Tag: työelämä

Ekososiaalisesti pientä ja suurta sosiaalipolitiikkaa – tapausesimerkkinä Henki ja elämä – Luonto toipumisen lähteenä -hanke

Miten ekososiaalisesti pieni ja suuri sosiaalipolitiikka voivat toteutua 2020-luvulla mielenterveyskuntoutujien keskuudessa? Henki ja elämä -hankkeessa on kokeiltu uusia toimintaympäristöjä mielenterveyskuntoutujille suunnatulla luonto- ja taideperustaisella kuntouttavalla työllä.

Yrittäjyysvalmennusta on syytä kehittää työttömien nuorten ja vammaisten tarpeisiin

Tässä artikkelissa kuvaamme, millaisia kokemuksia ja tuloksia Suomessa on saatu työttömille nuorille kohdistetuista yrittäjyystyöpajoista sekä uusista avauksista vammaisyrittäjyyden edistämiseen liittyen. Näitä kokemuksia voi hyödyntää pohdittaessa millaista yrityshautomotoimintaa nuorille työttömille ja vammaisille voisi tarjota.

Kirjoittajien nimet ja ely-keskuksen logo.

Ammattikorkeakoulut ja rahoittajat yrityksen jatkuvan oppimisen tukena

Aikuisiällä oppiminen tapahtuu useimmiten työnantajan tarjoamissa koulutuksissa. Kouluttamiseen on myös tarjolla hyvä määrä erilaisia tukia. Kouluttautumismahdollisuudet lisäävät työnantajan vetovoimaa, mutta mistä yrittäjä tietää, onko henkilöstön kouluttamisesta hyötyä?

Kirjoittajien nimet ja kaksi opiskelijaa kävelemässä koulun aulassa.

Talent Boostilla kohti kohtaantoa – Koulutusperäinen maahanmuutto ja uudet palvelumallit kuntien tukena

Avoimia työpaikkoja on, mutta tekijöitä ei löydy. Suomen väestö ikääntyy ja syntyvyys laskee samaa tahtia. Väestön ikääntymisen pysäyttäminen on vaikeaa ja kohtaanto-ongelmat tulevat vain lisääntymään. Väestönkehitykseen voidaan kuitenkin vaikuttaa maahanmuuttoa edistämällä. Talent Boost on OKM:n koordinoima poikkihallinnollinen maahanmuuton toimenpideohjelma.

Kirjoittajien nimet ja kasvokuvat.

SantaParkin ja Lapin AMKin yhteistyöllä maailmanluokan opiskelu- ja matkailuelämyksiä

Ammattikorkeakoulun ja SantaParkin strateginen yhteistyö on tarjonnut lukuisille matkailualan opiskelijoille elämyksellisen ja autenttisen oppimisympäristön. Kumppanuus on molemminpuolista toimintaa, jossa käydään säännöllistä vuoropuhelua myös uusista yhteistyömahdollisuuksista.

Kirjoittajien nimet ja tittelit ja kaaviokuva.

Vahvuutta urasuunnitteluun korkea-asteella – suosituksista opintojakson suunnitteluun

Uraohjauksella on tärkeä rooli korkeakoulutuksessa. Uraohjauksen kehittämishankkeissa on korostettu ohjauksen tulevaisuusorientaatiota, osaamis- ja vahvuusperustaisuutta sekä osaamisen työelämävastaavuutta. Opiskelijat kaipaavat ohjausta erityisesti työelämäsiirtymisissä ja omien vahvuuksiensa tunnistamisessa ja hyödyntämisessä. He toivovat käytännönläheistä työelämätietoa ja henkilökohtaista ohjausta.

Kirjoittajan tiedot ja seinän reiästä kurkistava silmä.

Psykologinen turvallisuus organisaatioturvallisuuden kivijalka

Psykologisesti turvalliset organisaatiot ovat vähemmistössä, vaikka sen yhteys tiimien ja organisaation menestykseen tunnetaan. Erityisesti kriisiaikoina psykologista turvallisuutta tarvitaan, jotta työyhteisö kykenee yhdessä selviytymään vaikeista ajoista. Ilman psykologisesti turvallista kulttuuria emme uskalla kertoa huolistamme.

Teksti puheenvuoro ja Sirpa Kokkosen kasvokuva.

Turvallinen etätyö

Kotona voi ylirasittua, kun töitä tehdään ”vahingossa” työajan ulkopuolella työ- ja vapaa-aikojen rajojen hämärtyessä: ”Pikaisesti vain vastaan tähän. Ja tähän. Ja vielä tämän hoidan alta pois tässä samalla kun vahdin kattilaa.” Epävarmuus riittävästä tehokkuudesta voi teettää ylen määrin töitä.

Nuori mies nostaa peukaloa kameralle.

Yhteiskunnallinen yrittäjyys osana turvallisuutta

Yhteiskunnallisessa yrityksessä tavoitteena on yhteisen hyvän tuottaminen. Kyse ei kuitenkaan ole hyväntekeväisyydestä, vaan liiketaloudesta, yrittäjyydestä ja työllistymisestä. Tulevaisuuden työelämässä arvopohjaisilla yhteiskunnallisilla yrityksillä voi olla tärkeä rooli yhteiskunnallisen turvallisuudentunteen edistämisessä.

Teksti kolumni ja Sanna Ryynäsen kasvokuva.

(Työ)yhteisöllisyyttä koronan aikaan

Pakotetut kohtaamiset eivät rakenna yhteisöä. Jos vain suoritamme kokouksesta toiseen, työyhteisöillemme käy pian samoin kuin filosofi Martha Nussbaumin huolessa tehokkuuteen panostavasta koulutuksesta, joka unohtaa humanistiset aineet ja luovuuden: meistä tulee tehokkaita koneenosia, joilta katoaa sielu – ja yhteinen nauru.
In English

Sana puheenvuoro ja Marika Saranteen kasvokuva

Yhteisöllinen asiantuntijayhteisö uuden edessä

Korona-ajan verkkopalavereissa ei ole aikaa virittäytymiseen, esittäytymisiin ja jutusteluun. Yhteisiin verkkotapaamiseen varattu aika on tarkoin rajattu ja kohtaamisissa on asiapitoinen sävy. Sopiikin kysyä, että mistä saa virtaa ja energiaa tähän ”uuteen normaaliin” etätyö-moodiin ja kuinka siinä voi yleensä toimia yhteisöllisesti?

Teksti puheenvuoro ja Helena Kangastien kasvokuva.

Yhteisöllisyydestä ammattikorkeakoulussa

Mikäli Lapin AMKissa halutaan edistää yhteisöllisyyttä avoimesti ja kestävästi, on pyrittävä edistämään ihmisten kykyä tunnistaa yhteistoimintatilanteet ja oma asemansa ja roolinsa yhteistoimijana. Ehkä kaikkein tärkeintä olisi määritellä yhteisöllisyys ja sen merkitys muutoinkin kuin kuvailemalla, miten sitä pyritään edistämään ja toteuttamaan.