Marko Palmgren, YTM, erityisasiantuntija, sosiaalisesti kestävä talous, Lapin ammattikorkeakoulu
Judith Alms, tutkija, yhteiskunnallinen yrittäjyys, Greifswaldin yliopisto (Saksa)
Johanna Endler, opiskelija-avustaja, Greifswaldin yliopisto (Saksa)
Outi Hedemäki-Kantola, toimitusjohtaja, Meriva sr.
Mikko Raappana, kehittämispäällikkö, Meriva sr.
Tiia Muotkavaara, FM, Luonnontuotekehittäjä, AmO, toimitusjohtaja, Pohjoisesta Luonnosta Oy
Christine Tamásy, professori, tohtori, ihmismaantieteen professori Greifswaldin yliopisto (Saksa)
Maailman myllerryksessä korostuu tarve rakentaa kestävämpi ja oikeudenmukaisempi yhteiskunta. Geopoliittinen epävarmuus, ilmastonmuutos ja kasvava eriarvoisuus haastavat perinteisen innovaatiopolitiikan. Samalla Lapin erityispiirteet harva asutus, arktinen luonto ja vahva yhteisöllisyys voivat toimia uuden kasvun perustana. Tarvitaan yhteiskunnallisia yrityksiä sekä yhteiskunnallisia innovaatioita, jotka tukevat kestävästi kasvavaa taloutta Lapissa samalla kun varmistetaan palvelujen saatavuus ja saavutettavuus kaikille. Yhteiskunnalliset innovaatiot yhdistävät kestävän kasvun ja perinteisen innovaatiopolitiikan tuottaen uusia sosioekonomisia ratkaisuja, jotka eivät ainoastaan vahvista alueen taloudellista elinvoimaa, vaan yhtä aikaa sosiaalista ja ekologista kestävyyttä.
Kestävyys ei ole enää valinta – kestävyys on elinvoimaisuuden ja kilpailukyvyn edellytys
Nykyisessä maailmantilanteessa, jossa ilmastokriisi, geopoliittinen epävarmuus ja väestörakenteen muutokset haastavat totuttuja rakenteita, ei perinteistä taloudellista kilpailukykyä korostava innovaatiopolitiikka enää riitä. On välttämätöntä siirtyä kohti vastuullista ja kokonaiskestävää paikallistaloutta, jossa sosiaalinen ja ekologinen kestävyys sekä oikeudenmukainen siirtymä ovat kaiken toiminnan ytimessä. Tällainen muutos vaatii syvempää ajattelutavan muutosta: luonnon hyödyntämisestä on siirryttävä kohti sen hyvinvoinnin vahvistamista ja keskinäisriippuvuuksien ymmärtämistä luonnon, ihmiselämän ja talouden välillä. (Lapin liitto 2025; Poikela 2025; Sitra 2026.)
Lapin keskeiset strategiat korostavat yritysmyönteisen toimintaympäristön ja -kulttuurin rakentamista kestävän kehityksen periaatteiden pohjalta, jotta yritysten kilpailukyky kasvaa myös tulevaisuudessa. Tavoitteena on kehittää vastuullista ja kokonaiskestävää paikallistaloutta, mikä edistää talouden monipuolistumista, yritysten kestävän liiketoiminnan kehittymistä ja oikeudenmukaista puhdasta siirtymää. Kestävää kasvu on kiteytetty keskeisten strategioiden nimiin ja visioihin. Lapin maakuntaohjelman (Lappi-sopimus 2026–2029) visio on “Onnellinen Lappi – Hyvinvointia ja kestävää kasvua arktisella alueella”. Lapin älykkään erikoistumisen strategian 2023–2027 nimi on: ”Kestävillä innovaatioilla hyvinvoiva Lappi”. (Lapin liitto 2023; Lapin liitto 2025.)
