Tag: työelämä

Kirjoittajien tiedot ja kasvokuvat.

Ihmisen kokoisena työelämässä

Työn muutoksessa on esihenkilöllä ja johtajalla keskeinen rooli. Toki ihminen voi usein muotoilla ja suunnitella työtään ja työtehtäviään myös oma-aloitteisesti. Yhtä kaikki, vain muuttamalla ympäristöä, jossa toimimme ja välineitä, joilla työskentelemme sekä tapaa, jolla toimimme, voimme muuttaa työelämää inhimillisempään suuntaan.

Lumen-lehden teemana on tällä kertaa Ihminen, työ ja uudistava johtaminen. Tervetuloa lukijaksi!
In English

Kirjoittajan tiedot ja kasvokuva.

Lykkään töitä ja tykkään siitä

Prokrastinaatio on sitä, kun ihminen siirtelee jotakin tehtävää tuonnemmaksi, vaikka tietää siirtelyn olevan itselleen haitallista. Liitämme viivyttelyn selkärangattomuuteen, laiskuuteen ja alavireisyyteen tai joskus, suorastaan apatiaan. 

Kuitenkin jos kurotetaan riittävän etäälle ihmiskunnan kulttuurihistoriaan, löydetään toinenkin, suorastaan käytännöllinen ulottuvuus viivyttelylle. Asioiden lykkääminen lähelle viimeistä takarajaa ei olekaan niin tuhoon tuomittavaa kuin moni ajattelee. Päinvastoin.
In English

Ihmishahmo veden äärellä ja kirjoittajan tiedot.

Itsensä johtamisen taidoilla merkityksellisyyttä ja tehokkuutta työuralle

Hyvällä itsensä johtamisella voi vaikuttaa työn tuloksellisuuteen, työhyvinvointiin, jaksamiseen ja tasapainoisempaan elämään.

Ammattikorkeakouluopinnoissakin tulisi esimerkiksi erilaisten pedagogisten ratkaisujen avulla vahvistaa nykyistä enemmän opiskelijoiden itsensä johtamisen taitoja. Samalla tuettaisiin ja kannustettaisiin tulevaisuuden asiantuntijoita elinikäiseen oppimiseen, työelämässä menestymiseen ja urakehitykseen.

Kirjoittaja kannattelee tietokoneen näppäimistöä.

Työelämän ja johtamisen muutos kulkevat käsi kädessä

Etätyössä ja -johtamisessa suurin haaste on luottamus. Luottamuksen lisäksi etäjohtamisen kulmakiviä ovat arvostus ja avoimuus. Esihenkilön on osattava toimia digitaalisen ympäristön ja vaihtelevien tilanteiden mukaan, eikä vanhanaikainen johtamisosaaminen siihen riitä.

Valmentavan johtamisen avulla jokaisen potentiaali tulee esiin ja uutta tietoa sekä osaamista pystytään kerryttämään.

Kirjoittajan tiedot ja kuvituskuva.

Kestävä kehitys antaa odottaa itseään

Yk:n kestävän kehityksen toimintaohjelma Agenda 2030 on nyt puolessa välissä. Yritykset ovat lähteneet aktiivisesti viestimään vastuullisuudestaan, mutta vain harvat asettavat toiminnalle tavoitteita tai julkaisevat niiden tuloksia.

Kestävän kehityksen sisäiset muutostaidot (IDG) -viitekehys on avoin yhteiskehittämisprojekti, jossa kartoitetaan kestävään kehitykseen tarvittavaa osaamista ja kyvykkyyksiä.

Kirjoittajan perustiedot ja ihmisfiguuri seisomassa pykälämerkin päällä.

Johtaminen ja työhyvinvointi – tarkastelua lainsäädännön näkökulmasta

Lainsäädännössä on määritelty monia asioita, jotka on otettava huomioon, että työntekijöiden hyvinvointi voidaan turvata – toimenpiteet eivät ole vapaaehtoisia vaan velvoittavia.

Aito halu henkilöstön kuulemiseen ja osallistamiseen on tärkeää, jotta voidaan saada parhaita tuloksia toimintaan. Lainsäädännöissä edellytetään monissa paikoin vuorovaikutusta ja yhteistoimintaa, mutta toki työnantaja direktio-oikeutensa kautta lopulta määrittelee pitkälti toimintansa.

