Tässä Lumen-verkkolehden teemanumerossa tarkastellaan palveluja ja niiden muutosta. Eri aloille suuntaavat artikkelit käsittelevät yksityisten ja julkisten palvelujen näkökulmia sekä laajemmin palvelujen tuottamiseen liittyviä yhteiskunnallisia kysymyksiä ja toimintaympäristön muutoksia. Millaisen kuvan Palvelut 2.0 -numero maalaa tulevaisuuden palveluista? Ovatko ne kenties isompia, nopeampia tai parempia?
Tervetuloa lukijaksi!
Kun maailma muuttuu systeemisellä tasolla, myös palveluiden kehittämisen logiikan on muututtava: reaktiivisesta proaktiiviseksi, tuotekeskeisestä ihmis- ja planeettakeskeiseksi, lineaarisesta dynaamiseksi. Organisaatiot, jotka kykenevät tulkitsemaan muutosta ja tarttumaan siihen ketterästi, kyseenalaistaa omia toimintamallejaan ja rakentaa palvelujaan useita mahdollisia tulevaisuuksia silmällä pitäen, eivät ainoastaan selviä tästä tsunamista, vaan oppivat surffaamaan sen harjalla.
Uudistavassa eli regeneratiivisessa majoitustoiminnassa majoitusyritys uudistaa sitä ympäröivää luontoa ja yhteisöä eli sen toiminnan vaikutukset ovat nettopositiivisia. Majoitusyritys ei siis ole vastuussa pelkästään omasta elinvoimaisuudestaan, vaan kannattava liiketoiminta käsitetään työkaluksi, jonka avulla majoitusyritys tuottaa kokonaisvaltaista arvoa paikalle, jossa se sijaitsee.
Yhteiskunnalliset yritykset edustavat uutta ajattelutapaa. Sen sijaan, että ne edistäisivät talouskasvua hinnalla millä hyvänsä, ne integroivat talouden ihmisten, yhteiskuntaan ja luonnon hyvinvointiin.
Suomessa arvioidaan olevan noin 5 000 yhteiskunnallista yritystä, jotka työllistävät yli 85 000 henkilöä. Lapissa niitä on 148.
Palvelujen kehitys suuntautuu kohti kokonaisvaltaisempia, ennakoivampia ja vastuullisempia ratkaisuja. Asiakaskokemus, merkityksellisyys ja kestävyys nousevat keskeisiksi kilpailutekijöiksi.
Tuotteistamisen opintojaksolla liiketalouden opiskelijat eivät vain harjoitelleet tuotteistamista, vaan kehittivät palveluja kahden yrityksen aitoihin tarpeisiin.
Esteettömyys ei liity vain fyysisiin tiloihin, vaan on osa koko matkaketjua vaatien kokonaisvaltaista palvelumuotoilua ja monialaista osaamista. Matkailussa esteettömyys määritellään usein kolmen ulottuvuuden kautta: fyysinen, viestinnällinen ja sosiaalinen esteettömyys.
Tämä artikkeli pohjautuu Lapin ammattikorkeakoulussa tehtyyn selvitykseen Lapin esteettömän matkailun nykytilasta.
Uraohjaus on perinteisesti tukenut yksilöä kohti työelämässä menestymisen ihannekuvia. Vaikka vahvuusperustainen ajattelu on tuonut ohjaukseen myönteisiä elementtejä, se voi samalla huomaamatta vahvistaa käsitystä, että menestyminen on yksilön jatkuvan kehittämisen ja sopeutumisen varassa. Tässä piilee julman optimismin vaara. Yksilö pyrkii sinnikkäästi kohti ihanteita ja menestystä, jotka eivät ole realistisia. Julma optimismi ohjaa ylisuoriutumiseen.
Korkeakoulun digitaalinen palveluympäristö on laajentunut vaiheittain, jopa hieman huomaamatta taustalla. Vuosien aikana käyttöön on tullut uusia järjestelmiä hakemiseen, opiskelun aloittamiseen, oppimiseen ja opettamiseen, viestintään, ohjaukseen, harjoitteluun, valmistumiseen ja alumnivaiheeseen. Samanaikaisesti nämä kytkeytyvät entistä tiiviimmin sekä toisiinsa että kansalliseen koulutuksen digitaaliseen ekosysteemiin. Tarkastelemme tätä kokonaisuutta oppijan ja korkeakoulun näkökulmasta.