Lapin erityispiirteet, harva asutus, arktinen luonto ja vahva yhteisöllisyys, asettavat omat vaatimuksensa sille, miten paikallistaloutta voidaan kehittää kestävällä tavalla. Alueen haasteet, kuten palvelujen saavutettavuus ja väestön ikääntyminen, korostavat tarvetta rakentaa ratkaisuja, joissa yritysten kilpailukyky, asukkaiden palvelut ja työllistymismahdollisuudet linkittyvät yhteen. Kokonaiskestävä paikallistalous Lapissa tarkoittaa sitä, että yritykset ovat keskeisiä toimijoita alueen ekologisen, sosiaalisen ja kulttuurisen omaleimaisuuden säilyttäjinä samalla kun ne vahvistavat kilpailukykyään resurssiviisaalla toiminnalla.
Kestävyys ei ole enää valinta. Se on perusedellytys kilpailukyvylle, hyvinvoinnille ja elinvoimaiselle tulevaisuudelle. Lapissa vastuullinen paikallistalous rakentuu yhteisöllisyyden, ekologisten arvojen ja sosiaalisen kestävyyden varaan. Siirtyminen kohti kokonaiskestävää paikallistaloutta mahdollistaa kestävän kasvun ja oikeudenmukaisen siirtymän. Kestävyyssiirtymä tarjoaa mahdollisuuden kehittää uudenlaista liiketoimintaa sekä paikallisista tarpeista ja mahdollisuuksista kumpuavia palveluja.
Yhteiskunnallisilla innovaatioilla kestävää kasvua ja palveluja
Yhteiskunnalliset innovaatiot ovat uusia palveluja, tuotteita tai toimintamalleja, jotka tarjoavat ratkaisuja yhteiskunnallisiin tarpeisiin ja ongelmiin. Yhteiskunnallisten innovaatioiden tavoitteena on ihmisten, yhteisöjen, yhteiskunnan ja ympäristön hyvinvoinnin parantaminen. Tarve tällaisten innovaatioiden kehittämiselle levittämiselle on suuri, koska yhteiskunnalliset haasteet ovat yhä monimutkaisempia ja toisiinsa kietoutuneita. Yhteiskunnalliset innovaatiot auttavat suuntaamaan resursseja tehokkaammin, parantamaan palvelujen saatavuutta ja saavutettavuutta sekä vahvistamaan yhteisöjä. Ne voivat ennaltaehkäistä ongelmia, vähentää syrjäytymistä ja lisätä osallisuuden kokemusta, mikä tukee koko yhteiskunnan hyvinvointia ja kokonaisturvallisuutta. (Patana ym. 2009.)
Erilaiset muutosvoimat vaikuttavat sekä paikalliseen että globaaliin toimintaympäristöön niin voimakkaasti, että voidaan puhua systeemisestä muutoksesta. Yhteiskunnallisten innovaatioiden käsikirjassa (Patana ym. 2025) korostetaan, että systeemisissä muutoksissa yhteiskunnallisilla innovaatioilla on keskeinen rooli. Yksittäinen innovaatio ei aina johda yhteiskunnallisiin muutoksiin, mutta innovaatioiden yhteisvaikutus on usein olennainen tekijä systeemisissä muutoksissa. Esimerkiksi kierrätyksen kehittyminen kuvastaa yhteiskunnallista muutosta, joka näkyy useimpien suomalaisten arjessa. Kierrätykseen liittyvät järjestelmät, jotka mahdollistavat materiaalien paremman kierron ja jätteiden hyödyntämisen, ovat kehittyneet varsin lyhyellä aikavälillä useiden yhteiskunnallisten innovaatioiden linkittyessä ja vaikuttaessa toisiinsa. Yhteiskunnalliset innovaatiot ovat avain kestävään liiketoimintaan ja tulevaisuuden ratkaisuihin. Systeeminen muutos mahdollistuu useiden yhteiskunnallisten innovaatioiden yhteisvaikutuksesta.
