Kumppanuus on sitä, että saamme toimia yhdessä ihmisten, organisaatioiden ja alueemme hyväksi. Kuinka kumppanuus toteutuu, ja miten sen ammattikorkeakoulussa koemme? Miten kumppanimme ovat sen kokeneet? Näihin kysymyksiin saamme vastauksia tässä LUMEN-lehden kumppanuusteemaisessa numerossa. Tervetuloa lukijaksi!
In English
Korkeakoulujen välinen kisa käydään etenevässä määrin myös sillä, kuka on luotettavin kumppani ja kenen kanssa työelämän yhteistyö toimii. Lapissa on aina nähty, että mitä tiiviimpänä rintamana vaikuttamistyötä tehdään, sitä paremmin porukalla pärjäämme.
In English
Tarvelähtöinen TKI-palvelutuotanto edellyttää ammattikorkeakoululta ennakointia. Siksi myös yritysten tulee kertoa tarpeistaan ja ideoistaan ennakoivalla otteella. Näin AMK pystyy vastaamaan kuhunkin tarpeeseen parhaiten sopivalla instrumentilla.
Aikuisiällä oppiminen tapahtuu useimmiten työnantajan tarjoamissa koulutuksissa. Kouluttamiseen on myös tarjolla hyvä määrä erilaisia tukia. Kouluttautumismahdollisuudet lisäävät työnantajan vetovoimaa, mutta mistä yrittäjä tietää, onko henkilöstön kouluttamisesta hyötyä?
Mitä tuotteistaminen tarkoittaa ja miten Lapin AMK voi tuotteistaa omia TKI-palveluitaan niin, että ne sopivat yhteen muiden organisaatioiden palveluiden kanssa?
Tornionlaakson kulttuuri-identiteetti ja luonto ovat osin Struven ketjun perintöä. 1800-luvulla tehty merkittävä tieteellinen työ on jättänyt jälkensä historian kirjoihin, arkistoihin sekä myöhempään tutkimukseen. Struve North -hanke yhdistää Lapin ammattikorkeakoulua ja sen strategisia kumppaneita, Maanmittauslaitosta ja Tornion kaupunkia jo kolmatta vuotta.
Lapin yliopiston ja Lapin ammattikorkeakoulun yhteisen Digiura-hankkeen työntekijät haastattelevat Lapin ammattikorkeakoulun kumppaneita osaamisen kehittymisestä kumppanuussuhteessa. Haastateltavina ovat Lapin yliopiston alumni ja Lappset Group Oy:n hallituksen puheenjohtaja Johanna Ikäheimo sekä Marjetas Academy Oy:n toimitusjohtaja Jari Marjeta.
27 % suomalaisista pk-yrityksistä on ottanut kestävän kehityksen osaksi liiketoimintastrategiaansa ja toimintansa ydintä. Standardien hyödyistä ja tarpeellisuudesta on yrityksissä hyvä käsitys, mutta juuri omaan toimintaan soveltuvien standardien valinta koetaan vaikeaksi.
Hiilineutraaliuden saavuttamiseksi päästöjä tulee vähentää niin, että päästöt ovat yhtä suuret kuin niitä sitovat hiilinielut. Ilmastonmuutoksen hillinnän edelläkävijöiden HINKU-verkostoon kuuluva hiilineutraali kunta on sitoutunut tavoittelemaan 80 %:n päästövähennyksiä vuoteen 2030 mennessä.
Kiertotaloussiirtymä voi parhaimmillaan tuoda Suomelle niin taloudellista, ekologista kuin sosiaalistakin hyötyä. Siksikin se tarvitsee toimivia kumppanuuksia, jotka mahdollistavat siirtymisen ja liiketoimintamallien kehittämisen.
Lapin ammattikorkeakoulu ja SSAB solmivat vuonna 2019 strategisen kumppanuussopimuksen. Sen mukaisesti yhteistyötä tehdään materiaalien testaamisessa, materiaalien ominaisuuksien määrittelyssä, hankkeissa ja koulutuksessa.
Kemin Digipoliksen ja alueellisten koulutusorganisaatioiden yhteisen esiselvityshankkeen tavoitteena oli tukea alueen pk-yritysten kasvua osana äkillisen rakennemuutoksen (ÄRM) aiheuttamia negatiivisia vaikutuksia. Hankkeessa saatujen tulosten perusteella tehdään jatkosuunnitelmia pk-yritysten kasvun edistämiseksi alueella.
Yhteistyö Metsähallituksen ja Lapin ammattikorkeakoulun välillä on jatkunut jo pitkään ja kumppanuussopimuksen myötä yhteistyö on tiivistynyt.
Maanmittauslaitos ja Lapin AMK tekivät yhteistyösopimuksen vuonna 2019. Sen myötä Iina Hellström ja Mika Rostedt ovat opiskelleet MML:n ryhmän mukana maanmittaustekniikkaa Lapin AMK:ssa.
Työelämälähtöisyys tarkoitta kohtauttamista. Työelämästä kumpuaa erilaisia kehitysideoita, joita ei välttämättä tulisi huomioitua, mikäli vastavuoroista keskustelua ei käytäisi aktiivisesti.
Koulutuskumppanuudella voidaan vahvistaa yritysten ja julkisten organisaatioiden johtamiseen, henkilöstön hyvinvointiin ja liiketoiminnan kehittämiseen liittyvää osaamista. Samalla tuetaan pohjoisten yritysten ja organisaatioiden menestystä ja vaikuttavuutta digitalisaation, kansainvälistymisen, väestörakenteen muuttumisen ja kestävän kehityksen vaatimusten muuttamassa toimintaympäristössä.
Avoimia työpaikkoja on, mutta tekijöitä ei löydy. Suomen väestö ikääntyy ja syntyvyys laskee samaa tahtia. Väestön ikääntymisen pysäyttäminen on vaikeaa ja kohtaanto-ongelmat tulevat vain lisääntymään. Väestönkehitykseen voidaan kuitenkin vaikuttaa maahanmuuttoa edistämällä. Talent Boost on OKM:n koordinoima poikkihallinnollinen maahanmuuton toimenpideohjelma.
LUC-korkeakoulukonsernin Study+ -kehittämistyön tavoitteena on vahvistaa opetusta ja oppimista erilaisissa oppimisen ympäristöissä hyvinvointia ja yhteisöllisyyttä tukien. Digitaidot+ -hankkeessa ovat kohderyhmänä kaikki korkeakouluopiskelijat, mutta erityisesti he, jotka kokevat tarvitsevansa tukea digiympäristöissä toimiseen.