Palveluiden murros näkyy lastensuojelussa kokonaisvaltaisena muutoksena, joka ulottuu rakenteisiin, toimintakulttuuriin ja työn arkeen. Keskeistä on siirtymä korjaavasta työstä ennaltaehkäisevään tukeen.
Lastensuojelun haasteina ovat palvelujärjestelmän monimutkaisuus, pirstaleisuus sekä resurssiniukkuus.
Luontokokemukset ovat yhteydessä parempaan terveyteen ja elämänlaatuun. Luonto ikääntyneiden palveluissa ei ole vain toimintaa tai menetelmä, vaan se on osa laajempaa ajattelutapaa. Siinä ikääntyneen ihmisen suhde ympäröivään maailmaan nähdään arvokkaana ja hyvinvointia ylläpitävänä voimavarana.
Digitalisaation ja tekoälyn vähittäinen arkipäiväistyminen haastaa myös perinteistä sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottamistapaa.
Tarkastelemme tässä artikkelissa digiasioinnin keskeisiä reunaehtoja Lapin maakunnan alueella alueellisen saavutettavuuden, lainsäädännön sekä digitaalisten sosiaali- ja terveyspalvelujen kypsyysasteen näkökulmista.
Digiapua saadakseen pitää osata käyttää digiä.
Ollaan vähän hölmöläisten kylän ongelmissa.
Asiakasymmärrys voidaan määritellä asiakkaista eri lähteistä kerätyn datan, käyttäytymistiedon ja palautteen systemaattiseksi hyödyntämiseksi päätöksenteossa.
Kun laitteet ovat jatkuvasti yhteydessä toisiinsa tuottaen reaaliaikaista dataa, voidaan asiakasymmärryksen laatua kehittää entistä älykkäämmin ja tarkemmaksi. Digitaaliset kaksoset (Digital Twins) voivat nousta tärkeäksi työkaluksi.
Alustatalous edustaa laajempaa muutosta, joka ei rajoitu yksittäiseen toimialaan tai oikeudenalaan. Kyse on kehityssuunnasta, jossa palveluiden tuotanto hajautuu, verkostoituu ja siirtyy yhä useammin organisaation ulkopuolelle. Yritykset eivät enää toimi selkeästi rajatuissa rakenteissa, vaan osana sopimusverkostoja, joissa toimijoiden roolit ja vastuut voivat vaihdella tilanteesta toiseen. Tämä kehitys haastaa myös perinteisen käsityksen riskienjaosta.
Myös rakennusalan tulee tarkastella vakiintuneita toimintatapojaan, jotta voimme turvata lastemme ja tulevien sukupolvien tulevaisuuden. Voisivatko siirrettävät tilaelementit olla yksi konkreettinen toimi?
Tilaelementtien valmistaminen tehdasolosuhteissa haastaa perinteisen käsityksen työmaalla tapahtuvasta rakentamisesta.
Viime vuodet ovat olleet rakennusalalle kaiken kaikkiaan haastavaa aikaa. Vaikka rakentamisen kokonaismäärä on laskenut, tehdastuotannon suhdannenäkymät ovat kuitenkin nousujohteiset. Meidän on uskallettava tehdä ratkaisuja, jotka vievät meidät kohti tulevaisuuden rakentamisen aikaa.
Järjestelmällinen riskien hallinta ja niihin varautuminen ovat osa yritystoimintaa. Muuttuvassa maailmassa haastetta luo tunnistaa, mihin riskeihin tulisi varautua ja miten se tehdään.
Riskienhallintaan kannattaa ottaa tueksi uusia välineitä, kuten vastuullisuusraportointi ja ennakointi.
Luontoa ei tulisi nähdä vain vapaa-ajan tai taukojen hyvinvointia tukevana elementtinä, vaan osana työn kuormituksen hallintaa ja palautumista tukevia rakenteita.
Se tarjoaa konkreettisen toimintaympäristön, jossa aivot voivat irrottautua kuormittavista vaatimuksista, palauttaa tarkkaavaisuutta ja ylläpitää kognitiivista toimintakykyä pitkällä aikavälillä.
Entrepreneurship is about embracing opportunities; social entrepreneurship is about embracing opportunities to do good.
Finnish youth want to act for impact.