Pohjoisessa koulutetut kansainväliset osaajat eivät useinkaan jää hyödyntämään Lappia. Kielitietoinen työnantaja motivoi kansainvälistä työntekijää opettelemaan suomen kieltä. Resurssiviisas työyhteisö puolestaan on tietoinen suomenkielisten jäsentensä kielenkäyttäjäprofiileista ja hyödyntää niitä tarkoituksenmukaisesti.
Työn muotoilussa on kyse jokaisen henkilökohtaisen arjen hallinnasta. Muotoilemalla työtään työntekijä muokkaa työtään ja työympäristöään mahdollisuuksien puitteissa itselleen sopivaksi, mielekkääksi ja työn imua tukevaksi.
Organisaatioiden ytimessä on ihminen ja organisaatioiden keskeisin voimavara on ihminen. Ei fyysiset rakenteet, ei digitalisaatio eikä mitkään palveluprosessit organisaatiossa kehity ilman ihmistä. Miten inhimillistä voimavaraa tulisi huoltaa, jotta se jaksaa tässä ajassa?
Omaa työympäristöään ja yhteisöään aktiivisesti kehittävät työtekijät ovat valtava voimavara. Onnistuessaan työympäristön kehittämisen tulokset voidaan huomata jo lyhyessä ajassa. Laita artikkelin vinkit testiin!
Lappilaiset matkailu- ja palvelualan yritykset kutsutaan mukaan kehittämiskokeiluun. Tavoitteena on tunnistaa työn merkityksellisyyden muodostumiseen, motivoitumiseen ja sitoutumiseen vaikuttavia tekijöitä yhteistyössä työyhteisöjen kanssa ja vahvistaa työyhteisöjen pitovoimaa.
Työelämälähtöisyys on keskeinen elementti hoitotyön koulutuksen kehittämisessä. Työelämän tarpeet eivät silti yksin riitä, vaan opetuksen suunnittelussa on keskeiseksi tehtäväksi tullut kompetenssiluetteloiden laatiminen ja niiden sisällyttäminen opetussuunnitelmiin. Kasvaviin tulevaisuustaitoluetteloihin liittyy myös ongelmallisuutta.
Elinikäisellä oppimisella ymmärretään kaikkea sitä oppimista, joka on kertynyt elämän aikana. EU on antanut jäsenvaltioilleen suosituksen kahdeksasta elinikäisen oppimisen avaintaidoista. Käsittelemme niitä tässä artikkelissa hoitotyön opettajan ja opiskelijan näkökulmista.
Lapin sosiaalisesti kestävää kädenjälkeä varten luodaan toimintamalli. Millaisia haasteita ja odotuksia yrittäjät tulevat kohtaamaan kestävän kehityksen puitteissa ja mitä mahdollisuuksia siihen liittyy?
Miten ekososiaalisesti pieni ja suuri sosiaalipolitiikka voivat toteutua 2020-luvulla mielenterveyskuntoutujien keskuudessa? Henki ja elämä -hankkeessa on kokeiltu uusia toimintaympäristöjä mielenterveyskuntoutujille suunnatulla luonto- ja taideperustaisella kuntouttavalla työllä.
Kansainväliset tutkinto-opiskelijat eivät kuulu virallisen kotouttamistoiminnan piiriin. Esimerkiksi suomen kielen opiskelu on jäänyt opiskelijan itsensä huoleksi. KulttuuriOsaaja-hankkeessa tehtiin VR-kielenoppimisympäristö.
Tässä artikkelissa kuvaamme, millaisia kokemuksia ja tuloksia Suomessa on saatu työttömille nuorille kohdistetuista yrittäjyystyöpajoista sekä uusista avauksista vammaisyrittäjyyden edistämiseen liittyen. Näitä kokemuksia voi hyödyntää pohdittaessa millaista yrityshautomotoimintaa nuorille työttömille ja vammaisille voisi tarjota.
Korkeakoulutettu asiantuntija työskentelee tulevaisuudessa yhä useammin kestävään kehitykseen ja kasvuun liittyvien ilmiöiden ja ongelmien parissa. Miten korkeakouluina tuemme kestävän kehityksen kyvykkyyksien kehittymistä opintojen aikana?
Aikuisiällä oppiminen tapahtuu useimmiten työnantajan tarjoamissa koulutuksissa. Kouluttamiseen on myös tarjolla hyvä määrä erilaisia tukia. Kouluttautumismahdollisuudet lisäävät työnantajan vetovoimaa, mutta mistä yrittäjä tietää, onko henkilöstön kouluttamisesta hyötyä?
Työelämälähtöisyys tarkoitta kohtauttamista. Työelämästä kumpuaa erilaisia kehitysideoita, joita ei välttämättä tulisi huomioitua, mikäli vastavuoroista keskustelua ei käytäisi aktiivisesti.
Avoimia työpaikkoja on, mutta tekijöitä ei löydy. Suomen väestö ikääntyy ja syntyvyys laskee samaa tahtia. Väestön ikääntymisen pysäyttäminen on vaikeaa ja kohtaanto-ongelmat tulevat vain lisääntymään. Väestönkehitykseen voidaan kuitenkin vaikuttaa maahanmuuttoa edistämällä. Talent Boost on OKM:n koordinoima poikkihallinnollinen maahanmuuton toimenpideohjelma.
Ammattikorkeakoulun ja SantaParkin strateginen yhteistyö on tarjonnut lukuisille matkailualan opiskelijoille elämyksellisen ja autenttisen oppimisympäristön. Kumppanuus on molemminpuolista toimintaa, jossa käydään säännöllistä vuoropuhelua myös uusista yhteistyömahdollisuuksista.
Yhteistyö työelämäkumppanien kanssa on tradenomikoulutuksessa tuttua, mutta erityisesti viime vuoden aikana on päämäärätietoisesti kehitetty ja syvennetty yhteistyötä työelämän kanssa niin hankkeiden kuin opintojaksojenkin puitteissa.
Jatkuva oppiminen tarkoittaa koko elämänkaaren aikana tapahtuvaa osaamisen kehittymistä ja kehittämistä. Tässä Lumen-lehden numerossa kuvataan ja pohditaan jatkuvaa oppimista sekä sen mahdollistumista työuran eri vaiheissa ja konteksteissa. Tervetuloa lukijaksi!
In English
Jos pyytäisin joka päivä töiden ohessa työkavereita kertomaan minulle jotain sellaista omasta työstään, mitä en ole aiemmin kuullut, niin kuinka paljon uutta tietoa minulla olisi viikon, kuukauden tai vuoden päästä?
Uraohjauksella on tärkeä rooli korkeakoulutuksessa. Uraohjauksen kehittämishankkeissa on korostettu ohjauksen tulevaisuusorientaatiota, osaamis- ja vahvuusperustaisuutta sekä osaamisen työelämävastaavuutta. Opiskelijat kaipaavat ohjausta erityisesti työelämäsiirtymisissä ja omien vahvuuksiensa tunnistamisessa ja hyödyntämisessä. He toivovat käytännönläheistä työelämätietoa ja henkilökohtaista ohjausta.
Vahvuuksien tunnistaminen ja hyödyntäminen edistävät paitsi esimiehen omaa, myös organisaatioiden ja työyhteisöjen kestävää menestystä ja työhyvinvointia. Verkostojohtamisessa korostuu rehellisyys tärkeänä vahvuutena luottamuksen rakentamisessa eri tahojen kesken ja välille.