Tag: työelämä

Kirjoittajan tiedot ja seinän reiästä kurkistava silmä.

Psykologinen turvallisuus organisaatioturvallisuuden kivijalka

Psykologisesti turvalliset organisaatiot ovat vähemmistössä, vaikka sen yhteys tiimien ja organisaation menestykseen tunnetaan. Erityisesti kriisiaikoina psykologista turvallisuutta tarvitaan, jotta työyhteisö kykenee yhdessä selviytymään vaikeista ajoista. Ilman psykologisesti turvallista kulttuuria emme uskalla kertoa huolistamme.

Teksti puheenvuoro ja Sirpa Kokkosen kasvokuva.

Turvallinen etätyö

Kotona voi ylirasittua, kun töitä tehdään ”vahingossa” työajan ulkopuolella työ- ja vapaa-aikojen rajojen hämärtyessä: ”Pikaisesti vain vastaan tähän. Ja tähän. Ja vielä tämän hoidan alta pois tässä samalla kun vahdin kattilaa.” Epävarmuus riittävästä tehokkuudesta voi teettää ylen määrin töitä.

Nuori mies nostaa peukaloa kameralle.

Yhteiskunnallinen yrittäjyys osana turvallisuutta

Yhteiskunnallisessa yrityksessä tavoitteena on yhteisen hyvän tuottaminen. Kyse ei kuitenkaan ole hyväntekeväisyydestä, vaan liiketaloudesta, yrittäjyydestä ja työllistymisestä. Tulevaisuuden työelämässä arvopohjaisilla yhteiskunnallisilla yrityksillä voi olla tärkeä rooli yhteiskunnallisen turvallisuudentunteen edistämisessä.

Teksti kolumni ja Sanna Ryynäsen kasvokuva.

(Työ)yhteisöllisyyttä koronan aikaan

Pakotetut kohtaamiset eivät rakenna yhteisöä. Jos vain suoritamme kokouksesta toiseen, työyhteisöillemme käy pian samoin kuin filosofi Martha Nussbaumin huolessa tehokkuuteen panostavasta koulutuksesta, joka unohtaa humanistiset aineet ja luovuuden: meistä tulee tehokkaita koneenosia, joilta katoaa sielu – ja yhteinen nauru.
In English

Sana puheenvuoro ja Marika Saranteen kasvokuva

Yhteisöllinen asiantuntijayhteisö uuden edessä

Korona-ajan verkkopalavereissa ei ole aikaa virittäytymiseen, esittäytymisiin ja jutusteluun. Yhteisiin verkkotapaamiseen varattu aika on tarkoin rajattu ja kohtaamisissa on asiapitoinen sävy. Sopiikin kysyä, että mistä saa virtaa ja energiaa tähän ”uuteen normaaliin” etätyö-moodiin ja kuinka siinä voi yleensä toimia yhteisöllisesti?

Teksti puheenvuoro ja Helena Kangastien kasvokuva.

Yhteisöllisyydestä ammattikorkeakoulussa

Mikäli Lapin AMKissa halutaan edistää yhteisöllisyyttä avoimesti ja kestävästi, on pyrittävä edistämään ihmisten kykyä tunnistaa yhteistoimintatilanteet ja oma asemansa ja roolinsa yhteistoimijana. Ehkä kaikkein tärkeintä olisi määritellä yhteisöllisyys ja sen merkitys muutoinkin kuin kuvailemalla, miten sitä pyritään edistämään ja toteuttamaan.

Yhteisöllisyyden monet kasvot – maahanmuuttajien yhteisöllisyys ammatilliseen tutkintoon johtavassa koulutuksessa

Miten yhteisöllisyys realisoituu maahanmuuttajaopiskelijan ammatillisissa opinnoissa? Opiskelija asettuu opiskellessaan monen toiminta-areenan välimaastoon: kotiin, perhe- ja kaveripiiriin sekä oppilaitokseen opiskelijaryhmineen ja -verkostoineen ja työharjoittelupaikkoineen.

Teema-arikkelin logo, jossa kirjoittajan nimi ja nainen tikapuilla.

Monipuolinen opiskelijakanta haastaa AMKin uraohjauksen – tarkastelussa tradenomiopiskelijoiden urapolku

Liiketalouden opiskelijoiden aktiivinen toimijuus on merkityksellinen ammatillisen asiantuntijuuden kehittymisessä ja oman urapolun suunnittelussa opintojen aikana. Työuransa alussa olevat opiskelijat hakevat paikkaansa työkentällä eivätkä aina osaa nähdä omaa urapolkuaan opintojen alkuvaiheessa, ja osalla tulevaisuuden työura oli avoinna vielä opintojen loppuvaiheessakin.

Resurssiviisaus ja kestävän työn kehittäminen työhyvinvoinnin edistäjinä

Ekologisen ja taloudellisen ulottuvuuden rinnalla on tärkeää tarkastella myös eri yhteisöjen yhteistoimintaa ja pyrkiä hyödyntämään inhimillisiä resursseja ja voimavaroja kestävällä tavalla. Miten työntekijöiden osaaminen, kokemus ja myös ajankäyttö saadaan resurssiviisaaseen käyttöön?

Etätyöpakko 2020

Nopea ja osittain pakon sanelema siirtymä etätyöhön haastaa organisaatioiden IT-valmiudet ja tuen. Etätyön mahdollistamistaminen on digitalisaation konkreettinen ilmentymä. Sen onnistuminen edellyttää yhteistyötä ja jaettua ymmärrystä muutoksen tavoitteista. Lisäksi käytännön ongelmat täytyy tapauskohtaisesti tunnistaa, tunnustaa ja ratkaista.

Kompleksisuusjohtajuus korostaa yhteistyötä

Usein organisaatiot pyrkivät suitsimaan kompleksisuutta lisäämällä hierarkiaa ja kontrolloivaa johtajuutta. Sallivatko maamme hyvinvointiorganisaatioiden johtamisjärjestelmät aidon tiimityöskentelyn? Miten organisaatioiden kannattaisi toimia selviytyäkseen ja menestyäkseen tämän päivän kompleksisessa maailmassa?
In English

Digiosaaminen tulevaisuuden terveyspalveluissa 

Digitalisaation avulla sosiaali- ja terveyspalveluja voidaan tuottaa uusilla tavoilla ja aiempaa tehokkaammin. Digitalisaation integroiminen sosiaali- ja terveydenhuollon palvelu- ja hoitoprosesseihin vaatii hoitohenkilökunnalta uudenlaista ajattelua ja osaamista.

Tulevaisuuden teknologiaorientoitunut kotihoito

Kotihoidossa työskentelevät ammattilaiset tarvitsevat tukea uusien teknologisten ratkaisujen ja tietojärjestelmien hallintaan. Henkilöstön teknologiaosaaminen kuitenkin kehittyy ajan kanssa täydennyskoulutuksen ja uuden sukupolven myötä.

Työvoimapalveluiden toimivuus ja kehittäminen

Juuri nyt vaikuttaa siltä, että työllisyyspalvelujen käytännön toteuttamisessa on mahdollisesti liikaa luotettu asiakkaan itseohjautuvuuteen sekä mahdollisuuksiin, halukkuuteen hyödyntää tietoteknisiä sovelluksia. Työnhakijat edustavat hyvin monenlaisia ihmisiä, joten tarvitaan myös monenlaisia palveluja työnhakuprosessien tehostamiseksi.