Yhteiskunnalliset yritykset yhteiskunnallisten innovaatioiden tuottajina
Yhteiskunnallisten innovaatioiden tarve korostuu nyky-yhteiskunnassa, jossa haasteet kuten väestön ikääntyminen, eriarvoisuus, mielenterveysongelmat ja ilmastonmuutos vaativat uudenlaisia, joustavia ja ihmislähtöisiä ratkaisuja. Perinteinen innovaatiopolitiikka, joka painottaa taloudellista kilpailukykyä, ei enää riitä – tarvitaan toimijoita, jotka rakentavat kestävää kehitystä kunnioittavia malleja ja ratkaisuja.
Yhteiskunnalliset yritykset kehittävät usein yhteiskunnallisia innovaatioita. Nämä yritykset ja innovaatiot vastaavat monimuotoisiin yhteiskunnallisiin haasteisiin, kuten harvaan asuttujen alueiden palvelujen saatavuus ja saavutettavuus (Olmedo ym. 2023). Yhteiskunnalliset innovaatiot voivat olla uusia palveluratkaisuja ja arvoketjuja, jotka vahvistavat lappilaista hyvinvointia ja elinvoimaa sekä tukevat alueen kestävää kasvua. Lapin erityispiirteet asettavat vaatimuksia, mutta avaavat myös mahdollisuuksia, joihin yhteiskunnalliset yritykset osaavat vastata ihmislähtöisesti ja vastuullisesti.
Yhteiskunnallisilla yrityksillä on merkittävä rooli taloudessa ja työllisyydessä sekä kansainvälisesti että Suomessa. Euroopan unionissa yhteiskunnallisia yrityksiä on 246 000, joissa työskentelee yhteensä 11,5 miljoonaa henkilöä. Suomessa vastaavia yrityksiä arvioidaan olevan noin 5 000, ne työllistävät yli 85 000 henkilöä ja niiden yhteenlaskettu liikevaihto on yli 10 miljardia euroa. Lapissa on 148 yhteiskunnallista yritystä, mikä vastaa kolmea prosenttia kaikista Suomen yhteiskunnallisista yrityksistä. Lapissa on väkilukuun suhteutettuna saman verran yhteiskunnallisia yrityksiä kuin koko Suomessa. (Valtioneuvosto 2025; Yhteiskunnallisten yritysten datasivusto 2026).
Yhteiskunnalliset yritykset tuottavat ratkaisuja, jotka eivät ainoastaan vahvista alueen taloudellista elinvoimaa, vaan myös edistävät sosiaalista ja ekologista kestävyyttä. Osallisuus, resilienssi, työllisyys sekä palvelutarjonnan monipuolistaminen ja ekologisesti kestävät ratkaisut ovat keskeisiä tavoitteita, joiden avulla Lapin yhteisötalouden ja kokonaiskestävän paikallistalouden kehittäminen saa uutta voimaa. Erityisen merkittävä tämä on esimerkiksi harvaan asutuilla alueilla, joissa julkinen ja yksityinen sektori eivät yksin riitä vastaamaan alueen tarpeisiin. Yhteiskunnalliset yritykset toimivat näiden julkisen sektorin ja perinteisten yritysten välisenä siltana ja ratkaisevat yhteiskunnallisia ongelmia liiketoiminnan keinoin. Vuoden 2026 alusta voimaan tulleen Suomen yhteisötalouden ja yhteiskunnallisten yritysten strategian (Valtioneuvosto 2025) missiona on:
Luomme yhteiskunnallista arvoa ja vaikuttavuutta kehittämällä monimuotoista ja vastuullista liiketoimintaa, joka tarjoaa merkityksellistä työtä, rakentaa osallistavaa yhteiskuntaa sekä luo ekologisesti ja sosiaalisesti kestävää kasvua. (Valtioneuvosto 2025.)
