Tekoälystä tukiälyyn – tekoälyn käyttö on uusi työelämätaito

Lataa PDF-tiedosto

Marika Saranne, KTM, osaamispäällikkö, Digitaaliset ratkaisut -osaamisryhmä, Lapin ammattikorkeakoulu

Tekoälymurros on meneillään ja monet miettivät, miten tekoäly tulee vaikuttamaan työhöni tai toimialaan, jossa toimin. Vastaus on, että tekoäly tulee vaikuttamaan jokaiseen toimialaan, mutta sen vaikutuksen mittakaavat voivat vaihdella toimialasta riippuen.

Jo nyt on tekoälyn avulla mahdollista tehdä vähemmällä kokemuksella monimutkaisempia asioita, ja teknologia voi avustaa työntekijää siinä, miten hän valmistautuu, neuvoo tai kartoittaa asioita työhönsä liittyen. Tekoälyn avulla työntekijä osaa paremmin ja nopeammin tuottaa tai ottaa haltuun asioita, mitä ei luultavasti osannut tai mikä olisi vienyt ennen paljon aikaa.

Jotta saa hyötyjä irti tekoälyäsovelluksista, tulee ottaa haltuun promptit. Prompt on kehoite (tai käsky), jonka käyttäjä antaa ohjelmalle saadakseen halutun toiminnon aikaiseksi. Mitä paremmin osaa kehottaa tai kysyä tekoälyltä, sen parempaa sisältöä se tuottaa. Tekoäly voi auttaa asiantuntijoita työtehtävissään ja siten nopeuttaa tai kehittää palveluita ja vapauttaa aikaa muuhun toimintaan.

Tunnettuja tekoälysovelluksia

Tällä hetkellä ehkäpä tunnetuimpia ja käytetyimpiä tekoälysovelluksia ovat laajoihin kielimalleihin (LLM´s) perustuvat generatiiviset tekoälysovellukset, jotka edustavat tekoälysovellusten kategoriassa ns. itsenäisiä tekoälysovelluksia. Näiden rinnalle on tullut toinen kategoria, eli niin kutsutut tuotteet, joissa tekoäly on upotettu osaksi tuotetta (SaaS; software as service). Näistä voidaan mainita esimerkiksi Microsoft 365 Copilot, Adoben Firefly, Salesforce Einstein ja Google Duet AI from Docs. Nämä tarjoavat laajempia tekoälyn käytön kohteita tuoteperheen sisällä, mutta toisaalta voi olla niin, että ns. ”stand-alone” ohjelmistot voivat olla tehokkaampia juuri siinä tehtävässä, johon ne on koulutettu.

Alla olevassa taulukossa on esitelty tunnetuimmat generatiiviset tekoälysovellukset, jotka tuottavat tekstiä, kuvaa tai videota ja niiden mahdolliset käyttökohteet.

Taulukko 1. Yleisimpiä tekoälysovelluksia

TyökaluKäyttötarkoitus
ChatGBT, Bing, Bard, Perplexity, Claude 2Tekstin luominen ja analysointi
Midjourney, Dall-e2, Adobe Firefly, Leondardo, Stable DiffusionTekstistä kuvaksi ja suunnittelu
RunwayML, PikLabs, Wonder Dynamics, KaiberAITekstistä videoksi ja kuvasta videoksi, kehittynyt video editointi, videosta videoksi muunnokset, hahmojen sijoittaminen
D-ID, HeyGen, Synthesia, PlayHT, Adobe Enhancer, AWS speech generatorÄänityökalut, äänikloonit, puhevideot

Monet ovat mahdollisesti kokeilleet ehkä tunnetuinta tekoälysovellus ChatGBT:tä testaten, miten sitä voisi hyödyntää omassa työssään.  Muita vastaavia keskustelupohjaisia tekoälytyökaluja ovat Bard, Claude 2 ja Llama2. Näiden avulla työntekijä voi pallotella ideoita vaikkapa puheen tai esitelmän pitämiseksi, mahdollisen ohjeistuksen luomiseksi tai blogitekstin tuottamiseksi eli enää ei työntekijän tarvitse aloittaa tyhjältä paperilta.

