarvoista raaka-ainetta.
Suurin este poron sivutuotteiden hyödyntämiselle on niiden talteenottomenetelmien ja laitteistojen puute. PoSiHIILI -hankkeessa on kehitetty talteenoton vaatimaa teknologiaa.
Tornionlaakson kulttuuri-identiteetti ja luonto ovat osin Struven ketjun perintöä. 1800-luvulla tehty merkittävä tieteellinen työ on jättänyt jälkensä historian kirjoihin, arkistoihin sekä myöhempään tutkimukseen. Struve North -hanke yhdistää Lapin ammattikorkeakoulua ja sen strategisia kumppaneita, Maanmittauslaitosta ja Tornion kaupunkia jo kolmatta vuotta.