Seuraavana tuodaan esille kaksi esimerkkiä lappilaisista yhteiskunnallisista yrityksistä, jotka konkretisoivat edellä mainitun mission mukaista arvopohjaista liiketoimintaa. Pohjoisesta Luonnosta Oy ja Meriva sr. ovat molemmat saavuttaneet Yhteiskunnallinen Yritys -merkin (Suomalainen työ ry. 2026), joka kertoo sitoutumisesta yhteiskunnallisen hyödyn tuottamiseen ja vastuulliseen liiketoimintaan.
Esimerkki 1. Pohjoisesta Luonnosta Oy – Luonnon ja kulttuurin arvostus liiketoiminnassa
Pohjoisesta Luonnosta Oy on tuore esimerkki siitä, miten lappilainen yhteiskunnallinen yritys voi yhdistää luonnon, kulttuurin ja sosiaalisen vastuun liiketoiminnassaan. Yritys toimii Pelkosenniemellä ja sen liiketoimintamalli rakentuu Lapin luonnon, paikallisten elinkeinojen ja kulttuuriperinteen kunnioittamiselle. Yritys työllistää monenlaisia paikallisia opiskelijoita, eläkeläisiä, pitkäaikaistyöttömiä ja henkilöitä, joilla on sosiaalisia tai nepsy-haasteita sekä varmistaa oikeudenmukaisen korvauksen metsätuotteiden keräämisestä ja paikallisten resurssien kestävän käytön.
Luonnon arvostaminen näkyy konkreettisissa valinnoissa: yritys kerää ja jalostaa luonnontuotteita vastuullisesti, tarjoaa koulutusta ja asiantuntijapalveluja, sekä järjestää ohjelmapalveluja, joissa perinteiset taidot ja innovaatiot kohtaavat. Esimerkiksi villiyrttikurssit, luonnonkosmetiikan valmistus ja kiertotalouspohjainen retkeilyvarustevuokraus ovat osa yrityksen laajaa palveluvalikoimaa. Yritys hyödyntää myös eläinperäisiä teurastuksen tai metsästyksen sivutuotteita, kuten poron ja hirven nahkaa ja luita, sekä edistää haitallisten vieraslajien hyötykäyttöä. Näin rakennetaan kestävää tulevaisuutta, jossa mikään ei mene hukkaan.
Väitöskirjatutkija Judith Almsin alustavat havainnot vahvistavat, että luonnon ja kulttuurin merkitys on yrityksen toiminnassa keskeinen. Pohjoisesta Luonnosta Oy on osa alueellista luonnontuoteyrittäjien verkostoa ja hyödyntää digitaalisia viestintävälineitä yhteydenpidossa niin kumppaneiden kanssa pitkien etäisyyksien Lapissa kuin muiden maiden yhteiskunnallisten yrittäjien kanssa. Perinteen ja innovaation yhdistäminen näkyy luonnontuoteyrittäjien arjessa: luonnon arvostaminen on käytäntö, jonka kautta syntyy merkitystä sekä asiakkaille että yrittäjille itselleen.
Kuvat 1–3. Pohjoisesta Luonnosta Oy:n toimintaympäristöstä valokuvia. (www.pohjoisestaluonnosta.fi /Tiia Muotkavaara).
Esimerkki 2. Meriva sr. – Kestävän työllisyyden ja kiertotalouden uudistaja Meri-Lapissa
Meriva on Meri-Lapin alueella toimiva yksityinen sosiaali- ja työllisyyspalveluja tuottava säätiö, joka tunnetaan erityisesti vahvasta roolistaan kiertotalouden ja uudelleen käytön saralla. Säätiö edistää haastavassa työmarkkina-asemassa olevien osallisuutta, toimintakykyä ja työllistymistä valmennuksen, kuntoutuksen sekä tuetun työn keinoin. Toiminnan ytimessä on vahva sosiaalinen ja ekologinen vastuullisuus, mikä näkyy uudelleenkäyttösektorin ja monipuolisen kiertotaloustoiminnan painotuksena.
