Sisko Häikiö, FM, lehtori, Vastuulliset palvelut, Lapin ammattikorkeakoulu
Minna Väyrynen, FM, lehtori, Vastuulliset palvelut, Lapin ammattikorkeakoulu
Vuonna 2019 kirjoitimme Pohjoisen tekijät -blogiin tekstin Hubotti opettajana. Nyt kun tarkastelemme tekstiämme, huomaamme, että moni puolitosissamme kirjoittamamme asia on jo toteutunut ja vieläpä odottamattoman lyhyessä ajassa. Hubotti ei edelleenkään ole työkaverimme, mutta tekoäly on tullut pysyväksi osaksi arkeamme, halusimme sitä tai emme. Tätä artikkelia varten kokeilimme, miten ChatGPT toimii ja miten sen kanssa voi keskustella tekoälyn käytöstä kielten ja viestinnän opetuksessa.
Syötimme ChatGPT:lle otteita vuoden 2019 blogitekstistämme ja pyysimme sitä kommentoimaan visioitamme. Artikkelissamme esitämme lyhennettyjä otteita ChatGPT:n vastauksista.
Sisko ja Minna vuonna 2019:
”Digitalisaatio ei vähennä viestintätaitojen merkitystä työelämässä, vaan nykyään viestintäosaaminen on monessa työtehtävässä jo osa ammattitaitoa (Isotalus 2019). Yhteisymmärrystä rakentava vuorovaikutus somessa ja kasvokkain, kuunteleminen sekä ajatusten ilmaiseminen suullisesti ja kirjallisesti ovat tärkeitä taitoja jatkossakin (Isotalus 2019; Kaiku Helsinki 2018). Esimerkiksi kirjoitustaidon merkitys kasvaa, kun asiakaspalvelu siirtyy verkkoon (Raevaara 2017; Hakala 2017). Myös monikulttuuriset työyhteisöt ja asiakasryhmät edellyttävät monipuolista kieli- ja viestintäosaamista.”
Miten tämä toteutuu nykyaikana?
ChatGPT vuonna 2023:
Viestintäosaaminen on edelleen äärimmäisen tärkeä taito nykyaikaisessa työelämässä, ja digitalisaatio on itse asiassa lisännyt sen merkitystä monin tavoin. Alla on muutamia tapoja, joilla viestintäosaaminen toteutuu nykyaikana:
1. Sosiaalinen media […]
2. Sähköposti ja verkkoviestintä […]
3. Videokokoukset ja virtuaalinen yhteistyö […]
4. Verkkosisällön tuottaminen […]
5. Kriisiviestintä […]
6. Monikulttuuriset taidot […]
7. Jatkuva oppiminen […]
Yhteenvetona voidaan todeta, että viestintäosaaminen on edelleen elintärkeää työelämässä digitalisaatiosta huolimatta. Se ei ole ainoastaan kirjallista tai suullista viestintää, vaan se kattaa laajan valikoiman taitoja, jotka ovat välttämättömiä menestyksekkäässä ammatillisessa urassa nykyaikana.
Sisko ja Minna vuonna 2019:
”Hubotti hoitaisi rutiinitehtävät myös viestinnässä tehokkaammin ja tarkemmin kuin ihminen, mutta sen äly on toistaiseksi “kapeaa” älyä, joka rajoittuu vain siihen ohjelmoituun aihealueeseen. Työelämän viestintäosaaminen edellyttää kuitenkin kokonaisuuksien ymmärtämistä, laajempia vuorovaikutus- ja tunnetaitoja sekä tilannetajua, jopa nk. kuudetta aistia. Näihin hubotti ei vielä pystyisi, sillä empatian ja tunteiden tulkinnan ohjelmointi ei vielä onnistu. Hubotti ei osaisi tuntea eikä miettiä, miltä siitä itsestä tai jostakin toisesta tuntuu.”
Miten kommentoisit tätä?
ChatGPT vuonna 2023:
On totta, että automatisaatio ja tekoäly, kuten mainitsemasi “Hubotti”, ovat erittäin hyödyllisiä rutiinitehtävien suorittamisessa. Ne voivat tehdä monia tehtäviä tehokkaammin ja tarkemmin kuin ihmiset. Kuitenkin on myös totta, että näillä tekoälyillä on tiettyjä rajoituksia, jotka liittyvät niiden älykkyyteen ja kykyyn ymmärtää monimutkaisempia inhimillisiä vuorovaikutuksia.
