Tag: yhteiskunta

Kuvituskuvassa kirjoittajan kasvot.

Meidän ei kannata politisoida polarisaatiotutkimusta

Pienikin signaali yhteiskunnallisesta polarisoitumisesta on syytä ottaa vakavasti. Se ei tarkoita, että meidän tulisi välttämättä panikoida tai ylireagoida. Sen sijaan meidän tulisi pysähtyä kysymään, millä mittarilla ja missä kontekstissa polarisoitumista on havaittu. Joskus ilmiöön liittyy nimittäin vallankäyttöä; aiheen väitetään polarisoivan, vaikka todellisuudessa asiasta saattaisi vallita laaja yhteisymmärrys. Tervetuloa lukijaksi!
Column in English

Kuvituskuvassa käsi pitelee kännykkää.

Digitaalinen kuilu vai tasa-arvo? Verkkoyhteydet yhdenvertaisen ja kestävän yhteiskunnan tukena

Tässä kirjoituksessa perehdymme todellisten kehityskulkujen pohjalta syntyneeseen vastakkainasetteluun harvaan asuttujen alueiden ja kaupunkien verkkoyhteyksien toimivuuden ja kehityksen välillä.

Polarisaatiota voidaan purkaa, kun ilmiö on tunnistettu.
Parantamalla yhteyksiä ja edistämällä digitaalista tasa-arvoa voidaan luoda yhteiskunnallista resilienssiä ja varmistaa, että kaikki, riippumatta asuinpaikasta, voivat hyötyä uusista teknologisista ratkaisuista.

Kuvituskuvassa kengänkärjet asvaltilla.

Hyvinvointivaltiossa värähtelyjä eettisestä polarisaatiosta?

Käytössä olevilla resursseilla vaikuttaa olevan mahdotonta toteuttaa laajaa lainsäädännön tehtävää virkaeettisesti kestävällä tavalla ja jopa laittomuuksia joudutaan tietoisesti tekemään.

Hyvinvointivaltiossa eettisen polarisaation värähtely on viheliäinen ongelma.

Kirjoittajan perustiedot ja ihmisfiguuri seisomassa pykälämerkin päällä.

Yhdenvertaisuus polarisaation ristipaineissa

Yhteiskuntamme perustuu ajatukseen oikeudenmukaisuudesta, tasa-arvosta ja ihmisarvon kunnioittamisesta. Yhdenvertaisuus lain edessä tarkoittaa sitä, että jokaisella yksilöllä on samat oikeudet ja velvollisuudet.

Tällä hetkellä yhdenvertaisuuden toteutumisessa näyttää selkeästi olevan haasteita esimerkiksi hyvinvointialueiden vastuualueilla olevien palveluiden toteutuksessa.

Kuvituskuvassa kirjoittajan kasvot.

Hyvinvointivaltiota lyödään

On merkittävä ero, puhutaanko hyvinvointivaltiosta vai hyvinvointiyhteiskunnasta. Vahvaan hyvinvointivaltioon kuuluisi vahva sivistyseetos. Hyvinvointivaltion pelastamiseksi tarvittaisiin merkittävää sivistysloikkaa eli eetoksen muutosta kohti ihmiskeskeisempää, välittävämpää, kestävämpää yhteiskuntapolitiikkaa. Tämä edellyttää mm. talousajattelun monipuolistamista lisäämällä hyvinvointitaloudellista ajattelua.

Kuvituskuvassa mies ja nainen vaakakupeissa.

Havaintoja naisten ja miesten tutkinto-opiskelusta ja työttömyydestä

Koulutustaso ja työttömyys ovat eriytyneet varsin voimakkaasti sukupuolen mukaan sekä Lapissa että koko maassa. Koulutusmarkkinoilla miehet ovat suorittaneet naisia useammin keskiasteen tutkinnon ja naiset miehiä useammin korkea-asteen tutkinnon. Työmarkkinoilla suomalaistaustaisten naisten työttömyys on vähäisempää kuin miehillä, mutta ulkomaalaistaustaisilla miehillä vähäisempää kuin ulkomaalaistaustaisilla naisilla.

Kuvituskuva.

Työvoimapulan olemus Lapissa – mistä ratkaisun avaimet?

Lapissa muun Suomen tapaan väestö ikääntyy, eläköityy ja ikäluokat pienenevät, mikä heijastuu työvoiman tarjontaan. Työmarkkinoilla olevien ja sinne siirtyvien määrä vähenee ja työmarkkinoilta poistuvien määrä lisääntyy. Työvoimatarpeen muutoksen taustalla kohti työvoimapulaa ja kohtaanto-ongelmaa ovat elinkeinorakenteen muutos sekä työvoiman tarjonnassa tapahtunut kehitys.

Kuvaamme tässä artikkelissa lappilaista työvoiman kohtaannon muutosta sekä lappilaisten työnhakijoiden riskitekijöitä. Lisäksi pohdimme johtamisen mahdollisuuksia työvoiman kohtaanto-ongelman ratkaisemisessa.

Julkisilla varoilla mittaamattomia vaikutuksia

Yhä useampi yritys ja organisaatio sisällyttää toimintaansa kestävyyteen ja vastuullisuuteen liittyviä tavoitteita. Ympäristön ja kulttuurinkin näkökulmasta kestävyyttä on totuttu jo tarkastelemaan. Viime aikoina on keskusteluun noussut myös sosiaalinen kestävyys. Yksi merkittävä tekijä kaikenlaisen vastuullisuuden edistämisessä julkisella sektorilla ovat hankinnat.