Kirjoittajan tiedot ja kasvot.

Hyvinvointia uudessa työkulttuurissa

Työkulttuurin uudistaminen vaatii aikaa, sitoutumista ja avointa keskustelua koko henkilöstön kesken. Jatkuvaa palautetta kannattaa käyttää muutosten seurannassa hyödyksi.

Tyytyväisyyden kulttuurin luominen on jatkuva prosessi, joka vaatii sitoutumista ja johdonmukaista työtä kaikilta organisaation/ työpaikan/ tiimin jäseniltä.

Oletko valmis tekemään muutoksia ja rakentamaan yhdessä positiivista työympäristöä?

Kuvituskuva.

Työvoimapulan olemus Lapissa – mistä ratkaisun avaimet?

Lapissa muun Suomen tapaan väestö ikääntyy, eläköityy ja ikäluokat pienenevät, mikä heijastuu työvoiman tarjontaan. Työmarkkinoilla olevien ja sinne siirtyvien määrä vähenee ja työmarkkinoilta poistuvien määrä lisääntyy. Työvoimatarpeen muutoksen taustalla kohti työvoimapulaa ja kohtaanto-ongelmaa ovat elinkeinorakenteen muutos sekä työvoiman tarjonnassa tapahtunut kehitys.

Kuvaamme tässä artikkelissa lappilaista työvoiman kohtaannon muutosta sekä lappilaisten työnhakijoiden riskitekijöitä. Lisäksi pohdimme johtamisen mahdollisuuksia työvoiman kohtaanto-ongelman ratkaisemisessa.

Kirjoittajien tiedot ja korkea hampurilainen.

Kehittyvä johtaja tarjoilee maistuvia palautepurilaisia

Miltä maistuisi palautehampurilainen, joka on positiiviseen sävyyn rakennettu ja huomioi yksilön lisäksi vuorovaikutuksen? Tai miltä kuulostavat motivoinnin keinot, joiden avulla kasvatetaan työtekijän sisäistä motivaatiota? Millaisia työkaluja esihenkilöt tarvitsevat tulevaisuudessa ja miten luodaan positiivinen yhteishenki työyhteisöön?

Kurkistamme tässä artikkelissa opiskelijoiden kasvamiseen esihenkilöiksi, joiden myötä syntyy uudenlaista johtamiskulttuuria työpaikoille.

Kirjoittajien tiedot ja kuvituskuva.

Työn pitovoiman vahvistaminen matkailu- ja palvelualalla

Lapin matkailu- ja palvelualan työyhteisöjen kanssa tehdyn kehittämistyön avulla alan työn pitovoimaa tukevat asiat on tuotu keskusteluun ja näkyväksi lappilaisissa työyhteisöissä. Kehittämistyön aikana on tunnistettu työn pitovoimaan, merkityksellisyyteen ja sitoutumiseen vaikuttavia tekijöitä vastuullisuutta painottavissa kehittämiskokeiluissa.

Tässä artikkelissa avaamme vuodenvaihteessa päättyneen kehittämistyömme prosessia ja keskeisiä tuloksia.

Kirjoittajien tiedot ja kasvot.

Voitko hyvin työssäsi?

Sosiaalialan työn on henkisesti äärimmäisen kuormittavaa ja tämä tulee huomioida satsaamalla työhyvinvointiin ja työolosuhteisiin. Sairauspoissaoloihin ja työntekijöiden vaihtuvuuteen ja/tai pysyvyyteen voidaan vaikuttaa esimerkiksi tarkastelemalla työprosesseja ja resursointeja.

Kaikki työhyvinvointia edistävät asiat eivät vaadi rahaa, mutta mikään niistä ei toteudu ilman epäkohtien esille nostamista ja niihin tietoista vaikuttamista. Miten voimme lisätä omassa työyhteisössämme työhyvinvointia, unohtamatta yhteisöllisyyttä?

Kirjoittajien tiedot ja palautelomakkeen iloinen, neutraali ja surullinen piirroskasvo.

Henkilökohtaisen palautteen merkitys päivittäisessä työssä

Työyhteisön dynamiikka ja sen kehittyminen perustuvat vuorovaikutukseen, jossa palautteella on keskeinen rooli.