Säätiö toimii tiiviissä yhteistyössä julkisen sektorin, yritysten ja kolmannen sektorin kanssa, tarjoten valmennusyhteisön, jossa asiakkaat saavat tukea osaamisensa ja hyvinvointinsa kehittämiseen. Säätiön toimintafilosofia perustuu “tekemällä oppimiseen”, jossa kestävä kehitys sekä kiertotalous ovat läsnä arjen työ- ja oppimisympäristöissä. Materiaalien uudelleenkäyttö ja lajittelu pidentävät tuotteiden elinkaarta, vähentävät ympäristökuormaa ja rakentavat vihreän siirtymän mahdollisuuksia.
Meriva-säätiö osoittaa käytännössä, kuinka ilmasto- ja työllisyystavoitteet voivat toteutua rinnakkain ja kuinka jokaiselle voidaan tarjota mahdollisuus päästä mukaan työelämään. Meriva on malliesimerkki siitä, miten yhteiskunnallinen innovaatio ja kokonaiskestävä paikallistalous voivat yhdessä luoda uusia työmahdollisuuksia, vahvistaa yhteisöllisyyttä ja tukea laajempaa vihreää siirtymää.
Kuvat 4–7. Kuvia Meriva-säätiön toiminnasta (Meriva sr.)
Kohti vastuullista ja kokonaiskestävää paikallistaloutta
Edellä kuvatut esimerkit Pohjoisesta Luonnosta Oy:stä ja Meriva -säätiöstä osoittavat, että yhteiskunnalliset yritykset eivät ainoastaan paikkaa perinteisten palveluiden aukkoja, vaan tuovat alueelle uutta elinvoimaa, työpaikkoja ja liiketoimintamahdollisuuksia, jotka kunnioittavat lappilaista luontoa, kulttuuria ja yhteisöllisyyttä. Lähestymistapa on osallistava ja kokeileva: ratkaisuja haetaan yhdessä yhteisöjen, kuntien ja muiden toimijoiden kanssa. Näin syntyy myös resilienssiä – kykyä sopeutua muutoksiin ja hyödyntää uusia mahdollisuuksia. Yhteiskunnalliset yritykset ja yhteiskunnalliset innovaatiot vahvistavat uudistavaa ja uudistuvaa liiketoimintaa Lapissa. (Kostilainen & Karjalainen 2025.)
Paikalliset esimerkit ovat keskeisiä rakennettaessa vastuullista ja kokonaiskestävää paikallistaloutta, mutta yhtä aikaa on tärkeää saada ideoita, hyviä käytäntöjä ja tutkittua tietoa Lapin ulkopuolelta. Judith Almsin väitöskirjatutkimuksen myötä nousi idea tämän artikkelin kirjoittamiseen Greifswalfdin yliopiston, Lapin AMKin ja lappilaisten yhteiskunnallisten yritysten yhteistyönä. On arvokasta, että Lapin ja Suomen ulkopuolelta tutkitaan ja kehitetään yhdessä sitä, miten Lapin arkipäiväiset haasteet, luonnon olosuhteet ja kulttuuriset erityispiirteet voivat olla uusien innovaatioiden ja kokonaiskestävän paikallistalouden mahdollistajia. Lapin toimintaympäristö ja olosuhteet mahdollistavat vahvan perustan yhteiskunnalliselle yrittäjyydelle sekä ihmislähtöisille ja arvopohjaisille palveluratkaisuille.
