Monet organisaatiot, myös sosiaali- ja terveysalalla, ovat kompastuneet digitalisaation aikana samaan kiveen: uutta teknologiaa on tarkasteltu lähinnä irrallisena ratkaisuna tai lisäosana, joka on ”tipautettu” osaksi arkea ja jääty odottelemaan tuottavuushyötyjä. Myöhemmin on havahduttu siihen, että teknologia ei muuttanutkaan juuri mitään, koska rakenteet, prosessit ja vastuiden jakoon liittyvät seikat jäivät huomioimatta ja digitalisaation johtaminen ontui.
Column in English
Sosiaalialalla ei ole perinteisesti kerätty vaikuttavuustietoa, mutta eri hyvinvointialueilla on parhaillaan käynnissä kehittämistoimia vaikuttavuustiedon saatavuuden parantamiseksi.
Artikkelissa avataan vaikuttavuuden ja sen arvioinnin monitasoisuutta sekä analytiikan mahdollisuuksia tukea sosiaalihuollon vaikuttavuuden arviointia ja tiedon hyödyntämistä.
Organisaatiot toimivat yhä useammin toimintaympäristöissä, joita kuvaa epävarmuus, monimutkaisuus ja nopea muutos. Päätöksiä joudutaan tekemään tilanteissa, joissa saatavilla olevaa tieto voi olla puutteellista tai ristiriitaista. Tämä artikkeli tarkastelee, miten organisaatiossa voidaan vahvistaa ennakointitietoon perustuvaa johtamista.
Erätauko-keskustelu on dialogiin perustuva keskustelumenetelmä. Sen tavoitteena on edistää tasavertaista ja rakentavaa vuorovaikutusta eri taustoista tulevien ihmisten välillä.
Tässä artikkelissa arvioidaan, miten Erätauko-keskustelu menetelmänä soveltuu yhteisen tiedon ja ymmärryksen luomiseen työyhteisössä ja miten sitä voidaan käyttää työyhteisön kehittämiseen. Tapausesimerkkinä toimii eräs Etelä-Suomen aluehallintovirastoon kuuluva asiantuntijayksikkö.
Luonto, riskit ja organisaation riskienhallinta kytkeytyvät selkeästi toisiinsa. Luonnossa tapahtuvat muutokset vaikuttavat organisaatioon ja toisaalta organisaation oma toiminta vaikuttaa luontoon. Kyse on toimijariippumattomasta ennakoivasta, resilientistä ja prospektiivisesta ajattelusta. Toisin sanoen kyse on kyvystä sopeutua, selviytyä ja palautua sekä tahtotilasta toimia ja katsoa eteenpäin avoimesti ja ratkaisukeskeisesti.
Tässä artikkelissa tarkastellaan luontoa ja organisaatioiden riskienhallintaa tuomalla esille muutamia riskienhallinnasta tuotettuja raportteja, riskien hallintaa tukevia viitekehyksiä sekä riskienhallinnan asiantuntijuuden edellytyksiä.
Alaikäisiin kohdistuva väkivalta on vakava yhteiskunnallinen ongelma, joka vaatii viranomaisten välistä yhteistyötä ja strategista lähestymistapaa. Osaamisen kehittäminen, strateginen ennakointi ja johtaminen ovat keskeisiä tekijöitä alaikäisiin kohdistuvan väkivallan ennaltaehkäisyssä. Barnahus-malli tarjoaa tehokkaan ja lapsiystävällisen lähestymistavan, mutta sen onnistunut toteuttaminen edellyttää jatkuvaa kehittämistä, yhteistyötä ja sitoutumista kaikilta osapuolilta.
Toimintaympäristöstä ja kohtaamistamme haasteista on tullut kompleksisia eli mutkikkaita. Mutkikkaiden haasteiden tunnusmerkki on, että niihin ei ole yhtä ainoaa oikeaa vastausta tai ratkaisua.
Johtajat ja tiimit voivat hyödyntää polariteetteja menestyäkseen epävakaassa ympäristössä ja edistääkseen kestävää kehitystä ja liiketoimintaa. Polariteettien kanssa työskennellessä suositaan ’sekä-että’ -ajattelua ’joko-tai’ -ajattelun sijaan.
Maahanmuuttokeskustelua leimaa usein vastakkainasettelu: puhutaan meistä (kantaväestö) ja heistä (maahanmuuttajat). Vastakkainasettelua ylläpitävät mielikuvat, ennakkoluulot, yhteiskunnan rakenteet ja syrjintä eivät välttämättä ole suoranaista rasismia, vaan niiden takana voi myös olla muukalaispelkoa, ksenofobiaa.
Saataisiinko kokemuksien jakamisella hälvennettyä ennakkoluuloja?
Onnistuneessa rekrytoinnissa paras hakija ei karsiudu pois esimerkiksi ennakkoluulojen tai tiedostamattomien olettamusten takia. Kerromme tässä artikkelissa, mitä on kielitietoinen rekrytointi ja miten sillä tuetaan työnantajan valmiuksia tunnistaa paremmin kansainvälistä osaamista ja rekrytoida parhaat osaajat tehtävään kielitaustasta riippumatta.
Lapin AMK on sitoutunut edistämään vastuullisuutta ja kestävää kehitystä kaikessa toiminnassaan.