Työntekijät haluavat palautetta. Tarkstelemme artikkelissamme tilitoimistotyöntekijöiden odotuksia esihenkilöiden antamasta palautteesta. Tutkimuksen tulokset eivät ainoastaan tarjoa arvokasta tietoa taloushallintoalan toimijoille, vaan myös avaavat näkökulmia palautteen merkityksestä.

Kirjoittajan perustiedot tekstinä ja kuvassa pukumies osoittaa sormillaan päätään, jonka tilalla on pelkistetty piirros aivoista.

Tekoälystä tukiälyyn – tekoälyn käyttö on uusi työelämätaito

Työntekijöiden tulisi kohdentaa osaamistaan kriittisiin ja merkityksellisiin tehtäväkokonaisuuksiin, sillä tekoäly tulee viemään osia työtehtävistä.

Jokaisen olisi hyvä pohtia, mikä on omaa ydinosaamista eli etsiä omasta työstä sellaisia inhimillisiä elementtejä, joita tekoäly ei kykene hoitamaan. Ja muistaa silloinkin, että tekoäly on hyvä renki, mutta huono isäntä.

Kirjoittajan tiedot ja kasvokuva.

Joko käytät tekoälyä työssäsi? Aloita näillä vinkeillä

Tässä kirjoituksessa annan ensin muutamia vinkkejä erityisesti ChatGPT:n ilmaisversion käyttämiseen. Maksullinen 4.0-versio sisältää ominaisuuksia, joita toivottavasti tulee myös ilmaiskäyttäjien ulottuville, kuten suulliset tai kuvakehotteet, pääsy nettiin ja kuvien generointi. Esittelen lopuksi muutaman muunkin tekoälysovelluksen, jotka ovat kaikkien ulottuvilla ja hyödynnettävissä ilmaiseksi.

Kirjoittajien tiedot ja naisen kasvot.

Palvelukseen halutaan: globaaleilla työmarkkinoilla menestyvä tunnelmanluoja

Korkeakoulujen tulee toiminnassaan jatkuvasti pyrkiä ennakoimaan tulevaa. Mitä taitoja tulevaisuuden työelämässä sitten vaaditaan, ja miten korkeakoulut voivat näitä opintoihin sisällyttää? Ajattelumme tukena toimii DigiUra-hankkeessa tehtyjen työelämäedustajien haastatteluiden lisäksi ’Lapin tulevaisuuskuvat 2040-luvulla’ raportin työuria koskevat skenaariot.

Kirjoittajan tiedot ja ihmiskasvoja kurkistamssa rattaan sisältä.

Ennakoisinko tulevaisuusverstas-menetelmällä?

Tulevaisuusverstas ennakointimenetelmänä mahdollistaa ja yhdistää tulevaisuuteen suuntautuvan ajattelun ja toiminnan. Ennakointimenetelmänä se soveltuu hyvin työelämän tutkimiseen ja kehittämiseen. Sitä on sovellettu esimerkiksi erilaisten työelämän organisaatioiden, yritysten, kaupunkien, kylien, tutkimus- ja kehittämisorganisaatioiden ja koulutusorganisaatioiden kehittämistyössä.

Piirrettyjä ihmisfiguureja ja kirjoittajan tiedot.

Työn muotoilu hyvinvoinnin vahvistajana

Työn muotoilu on työntekijälähtöistä työn muokkaamista hyvinvoinnin, myönteisten asenteiden ja toiminnan optimoimiseksi. Se on itselle tärkeiden työn voimavarojen vahvistamista ja myös toisten ihmisten voimavarojen lisäämistä.

Työn muotoilun aamupäivä -tapahtumassa tammikuussa 2023, pohdittiin sen monia mahdollisuuksia.

Piirrettyjä ihmisfiguureja ja kirjoittajan tiedot.

Tilakokemukset tulevaisuuden monipaikkaisessa työssä

Hybridityöllä tarkoitetaan nykytyön organisoitumisen globaalia mallia, jossa työntekijät tekevät osan työajastaan päätyöpaikallaan, kuten toimistossa, ja lopun työajasta he työskentelevät etänä.

Tilakokemusten 6T-malli kehitettiin, kun tekniikan asiantuntijoiden ja käytettyjen mittareiden rinnalle tarvittiin ei-mitattavien asioiden eli kokemusten kuvaamiseen väline ja malli.