Työelämässä viestinnällä on usein syvempi merkitys kuin pelkkä tietojen siirto. Se sisältää vuorovaikutusta, tunnetaitoja ja empatiaa. Tämä pätee erityisesti tehtäviin, joissa on vuorovaikutusta asiakkaiden, kollegoiden tai sidosryhmien kanssa. […]
Vaikka tekoäly voi olla hyödyllinen viestinnän apuväline, se ei toistaiseksi pysty täysin korvaamaan näitä inhimillisiä piirteitä. Empatia ja tunteiden tunnistaminen ovat edelleen inhimillisiä vahvuuksia, joita tarvitaan monissa ammateissa, kuten asiakaspalvelussa, terveydenhuollossa ja johtotehtävissä. […]
Yhteenvetona voisi sanoa, että vaikka tekoäly voi tehdä tietyt tehtävät tehokkaammin ja tarkemmin kuin ihminen, ihmisten välinen viestintä ja tunnetaitojen käyttö ovat edelleen arvokkaita työelämässä ja niitä ei voida helposti korvata automaatiolla tai tekoälyllä, ainakaan täysin. Työntekijöillä on edelleen merkittävä rooli monissa ammateissa, ja heidän kykynsä ymmärtää monimutkaisia vuorovaikutustilanteita ja olla empaattisia ovat keskeisiä tekijöitä menestyksekkäässä työelämässä.
Vuonna 2019 arvelimme, että hubotti ei pystyisi samanlaiseen tarinankerrontaan kuin ihminen. ChatGPT ei pystynyt kommentoimaan seuraavaa katkelmaamme (kuvio 1).
Kuvio 1. ChatGPT hämmentyi ehkä siitä, että väitimme hubottia tekoälyksi
Innostuimme errorista niin paljon, että halusimme laittaa ChatGPT:n entistä ahtaammalle. Kysyimmekin seuraavaksi, onko hubotteja olemassa. Vaikka aikaisemmin ChatGPT oli antanut pätevän kuuloisia vastauksia viestintätaidoista, nyt se ei enää ollutkaan varma, mitä tarkoitamme huboteilla. Kerroimme, että hubotti on human robot, josta kertoi mm. ruotsalainen tv-sarja Äkta människor.
Vastaukseksi saimme tiivistelmän tv-sarjan juonesta:
Sarjan juoni keskittyy ihmisten ja hubottien välisiin suhteisiin sekä eettisiin ja moraalisiin kysymyksiin, jotka nousevat esiin, kun tekemisissä on oikeita ihmisiä muistuttavia robotteja. Tämä konsepti on yleinen scifi-genressä, ja se tarjoaa mahdollisuuden pohtia ihmisen ja teknologian välistä vuorovaikutusta ja inhimillisyyttä.
Halusimme vielä tietää, milloin Äkta människor voisi olla todellisuutta. Näin ChatGPT vastasi:
[…] Ihmismäisten robottien kehittäminen ja niiden laajamittainen käyttöönotto kulttuurissamme edellyttäisi huomattavaa edistystä monilla teknologisilla ja eettisillä aloilla. Lisäksi tulisi ratkaista monia haasteita, kuten tekoälyn eettiset kysymykset, turvallisuus, lainsäädäntö ja yksityisyydensuoja.
Vaikka emme tiedä, milloin “Äkta människor” -tyyppiset humanoidit voisivat tulla todellisuudeksi, on varmaa, että tekoäly ja robotiikka jatkavat kehittymistään, ja niiden vaikutus yhteiskuntaan ja kulttuuriimme kasvaa tulevaisuudessa.
Pohdinta
ChatGPT toisti vastauksissaan sen, minkä kysymyksissämme esitimme. Toisin sanoen, emme juurikaan viisastuneet sen vastausten sisällöistä, vaan ne olivat tuttuja meille jo vuoden 2019 tekstissämme. Olimme kuitenkin ilahtuneita siitä, että se oli ”samaa mieltä” kanssamme viestintä- ja vuorovaikutustaitojen tarpeellisuudesta myös tekoälyn aikakaudella. Onkohan kuitenkin niin, että ChatGPT on aina samaa mieltä kysyjän kanssa?
ChatGPT:n vastausten kieli ja tyyli on huoliteltua ja sujuvaa ja antaa siten hyvin asiantuntevan ensivaikutelman. Kielenkäytöltään se edustaa sitä, mitä olemme tottuneet pitämään asiantuntijaviestintänä, joten vastaanottajalle muodostuu helposti kuva, että sen tuottama sisältökin on luotettavaa ja uskottavaa. Tiedämme kuitenkin, että näin ei ole, eikä sitä voi käyttää tiedonlähteenä samoin kuin vaikka julkaisuja. Viestinnän opetuksessa on panostettu lähdekriittisyyteen, medialukutaitoon ja mediakriittisyyteen. Pitäisikö näiden rinnalle lisätä myös tekoälykriittisyys? Tuleeko kyseenalaistamisesta, epäilemisestä ja faktantarkistuksesta uusi lukutaito?