Yhteiskunnallisten yritysten ja innovaatioiden kehittämiseksi lappilaiset toimijat ovat aktiivisia Reinforce Regional Social Economy (RESEES) -hankkeessa, jossa Euroopan alueiden välisessä yhteistyössä tunnistetaan ja edelleen kehitetään parhaita käytäntöjä. Hankkeen alustavat tulokset nostavat esiin kehittämistarpeita viestinnän, osaamisen, verkostoitumisen ja vaikuttavuuden arvioinnin kehittämisen saralla, jotta yhteiskunnallisten yritysten ja innovaatioiden asemaa Lapissa voidaan vahvistaa ja niiden määrää kasvattaa. Yksi tärkeimmistä kehityskohteista on vaikuttavuuden arviointi. Yhteiskunnallisten yritysten on pystyttävä osoittamaan sekä taloudelliset että yhteiskunnalliset vaikutuksensa konkreettisesti. Esimerkiksi SROI (Social Return on Investment) on tunnistettu yhtenä työkaluna mitata yhteiskunnallista vaikuttavuutta.
Julkisen arvon tuottaminen ja arvolähtöiset ratkaisut alueellisen innovaatiopolitiikan kehittämiskohteena nousee esiin Riikka Poikelan väitöskirjassa (Poikela 2025) Lapin älykkään erikoistumisen ohjelmaan liittyen. Lappi-sopimuksessa (Lapin liitto 2025) yhteiskunnalliset innovaatiot ja arvopohjainen liiketoiminta nähdään yhtenä väylänä vastuulliseen ja kokonaiskestävään paikallistalouteen. Yhteiskunnallisten innovaatioiden ja niiden tuottaman julkisen arvon näkökulman korostaminen strategisessa aluekehittämisessä mahdollistaa vaikuttavat ratkaisut, joissa osallistavat prosessit, yhteistyö ja paikallisyhteisöjen hyvinvointi ja palvelutarpeet ovat keskiössä. Tässä muutoksessa yhteiskunnalliset yritykset nousevat keskeisiksi toimijoiksi erityisesti harvaan asutuilla alueilla, joissa niiden rooli palvelujen saatavuudessa ja saavuttavuudessa on ratkaiseva.
Yhteenvetona voidaan todeta, että yhteiskunnalliset yritykset ja yhteiskunnalliset innovaatiot luovat uutta liiketoimintaa kehittämällä markkinoille skaalautuvia ja käyttäjälähtöisiä palveluratkaisuja tarvelähtöisesti ja samanaikaisesti lisäävät hyvinvointia vahvistamalla osallisuutta, työllisyyttä, palvelujen vaikuttavuutta ja alueellista elinvoimaa. Yhteiskunnalliset yritykset edustavat uutta ajattelutapaa. Sen sijaan, että ne edistäisivät talouskasvua hinnalla millä hyvänsä, ne integroivat talouden ihmisten, yhteiskuntaan ja luonnon hyvinvointiin (Roy ym. 2021). Toimimalla vastuullisesti yritykset vahvistavat omaa kilpailukykyään kestävää kehitystä korostavilla markkinoilla. Vastuullinen liiketoiminta vahvistaa alueen elinvoimaa ja rakentaa kokonaiskestävää paikallistaloutta, jossa sosiaalinen, ekologinen ja taloudellinen kestävyys kietoutuvat yhteen. Kestävä innovaatiopolitiikka, joka tunnistaa ja tunnustaa yhteiskunnallisen arvon, tarjoaa perustan Lapin menestykselle ja hyvinvoinnille myös tulevaisuudessa (Lapin liitto 2025; Poikela 2025). Yhteiskunnalliset innovaatiot luovat pohjaa kaupallisille innovaatioille, edistävät yritysten kasvua ja kilpailukykyä sekä rakentavat resilienssiä, joka mahdollistaa alueen sopeutumisen ja menestyksen muuttuvissa olosuhteissa. Yhteiskunnalliset yritykset ja yhteiskunnalliset innovaatiot voivat omalta osaltaan olla kehittämässä liiketoimintaa kohti uusintavaa taloutta:
Uusintava talous on sellainen, joka jo itsessään toimii luonnon ja ihmisen terveyttä ja elinvoimaa kokonaisvaltaisesti ylläpitävällä tavalla. Taloutta ei nähdä keinona muuttaa tai parantaa jotain, vaan elämän ylläpitäminen on sisäänrakennettu taloudellisen toiminnan tavoitteisiin ja toimintamalleihin. Uusintamisen kohde ei ole talous, vaan luonnon ja ihmisten elinvoima. (Eeva Hellström (2023, 12.)