Midjourney, DALL-E 2, Adobe Firelfy ja Leonardo AI -tekoälysovellukset auttavat työntekijää visuaalisen ilmaisun tehtävissä, eli tekstikomennoilla voidaan luoda kuvia ja saada suunnitteluapua visuaalisten sisältöjen luomiseen. Jos on tarpeen luoda videoita, voidaan ottaa käyttöön Runaway, Wonder Dynamic tai KaiberAI, joiden avulla teksti tai kuva muodostuu videoksi. Sovelluksissa on mahdollista editoida tai tehdä videosta uutta muunnosta ja myös sijoittaa videoihin hahmoja. D-ID, HeyGen, AWS Text-to-Speech ja  PlayHT ovat äänityökaluja, joilla saa tuotettua ääntä, puhetta tai ääniklooneja, jotka voivat puhua vaikkapa videoesityksen englanniksi. Ja kaikkien näiden lisäksi on siis olemassa satoja muita applikaatiota, jotka generoivat monenlaista sisältöä.

Jo tällä hetkellä edistyneet, laajoihin kielimalleihin perustuvat sovellukset ymmärtävät kuvia, puhetta ja tiedostoja kyeten tuottamaan niistä tuloksia ja joita voi käyttää syötteenä, jonka annat tekoälylle (syöte, kuva, teksti eli prompt). Sovellukset pystyvät multimodaaliseen tehtävään ja voit promptata vaikkapa ”mitä näet kuvassa ja tee siitä tehtävälista”, voit pyytää datasta taulukkoja tai voit ottaa lounaasta kuvan ja kysyä paljonko siinä on kaloreita tai millä reseptillä voisin tehdä kyseisen ruoan.

Tekoäly ei korvaa ihmistä vaan toinen ihminen, joka hyödyntää tekoälyä

Jokaisen olisi hyvä pohtia, mikä on omaa ydinosaamista ja mitä ei anna tekoälyn ottaa haltuun, eli omasta työstä tulisi etsiä sellaisia inhimillisiä elementtejä, joita tekoäly ei kykene hoitamaan. Tekoäly ei vie töitä, vaan toinen ihminen, joka osaa hyödyntää tehtävissään tekoälyä.  Voisi todeta, että kun kaikki on mahdollista, niin keskittymisestä tulee eräs tärkeimmistä taidoista. Työntekijöiden tulisi kohdentaa osaamistaan kriittisiin ja merkityksellisiin tehtäväkokonaisuuksiin, sillä tekoäly tulee viemään osia työtehtävistä.

Tekoälysovellusten hyödyntäminen alalla kuin alalla vaatii asiantuntijuutta ja osaamista, sillä tekoälyyn ei voi luottaa sellaisenaan. Huomionarvoista tekoälyn osalta on se, että se ei ota vastuuta, vaan ihminen ottaa vastuun ja tästä syystä ihmisen pitää tietää mitä tekoäly tekee. Tekoälysovellusten mahdollisuutena on nopeat ja laadukkaat vastaukset, jotka sisältävät ehdotuksia ja tarjoavat peruskattauksen tehtävänannosta, mutta oma osaaminen asetettava tekoälyn vastausten edelle. Toisin sanoen aina tarvitaan alakohtainen asiantuntijuus, jotta voidaan katsoa/tarkistaa/jatkojalostaa tekoälyn avulla tuotettua sisältöä.

Pukumies, jonka pään tilalla on pelkistetty piirroskuva aivoista.

Kuva 1. Tekoäly – Codemen

Tekoälyä voidaan käyttää yhä laajemmin hyödyksi esimerkiksi aloilla, joissa on paljon dataa ja joissa tarvitaan personointia, ja näistä aloista esimerkkinä voivat toimia myynti- ja markkinointiala. Voit tuottaa alustavia ideoita markkinointisuunnitelmaan liittyen, laatia sisältöstrategian ja tuottaa niihin liittyvä ideoita, joita voi sitten mukauttaa yrityksen omiin tarpeisiin ja tavoitteisiin. Tekoälyn avustuksella voi myös saada esimerkkejä markkinointitoimenpiteisiin ja kuinka niitä voisi käytännössä tuottaa tai tehdä. Näiden lisäksi työntekijä voi kysyä toimenpiteisiin liittyviä ohjeita tai ideoita, vaikkapa ehdotuksia yrityksen markkinasloganeiksi tai ideoita somemarkkinointiin liittyvistä tunnetiloista. Visuaalisen sisällön tuottaja voi hyödyntää tekoälysovelluksia, jotka tuottavat kuvaa ja saada apuja sisällön suunnitteluun ja luontiin, esimerkiksi logojen, webbisivujen layouttien ja yrityksen yleiseen brändimaailman luontiin. Tekoäly soveltuu siten hyvin alustavaan konseptointiin ja luovaan suunnitteluun.

