Globaalit kriisit ovat toimineet kauhistuttavina ajureina kohti kestävämpää toimintakulttuuria Suomessa ja Euroopassa. Synkkinäkin aikoina tiede- ja korkeakouluyhteisöjen tulee uskoa koulutuksen sekä tutkimus- ja kehittämistoiminnan uudistavaan vaikutusmahdollisuuteen.
Vuoden 2023 ensimmäinen Lumen-lehti nostaa esille resurssiviisauden monet ulottuvuudet ja erityisesti positiiviset vaikutusmahdollisuudet. Tervetuloa lukijaksi!
In English
Kestävyyssiirtymässä kyse on taloudesta ja talousmallin muutoksesta – siirtymä pois lineaaritaloudesta kohti kiertotaloutta.
Jos saamme koko talousjärjestelmän toimimaan kiertotaloudessa ja jatkamaan käyttöön otettujen resurssien hyödyntämistä, voimme vähentää myös neitseellisten luonnonvarojen käyttöä.
In English
Joka kokee ympäristön ja ilmaston hyvinvoinnin itselleen tärkeäksi, haluaa todennäköisesti valita matkustusmuotonsa arvojansa tukevalla tavalla.
Ilmastoaktivismistaan tunnetussa Ruotsissa keskustelu matkustamisen ilmastovaikutuksista on tuottanut jo useammankin uuden sanan: flygskamin ja smygflugan lisäksi sanastoon on liittynyt tågskryt.
Living Lab Pruntsi -hankkeessa suunnitellaan ikääntyneiden kotona asumista tukevia teknologisia ratkaisuja kokoavaa toimintaympäristöä. Hankkeessa on pohdittu myös ekologisen kestävyyden ilmenemistä ja vastuullista kuluttamista.
Kestävyysmuutoksen aikaansaamiseen ei riitä pelkkä tieto. Olennaista on saada aikaan muutos ihmisten ajattelussa, käyttäytymisessä ja toiminnassa.
Mitä annettavaa ammattikorkeakoululla on kansalaisen osallisuuden tukemisessa kestävyysmuutoksen voimavarana?
Tulevaisuudessa voi hyvinkin olla, että entistä useammat taloyhtiöt laittavat aurinkopaneelit joko katolle tai seiniin ja tuottavat näin osan kuluttamastaan energiasta itse.
Ammattikorkeakoulujen tulee jatkossa itse määritellä omat kiertotalousprofiilinsa ja sen myötä kehittää omia tuotteita, palveluita ja tarjontaa niin, että yrityksetkin voivat hyötyä niistä.
Indigenous people often have a deep connection to the land and natural resources. A practical example of a sustainable and circular indigenous community business is Angeli reindeer farm and tourism company in Inari.
Yhteiskunnallista kehitystä määrittää enenevässä määrin ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävän yhteiskunnan haasteet ja vaihtoehtoiset tavat vastata niihin. Tervetuloa lukijaksi!
In English
Lapin sosiaalisesti kestävää kädenjälkeä varten luodaan toimintamalli. Millaisia haasteita ja odotuksia yrittäjät tulevat kohtaamaan kestävän kehityksen puitteissa ja mitä mahdollisuuksia siihen liittyy?
Miten ekososiaalisesti pieni ja suuri sosiaalipolitiikka voivat toteutua 2020-luvulla mielenterveyskuntoutujien keskuudessa? Henki ja elämä -hankkeessa on kokeiltu uusia toimintaympäristöjä mielenterveyskuntoutujille suunnatulla luonto- ja taideperustaisella kuntouttavalla työllä.
Yhä useampi yritys ja organisaatio sisällyttää toimintaansa kestävyyteen ja vastuullisuuteen liittyviä tavoitteita. Ympäristön ja kulttuurinkin näkökulmasta kestävyyttä on totuttu jo tarkastelemaan. Viime aikoina on keskusteluun noussut myös sosiaalinen kestävyys. Yksi merkittävä tekijä kaikenlaisen vastuullisuuden edistämisessä julkisella sektorilla ovat hankinnat.
Kestävä yhteiskunta tarkoittaa hyvinvoinnin takaamista kaikille ihmisille. Huono-osaisuus ja siihen liittyvät ilmiöt periytyvät sukupolvelta toiselle. Kestävän kehityksen kannalta onkin oleellista saada muutos tähän. OPPIVE-hanke pyrkii puuttumaan ja vaikuttamaan nuorten hyvinvointiin ja ehkäisemään syrjäytymistä.
Kestämätöntä elämäntapaamme voi pitää sivistysvajeen ilmentymänä. Olennaista olisi saada aikaan yhteiskuntapoliittisen eetoksen muutos. Tarvitaan sivistysloikka.
Jotta vastuullisuutta ja kestävää kehitystä saadaan konkretisoitua jokapäiväiseksi tekemiseksi, on tärkeää määritellä siihen liittyvät tavoitteet, toimenpiteet, toteuttamisaikataulut sekä miten tavoitteiden saavuttamista mitataan ja seurataan.
Sopimuskumppanuuden avulla Lapin AMK ja Outokumpu voivat osaltaan vahvistaa vastuullisuuden identiteettiä, yhteistä arvopohjaa ja johtamista. Vastuullisuus on lopulta arkipäivän työtä; tekoja, joita yhteisesti sovitut periaatteet ohjaavat.
Kestävän kulttuurin luominen on vaikeaa, kun henkinen sietokyky on jatkuvasti koetuksella. Maailmassa tapahtuu kuitenkin edelleen hyviäkin asioita. Tehty työ kestävämmän tulevaisuuden puolesta ansaitsee myös huomiota.
Korkeakoulutettu asiantuntija työskentelee tulevaisuudessa yhä useammin kestävään kehitykseen ja kasvuun liittyvien ilmiöiden ja ongelmien parissa. Miten korkeakouluina tuemme kestävän kehityksen kyvykkyyksien kehittymistä opintojen aikana?
Mitä kestävän ja vastuullisen muutoksen aikaansaaminen edellyttää opettajan työssä? Millaista pedagogista osaamista opettajalla tulee olla ja miten sitä on mahdollista kehittää?
Ruoka tai juoma voi olla tärkein motivaatiotekijä matkustamiseen. Ruokamatkailussa vastuullisuus voidaan jakaa ekologiseen, sosio-kulttuuriseen ja taloudelliseen vastuullisuuteen.
27 % suomalaisista pk-yrityksistä on ottanut kestävän kehityksen osaksi liiketoimintastrategiaansa ja toimintansa ydintä. Standardien hyödyistä ja tarpeellisuudesta on yrityksissä hyvä käsitys, mutta juuri omaan toimintaan soveltuvien standardien valinta koetaan vaikeaksi.