Millainen kumppani sinä olet?

Lataa PDF-tiedosto

KTM Mirva Juntti, palvelupäällikkö, Lapin ammattikorkeakoulu

Kuka on sinun kumppanisi? Yhden verkkokalvolla välähtää puolison kuva. Toinen katsahtaa vieressä istuvaan kollegaan lämpimin katsein. Mikäpä siinä. Kunhan ei aivan tyhjää lyö.

Kumppaniajattelu ei ole työelämässäkään mikään uusi ilmiö. Kivikaudella meitä oli kahta sakkia. Metsästäjiä ja maanviljelijöitä. Väittävät, että perimä meistä näkyy vieläkin. Se, nuupahtaako nälkäisenä vai saako verensokerin lasku aikaan raivon, kertoo, kummasta lajityypistä polveutuu. Ne, joiden osaksi jäi lamaantua, saivat säästettyä energiaa sen aikaa, kun raivokkaammat kumppanit saalistivat porukalla adrenaliiniryöpyissään uutta apetta pataan pantavaksi.

Molempia tarvittiin. Ei olisi ollut kenenkään etu, että koko joukko olisi saman saaliin perässä ryskännyt. Ja hyvä oli sekin, että jotkut olivat vedet valmiiksi lämmittäneet, kun eväs sinne viimein kellistettiin. 

Sama logiikka pätee liike-elämän kumppanuuksiin. Pelkistettynä sekin tarkoittaa kahden tai useamman organisaation tiivistä yhteistyötä, mikä johtaa kaikkia hyödyttävään lopputulokseen. Kumppanuus vaatii kehittyäkseen yhdessä sovittua päämäärää sekä toimintatapaa, mikä edelleen pitää sisällään yhteiset menetelmät toiminnan jatkuvaan parantamiseen.

Millainen kumppani Lapin AMK on?

Oppilaitosmaailma on yhtälailla yhteistä sopankeittoa, molemminpuolista oppimista ja tiimityötä  – arvoprosessia, jossa osapuolten tieto, osaaminen ja arvot yhdistyvät osioitaan sakeammaksi liemeksi. Eli kuten Toivola-Luotolan toiminnanjohtaja Johanna Axelsson tiivistää: kumppanuuden myötä meillä on muotoutunut yhteinen tahtotila kehittää alueen ihmisten hyvinvointia.”

Lapin ammattikorkeakoulun sopimuskumppanuuksilla voidaan nähdä ainakin kuusi erilaista päämäärää. Yhteisellä vaikuttamistyöllä edistetään yhteisiä yhteiskunnallisia avauksia tai turvataan muutoin alueen elinvoimaa. Lapissa on aina nähty, että mitä tiiviimpänä rintamana vaikuttamistyötä tehdään, sitä paremmin porukalla pärjäämme.

Strateginen kehittäminen on puolestaan katsomista samaan suuntaan. Olisi röyhkeää kuvitella, etteivät tekemämme strategiset valinnat vaatisi taakseen verkostoa, missä osapuolet jakavat strategiset päämääränsä ja ponnistelevat syvässä luottamuksessa niiden saavuttamiseksi.

Mittakaavaltaan halutuin osa AMK:n kumppanuuksien toiminnoista kohdentuu koulutusten kanssa tehtävään yhteistyöhön. Opinnäytteet, harjoittelupaikat ja oppimistehtävät ovat monelle asiakkaalle tärkein – ehkä jopa ainoa – kehittämisen muoto. Uudet käsiparit kiinnostavat. Systemaattinen vuoropuhelu kumppaneiden kanssa takaa myös koulutuksille ketterän ja kustannustehokkaan tavan nostaa aitoja työelämän ongelmia opiskelijoiden ratkaistavaksi, ja sitä kautta parempien osaajien jalostamiseksi.

TKI-hankkeiden kohdalla kumppanuus merkitsee monesti projektikohtaista ja pitempiaikaista, temaattista yhteistyötä. Uusien asioiden selvittäminen vaatii taakseen vankan tiimin. Kaikkea osaamista ei löydy kenelläkään yksin, vaan hankkeet vaativat monesti useamman organisaation yhteistyötä. Koko joukkueen yhteinen vuoropuhelu parantaa TKI-hankkeiden suunnittelua ja hakemusten laatua. 

Jos asiakkaan tarvitsemaa osaamista ei löydy omasta takaa, se etsitään sopimuskumppaneilta verkostoyhteistyön avulla. On ollut ilo huomata, että esimerkiksi ammattikorkeakoulujen välinen yhteistyö syventyy vuosi vuodelta. Yhteistarjoukset ovat jo arkipäivää. Saalista on helpompi saada, kun voi luottaa kanssakulkijoiden osaamiseen.

Alihyödynnetty kumppanuuksien tarjoama mahdollisuus on tilojen ja laitteiden sekä osaamisen yhteiskäyttö ja niissä tapahtuva yhteiskehittäminen. Jyväskylän ammattikorkeakoulussa on kehitetty malli, missä kalliita investointeja on tehty yhteistyössä yritysten kanssa ja soviteltu laitteen käyttö sitten vuosikellon omaisesti AMK:n ja yritysten välillä. Kumppanuuden mahdollisuuksia soisin pelmastettavan laajemminkin pohdittaessa uusia kehittämisympäristöihin liittyviä investointeja.   

Kuinka olla hyvä kumppani?

Puhuttaessa AMK-tason kumppanuuksista, on toimijoiden intressien olla yhteensopivia ja toisiaan täydentäviä. Kumppanuussopimuksilla yhteistyölle asetetaan muutama selkeä painopiste ja avataan tavoitteet ja hyödyt näin kaikkien nähtäville. Yhteinen viitekehys on oltava selkeänä kaikille – sopimukset ovat aina AMK-tasoisia, eivät henkilöiden tai osaamisalojen omaisuutta.

Todettava on kuitenkin, että edelleen henkilökemioilla on suuri merkitys. Avoin, suora ja jatkuva vuorovaikutus toimijoiden kesken on avain luottamuksen syntyyn ja vahvistumiseen. Tästä syystä kumppanuuksille on aina määritelty yhdyshenkilöt, joiden vastuulla yhteydenpito ensisijaisesti on.

Tulevaisuus tehdään yhdessä!

Korkeakoulujen välinen kisa käydään etenevässä määrin myös sillä, kuka on luotettavin kumppani ja kenen kanssa työelämän yhteistyö toimii. Jokainen on omalta osaltaan vastuussa maineestaan kumppaniemme silmissä. Jos kivikaudellakin makeimmat lihapadat odottivat sitä, joka osasi tiimipelaamisen taidon, ei tilanne ole sen kummempi vielä tänäkään päivänä.