Pyysin ihan kokeilumielessä ChatGPT:tä kirjoittamaan artikkelin kokeilukulttuurista.
Tekoälyn käyttö kokeilukulttuurissa todennäköisesti nopeuttaa ja monipuolistaa monien asioiden kehittelyjä, antanee uusia ideoita ja osannee yhdistellä epätodennäköisiäkin asioita keskenään. Kuinka tätä osataan hyödyntää parhain päin, jäänee nähtäväksi.
Saimme mahdollisuuden kehittää englanninkielisen restonomikoulutuksen opintojaksoa Collaborative Experience Design tiimissä, johon kuului opettaja, suunnittelija ja opiskelija. Opintojakso toteutettiin tänä vuonna yhdessä kahden kansainvälisen partnerin kanssa.
Kerromme tässä kirjoituksessa yhteiskehittämisen kokemuksia kukin omasta näkökulmastamme.
Työkulttuurin uudistaminen vaatii aikaa, sitoutumista ja avointa keskustelua koko henkilöstön kesken. Jatkuvaa palautetta kannattaa käyttää muutosten seurannassa hyödyksi.
Tyytyväisyyden kulttuurin luominen on jatkuva prosessi, joka vaatii sitoutumista ja johdonmukaista työtä kaikilta organisaation/ työpaikan/ tiimin jäseniltä.
Oletko valmis tekemään muutoksia ja rakentamaan yhdessä positiivista työympäristöä?
Lapin ammattikorkeakoulu on sitoutunut kunnioittamaan korkeakouluyhteisömme monimuotoisuutta. Eettisissä ohjeissa mainitaan, että “Meille jokainen on tervetullut ja arvokas sellaisena kuin on”.
Miten tämä näkyy organisaation arjessa erityisesti monikulttuurisuuden näkökulmasta?
Sosiaalialan työn on henkisesti äärimmäisen kuormittavaa ja tämä tulee huomioida satsaamalla työhyvinvointiin ja työolosuhteisiin. Sairauspoissaoloihin ja työntekijöiden vaihtuvuuteen ja/tai pysyvyyteen voidaan vaikuttaa esimerkiksi tarkastelemalla työprosesseja ja resursointeja.
Kaikki työhyvinvointia edistävät asiat eivät vaadi rahaa, mutta mikään niistä ei toteudu ilman epäkohtien esille nostamista ja niihin tietoista vaikuttamista. Miten voimme lisätä omassa työyhteisössämme työhyvinvointia, unohtamatta yhteisöllisyyttä?
Tässä kirjoituksessa annan ensin muutamia vinkkejä erityisesti ChatGPT:n ilmaisversion käyttämiseen. Maksullinen 4.0-versio sisältää ominaisuuksia, joita toivottavasti tulee myös ilmaiskäyttäjien ulottuville, kuten suulliset tai kuvakehotteet, pääsy nettiin ja kuvien generointi. Esittelen lopuksi muutaman muunkin tekoälysovelluksen, jotka ovat kaikkien ulottuvilla ja hyödynnettävissä ilmaiseksi.
Kirjoitimme vuonna 2019 Pohjoisen tekijät -blogiin tekstin Hubotti opettajana. Nyt huomaamme, että moni puolitosissamme kirjoittamamme asia on toteutunut ja vieläpä odottamattoman lyhyessä ajassa.
Hubotti ei edelleenkään ole työkaverimme, mutta väsymätön tekoäly on tullut pysyväksi osaksi arkeamme, halusimme sitä tai emme.
Nuorille tekoälyn hyödyntäminen on selkeästi luonnollisempaa kuin meille aikuisille. Työskennellessämme erilaisten nuorten kanssa tulee huoleksi tekoälyn lukutaito. On tärkeää varmistaa, että tekoälyn käyttö tapahtuu eettisesti ja huolellisesti. Tietosuoja ja nuorten turvallisuus ovat ensisijaisen tärkeitä.
Organisaatioiden ytimessä on ihminen ja organisaatioiden keskeisin voimavara on ihminen. Ei fyysiset rakenteet, ei digitalisaatio eikä mitkään palveluprosessit organisaatiossa kehity ilman ihmistä. Miten inhimillistä voimavaraa tulisi huoltaa, jotta se jaksaa tässä ajassa?
Sivutuotteiden hyödyntäminen vaikuttaa positiivisesti hiilikädenjälkeen, jolla puolestaan saadaan pienennettyä varsinaisen päätuotteen eli poronlihan hiilijalanjälkeä.
Sivutuotteiden käsittelyyn on olemassa kaupallisia laitteita, mutta ne on mitoitettu huomattavasti suuremman mittakaavan toimintaan kuin mitä meillä täällä Lapissa tehdään.
Opettaja voi käyttää tekoälyä apuna tietyissä tehtävissä ja kohdentaa aikaansa tehtäviin, joista tekoäly ei vielä suoriudu. Lisäksi uhka siitä, että opiskelijat teettävät tehtävänsä tekoälyllä pakottaa kehittämään oppimistehtävistä sellaisia, että se ei itse niiden arvioinnista suoriudu.
Kestämätöntä elämäntapaamme voi pitää sivistysvajeen ilmentymänä. Olennaista olisi saada aikaan yhteiskuntapoliittisen eetoksen muutos. Tarvitaan sivistysloikka.
Mitä kestävän ja vastuullisen muutoksen aikaansaaminen edellyttää opettajan työssä? Millaista pedagogista osaamista opettajalla tulee olla ja miten sitä on mahdollista kehittää?
Kiertotaloussiirtymä voi parhaimmillaan tuoda Suomelle niin taloudellista, ekologista kuin sosiaalistakin hyötyä. Siksikin se tarvitsee toimivia kumppanuuksia, jotka mahdollistavat siirtymisen ja liiketoimintamallien kehittämisen.
Työelämälähtöisyys tarkoitta kohtauttamista. Työelämästä kumpuaa erilaisia kehitysideoita, joita ei välttämättä tulisi huomioitua, mikäli vastavuoroista keskustelua ei käytäisi aktiivisesti.
Kumppanuudet TKI-toiminnassa, opetuksessa ja palveluliiketoiminnassa tarjoavat monenlaisia oppimisympäristöjä myös ammattikorkeakoulun omalle henkilöstölle ja ammattikorkeakoulun opiskelijoille.
Ammattikorkeakoulun ja SantaParkin strateginen yhteistyö on tarjonnut lukuisille matkailualan opiskelijoille elämyksellisen ja autenttisen oppimisympäristön. Kumppanuus on molemminpuolista toimintaa, jossa käydään säännöllistä vuoropuhelua myös uusista yhteistyömahdollisuuksista.
Rovaniemen elävä kaupunkikeskusta ry. kehittää kaupunkikeskustaa aktiivisesti yhdessä yrittäjien, asukkaiden, tapahtuma- ja kulttuurituottajien sekä kaupungin ja sen konserniyhtiöiden kanssa. Kehittämistyön yhteisenä päämääränä on keskusta-alueen viihtyisyyden kehittäminen.