Artikkeli tarjoaa katsauksen sosiaalisen kädenjäljen kasvattamisen merkityksestä aluekehitykselle ja yrityksille. Avaamme myös niitä konkreettisia toimia, joilla Lapin AMK edistää sosiaalista vastuullisuutta. Tarkoituksenamme on myös haastaa lukijoita pohtimaan, miten kukin omilla valinnoillaan voi kasvattaa sosiaalista kädenjälkeä.
Moni saattaa ajatella, että kiertotalous koskee vain tiettyjä teollisuuden aloja tai suuria yrityksiä. Kuitenkin myös pienemmät yritykset eri toimialoilla voivat osallistua kiertotalouteen ja hyötyä siitä. Osallistuminen olis tärkeää myös yhteiskunnallisesta näkökulmasta.
Onneksi niistä löytyy jo oivallisia esimerkkejä.
Kokeilussa on kyse ennakkoluulottomasta tavasta ajatella, joten kokeilijan on oltava valmis siihen, että onnistuneeseen lopputulokseen pääseminen on enemmän tai vähemmän riskialtista. Näin ollen kokeilujen toteuttamiseksi tarvitaan luottamusta omaan ja toisten osaamiseen, rohkeutta kokeilla uutta ja kykyä oppia virheistä sekä avointa ja vuorovaikutteista toimintakulttuuria.
Lumen-lehden kevätnumeron 2/2024 teemana on kokeilukulttuuri ja kokeilut. Tervetuloa lukijaksi!
In English
Monilla aloilla haluttaisiin turvautua ajattelutapaan, joka nojaa suljettuihin systeemeihin. Suljetuissa systeemeissä ihminen toimii ennustettavasti kuin kone ainakin, eikä ulkoiset tapahtuvat vaikuta ihmisen toimintaan.
Organisaatiossa tai työyhteisössä vallitseva kulttuuri voi monin tavoin estää tai edistää kokeiluihin suhtautumista ja niihin ryhtymistä.
Työn muutoksessa on esihenkilöllä ja johtajalla keskeinen rooli. Toki ihminen voi usein muotoilla ja suunnitella työtään ja työtehtäviään myös oma-aloitteisesti. Yhtä kaikki, vain muuttamalla ympäristöä, jossa toimimme ja välineitä, joilla työskentelemme sekä tapaa, jolla toimimme, voimme muuttaa työelämää inhimillisempään suuntaan.
Lumen-lehden teemana on tällä kertaa Ihminen, työ ja uudistava johtaminen. Tervetuloa lukijaksi!
In English
Hyvällä itsensä johtamisella voi vaikuttaa työn tuloksellisuuteen, työhyvinvointiin, jaksamiseen ja tasapainoisempaan elämään.
Ammattikorkeakouluopinnoissakin tulisi esimerkiksi erilaisten pedagogisten ratkaisujen avulla vahvistaa nykyistä enemmän opiskelijoiden itsensä johtamisen taitoja. Samalla tuettaisiin ja kannustettaisiin tulevaisuuden asiantuntijoita elinikäiseen oppimiseen, työelämässä menestymiseen ja urakehitykseen.
Etätyössä ja -johtamisessa suurin haaste on luottamus. Luottamuksen lisäksi etäjohtamisen kulmakiviä ovat arvostus ja avoimuus. Esihenkilön on osattava toimia digitaalisen ympäristön ja vaihtelevien tilanteiden mukaan, eikä vanhanaikainen johtamisosaaminen siihen riitä.
Valmentavan johtamisen avulla jokaisen potentiaali tulee esiin ja uutta tietoa sekä osaamista pystytään kerryttämään.
Yk:n kestävän kehityksen toimintaohjelma Agenda 2030 on nyt puolessa välissä. Yritykset ovat lähteneet aktiivisesti viestimään vastuullisuudestaan, mutta vain harvat asettavat toiminnalle tavoitteita tai julkaisevat niiden tuloksia.
Kestävän kehityksen sisäiset muutostaidot (IDG) -viitekehys on avoin yhteiskehittämisprojekti, jossa kartoitetaan kestävään kehitykseen tarvittavaa osaamista ja kyvykkyyksiä.
Lainsäädännössä on määritelty monia asioita, jotka on otettava huomioon, että työntekijöiden hyvinvointi voidaan turvata – toimenpiteet eivät ole vapaaehtoisia vaan velvoittavia.
Aito halu henkilöstön kuulemiseen ja osallistamiseen on tärkeää, jotta voidaan saada parhaita tuloksia toimintaan. Lainsäädännöissä edellytetään monissa paikoin vuorovaikutusta ja yhteistoimintaa, mutta toki työnantaja direktio-oikeutensa kautta lopulta määrittelee pitkälti toimintansa.
Pedagogiseen johtamiseen voidaan katsoa lähtökohtaisesti kuuluvan ajatus uudistumisesta ja muutoksesta.
Kuvaan tässä artikkelissa Lapin ammattikorkeakoulussa vuosina 2020-2023 toteutettua pedagogista johtamista keskittyen AMK-tason strategisen pedagogisen johtamisen näkökulmaan ja sitä kuvaaviin käytännön esimerkkeihin.