Tekoälysovellusten kautta työntekijä voi tuottaa yritystoimintaan liittyviä listauksia merkityksellisistä asioista, kuten toimialan avaintekijöistä, kilpailija-analyyseistä ja vertailuista tai pyytää erilaisille toimenpiteille aikatauluja tehtävineen. Lisäksi soveltuva tekoälysovellus voi auttaa yrityksen blogipostausten kirjoittamisessa ja joko tiivistää tai laajentaa asiantuntijatekstejä.

Yrityksen näkökulmasta tekoälysovellukset tarjoavat moninaisia mahdollisuuksia. Kuvitellaan tilanne, jossa työntekijä ei löydä yrityksen intrasta tietoa tai ei löydä sitä kaikkea tietoa, joka liittyy aihealueeseen. Kuinka kätevää olisi promptaamalla hakea kaikki tiedot aiheesta, saada siitä tiivistelmä tai yhteenveto esim. jonkin päätöksen tai ohjeen osalta, joka olennaisena osana liittyy tehtävän eteenpäinviemiseen. Intranet ja tekoäly voisi toimia hyvin yhdessä, tekoäly hakee ja yhdistelee tietoa eli hakee samaan sisältöön liittyvät tiedot ja tuottaa niistä esimerkiksi yhteenvedon hakijalle. Kohta on mahdollista saada vaikkapa palaveriyhteenveto Teams-palaverista, eli tekoäly kuuntelee palaveria ja tekee siitä yhteenvedon. Tekoäly tulee tuottamaan osia toimistotyöstä ja siten muuttamaan ”perinteistä” toimistotyötä.

Tekoäly on hyvä renki, mutta huono isäntä

Tekoälysovelluksista saattaa saada sellaisen kuvan, että voimme estottomasti hyödyntää sitä töissämme ja luottaa siihen, että sisältö on älykästä. Asia ei ole näin, vaan tekoäly ”arpoo” oikeita vastauksia ja ihmisen tulee tarkistaa, että onko asia oikein. Tekoäly ei siis itsessään ole älykästä, vaan sen tuotokset voivat sisältää epätarkkuuksia ja virheitä. Koneet eivät osaa ajatella, mutta sinä osaat.

Älä luota sokeasti tekoälyyn, sillä se hallusinoi, siinä voi olla tekijänoikeusrikkomuksia tai taustalla voi olla, että tekoälysovellus on voitu kouluttaa vanhalla datalla. Tekoälysovelluksia käytettäessä on tiedostettava läsnäolevat tietoturvariskit ja voisi ohjeistaa, että tekoälysovellusta tulee aina ajatella niin sanotusti kolmantena osapuolena. Aina kun syötät sovellukseen jotain, luovutat tiedot ja niitä voidaan mahdollisesti käyttää edelleen eli jaat kaiken ns. kolmannelle osapuolelle. Käyttäjän on hyvä huomioida ainakin seuraavia asioita käyttäessään sovelluksia: älä laita prompteihin esimerkiksi henkilötunnuksia, tietosuoja-asetuksen alaisia tietoa (GDPR; General Data Protection Regulation) tai asiakkaan luottamuksellisuussopimuksen alaisia tietoja.

Tekoälyn suhteen iso kysymys tulee olemaan ”Intellectual property infringement” eli toisin sanoen tekijänoikeuskysymykset ja tekijänoikeuksilla suojattu sisältö. Tekoälysovellukset ovat kehittyneet vauhdilla ja tulleet käyttäjien käyttöön erittäin nopeasti, ja on selvää, että tekijänoikeuksien osalta tekoälyn tuottamaa sisältöä ja tekijänoikeuksia koskevat lait tulevat viiveellä. Muita lähitulevaisuudessa pohdittavia kysymyksiä ovat esimerkiksi tekoälyn suhde vastuullisuuteen, eettisyyteen ja luotettavuuteen.

Tekoälysovelluksen voi nähdä oman työtehtävän assistenttina, jolle voi antaa tehtäviä, jotka itse viimeistelet. Annetuissa tehtävissään se on osa prosesseja, vaikkapa markkinointi tai vianseurantaprosesseja – tai muuta automatiikkaa, mutta ihmisen tarkkuus vaaditaan aina. Tekoälylle pitää siis antaa ”rooli”, tavoite ja se mihin haluat sen pyrkivän, mitä tavoitellussa sisällössä pitää olla ja miten sitä pitää käsitellä. Tekoälyn kanssa tulee pallotella, sen esittämiä ideoita tulee jatkotyöstää ja ohjeistaa edelleen, siten voit ajatella sovelluksen olevan sinun työhösi liittyvä assistentti tai johdon apulainen.