Todellinen asiantuntijuus korostuu entisestään, sillä oman tiedon jakamisen lisäksi pitää osata tunnistaa todelta vaikuttavat valheet ja osatotuudet eri kanavien tietotulvasta. Mutta miten asiantuntija enää saa omaakaan sanomaansa läpi, jos kaikki epäilevät kaikkea ja tekoälysovellukset muotoilevat näennäisesti uskottavampia viestejä? Palataanko asiantuntijayhteisöissä takaisin kasvokkaisiin tapahtumiin ja kohtaamisiin, joissa verkoston jäsenet pystyvät varmistumaan siitä, että puhuja on todellinen henkilö ja asiansa tuntija?
Korkeakouluopetuksessa me opettajat olemme opiskelijoille usein se elävä linkki opeteltavan asian taustalla olevaan asiantuntijayhteisöön ja siitä kumpuavaan tiedon ja ”tiedon” erottamistaitoon. Vuonna 2019 kehotimme kollegoitamme välillä irrottautumaan kaikista laitteista: ”Koppla av!”. Näin kannattaa edelleenkin tehdä, mutta olisiko tekoälyähkyn vastapainoksi nyt myös aika ”koppla in med äkta människor”?
***
PS. Vuonna 2019 blogitekstimme päättyi näihin sanoihin:
”Aika näyttää, tuleeko huboteista assistenttejamme, sijaisiamme, esimiehiämme vai mitään näistä. Yhteistä meille ja huboteille on jatkossakin ainakin yksi asia: “Måste laddas!”, kuten kuvan ruotsalaishubotti sen ilmaisi. Siinä missä hubotti kytketään virtalähteeseen latautumaan, on ihmisopettajan aina välillä syytä kytkeytyä irti kaikista laitteista. – Koppla av!”
Emme malttaneet olla kysymättä ChatGPT:ltä, pitääkö sitäkin ladata:
Kuvio 2. ChatGPT on väsymätön.
Kirjallisuus
Fagerström, S. & Varis, K. 2019. Tekoälyn hyödyntämismahdollisuudet palveluorganisaatioiden asiakaspalvelutoiminnoissa. AMK-lehti/UAS Journal 2/2019. Viitattu 27.5.2019 https://uasjournal.fi/2-2019/tekoalyn-hyodyntaminen-asiakaspalvelussa/.
Hakala, J. 2017. Kieli on ihmisen käyntikortti. Markkinointi&Mainonta 22.5.2017. Viitattu 14.8.2019 https://www.marmai.fi/blogit/kulmahuoneen_kirjeenvaihtaja/kieli-on-ihmisen-kayntikortti-6651037.
Häikiö, S. & Väyrynen, M. 2019. Hubotti opettajana. Pohjoisen tekijät -blogi 5.11.2019. Viitattu 12.10.2023 https://www.lapinamk.fi/blogs/Hubotti-opettajana/0q5cunco/40b0a800-40d6-49a4-94ea-81b404de62b0.
Isotalus, P. 2019. Työelämässä on hallittava yhä monipuolisempia viestintätaitoja. Blogikirjoitus 16.1.2019. Viitattu 25.5.2019 https://isotalus.fi/2019/01/16/tyoelamassa-on-hallittava-yha-monipuolisempia-viestintataitoja/.
Kaiku Helsinki 2018. Tulevaisuusluotain. Viestijä 2025. Millaista on tulevaisuuden työelämän viestintä? 5 teesiä. Helsinki: Viestintätoimisto Kaiku Helsinki. Viitattu 14.8.2019 http://www.e-julkaisu.fi/kaikuhelsinki/tulevaisuusluotain/pdf/Tulevaisuusluotain_www.pdf.
Raevaara, L. 2017. Kirjoitustaito on työelämässä kullanarvoinen. Viitattu 26.5.2019 https://www.kotus.fi/kielitieto/virkakieli/ajankohtaista_virkakielesta/kirjoitustaito_on_tyoelamassa_kullanarvoinen.24709.news.
SVT 2019. Äkta människor. Svensk science fiction-dramathriller. Tv-sarja. Viitattu 14.8.2019 https://www.svt.se/akta-manniskor/.
Asiasanat: tekoäly, viestintätaidot, humanoidirobotit, kieltenopetus