Lähteet:
Hellström, E. 2023. Kohti uusintavaa taloutta. Sitran selvityksiä 235. Helsinki: Sitra. Viitattu 25.2.2026 https://www.sitra.fi/julkaisut/kohti-uusintavaa-taloutta/
Kostilainen H. & Karjalainen J. 2025. Institutional and Territorial Drivers of Rural Social Enterprise Ecosystems: Evidence from Finland. Social Entrepreneurship Review 2: 137–51. https://doi.org/10.15678/SER.2025.2.09.
Lapin liitto 2023. Kestävillä innovaatioilla hyvinvoiva Lappi. Lapin kestävä älykkään erikoistumisen strategia 2023–2027. Viitattu 10.3.2026 https://arcticsmartness.fi/wp-content/uploads/2023/11/strategiaweb.pdf
Lapin liitto 2025. Lappi-sopimus 2026–2029. Viitattu 19.2.2026 https://www.lapinliitto.fi/aluekehitys/lappi-sopimus/
Olmedo L., van Twuijver M. & O’Shaughnessy M. 2023. Rurality as Context for Innovative Responses to Social Challenges – The Role of Rural Social Enterprises. Journal of Rural Studies 99: 272–83. https://doi.org/10.1016/j.jrurstud.2021.04.020.
Patana A., Ramadan F., Hallamaa M., Laurikainen H., Karvinen N. & Ala-Kauhaluoma M. 2025. Yhteiskunnallisten innovaatioiden käsikirja. Yhteiskunnallisten yritysten osaamiskeskuksen julkaisut. Helsinki: Yhteiskunnallisten yritysten osaamiskeskus. Viitattu 5.2.2026 https://yyo.fi/wp-content/uploads/2025/11/Yhteiskunnallisten-innovaatioiden-kasikirja.pdf
Poikela, R. 2025. Älykkään erikoistumisen strateginen hallinta. Muutostoimijuuden, mahdollisuuksien tilojen ja transformatiivisen innovaatiopolitiikan yhteensovittaminen. Acta electronica Universitatis Lapponiensis 418. Lapin yliopisto, Rovaniemi. Viitattu 19.2.2026 https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-337-507-9
Roy, M. J., Dey, P & Teasdale S. 2021. Re-Embedding Embeddedness: What Is the Role of Social Enterprise in Promoting Democracy and Protecting Social Rights? Social Enterprise Journal 17 (3): 379–97. https://doi.org/10.1108/SEJ-02-2021-0011.
Suomalainen työ ry. 2026. Yhteiskunnallinen Yritys -merkki. Viitattu 25.2.2026 https://suomalainentyo.fi/jasenyys-ja-merkit/yhteiskunnallinen-yritys-merkki/?gad_source=1&gad_campaignid=1620546642&gclid=EAIaIQobChMIsezkxfrzkgMV_yCiAx3YkzY7EAAYASAAEgJQuPD_BwE
Valtioneuvosto 2025. Yhteisötalouden ja yhteiskunnallisten yritysten strategia 2026–2030. Valtioneuvoston julkaisuja 2025:116. Helsinki: Valtioneuvosto. Viitattu 19.2.2026 https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/server/api/core/bitstreams/88ec0143-92d7-42de-aec7-4d0658014628/content
Yhteiskunnallisten yritysten osaamiskeskus 2026. Yhteiskunnalliset yritykset Suomessa. Datasivu. Viitattu 25.2.2026 https://yyo.fi/yhteiskunnallinen-yritystoiminta/yhteiskunnalliset-yritykset-suomessa/
Asiasanat: kestävä kehitys, vastuullisuus, yhteiskunnalliset innovaatiot, yhteiskunnalliset yritykset