Lopuksi

Tekoälyllä osalta on nähtävissä valtava demokratisoiva vaikutus, sillä asiat, jotka ovat olleet ennen vaikeita ja vaatinut paljon erikoistaitoja, tulee isommalle joukolle mahdolliseksi. Tämän osalta tekoäly on luo uutta perustavaa laatua olevaa muutosta toimintaympäristössä eli kun ”kuka tahansa” pystyy tekemään jonkun tehtävän tietyllä tasolla, sinun on osattava enemmän, siis rima nousee korkeammalle.

Selvää on se, että tekoälykehitys tulee nostamaan tuottavuutta lisätessään tekemisen tehokkuutta. Jos kykenet käyttämään työssäsi tekoälyä hyväksi, jää sinulla enemmän aikaa kehittämiseen, luovuuteen ja inhimillisiin tekijöihin, joita kone ei voi tehdä.

Mitä olisi hyvä tehdä? Ala testaamaan, mene ja kokeile tekoälysovelluksia rohkeasti.  Opettele promptaamaan, jotta tekoäly tuottaa mahdollisimman hyvin halutun lopputuloksen. Seuraa tekoälyalan kehittymistä esimerkiksi alan vaikuttajien ja organisaatioiden kanavissa (esim. Esa Riutta – WebOpettaja – YouTube, Justin Fineberg, Neurons Lab | Home (neurons-lab.com)), tutustu parhaisiin käytäntöihin, pohdi ja keskustele työtiimisi kanssa tekoälyn esteistä, tarpeista ja mahdollisuuksista.

Miettikää yhdessä työpaikalla millainen tekoälysovellus sopisi parhaiten tukemaan työtehtäviä. Ota haltuun pääpiirteet tekoälyn eettisistä linjauksista. Yleensäkin organisaatiossa tulisi myös valmistua miettimään tekoälyn käytön menettelytapaohjeistusta, sillä näitä ihan varmasti tullaan kysymään lähivuosina. Olisi hyvä jos organisaatiossa olisi esittelyluontoisia ”Tekoälysovellusten tutkimusmatka” -sessioita henkilökunnalle. Näiden sessioiden avulla nähtäisiin mitä kaikkea tekoälysovellukset mahdollistavat ja sitten työtiimi yhdessä voisi miettiä, miten me voisime työssämme hyödyntää sovelluksia.

Uusia ja erilaisia tekoälysovelluksia tulee kovalla vauhdilla lisää. Toimialoille syntyy uusia palveluita, joissa tekoäly on keskiössä. Tekoälyavusteisuus tulee aloille, tekoäly avustaa ja ihminen muokkaa. Meille jää aina ajattelu ja luovuus.

Lähteet:

Pörssisäätiö: Talousviikko 2023 -Tekoäly ja talous -Missä nyt mennään? www.porssisaatio.fi 6.10.2023

Ekonomiliitto: Generatiiviset tekoälysovellukset markkinointitoimiston käytössä www.ekonomit.fi 7.10.2023

Ekonomiliitto: Tekoäly markkinoinnissa ja sisällöissä www.ekonomit.fi 8.10.2023

Kytö, Miska, Microsoft 356 Copilot tulee ja mullistaa tietotyön – mutta viekö se työpaikkani? Microsoft 365 Copilot tulee ja mullistaa tietotyön – mutta viekö se työpaikkani? (sulava.com) 9.10.2023

Euroopan komissio, Digitaalitalouden ja -yhteiskunnan indeksi (DESI) Digitaalitalouden ja -yhteiskunnan indeksi (DESI) | Shaping Europe’s digital future (europa.eu) 9.10.2023

Tekoäly ja tekijänoikeus: katsaus oikeudellisiin haasteisiin, Tekoäly ja tekijänoikeus: katsaus oikeudellisiin haasteisiin – MRKTNG 12.10.203

Tervetuloa tekoälyn sukupolveen, https://www.adobe.com/fi/sensei/generative-ai.html 6.10.2023

Asiasanat: työelämä, tekoäly, osaaminen, muutos, työelämätaito, teknologia