Kestävyyssiirtymässä kyse on taloudesta ja talousmallin muutoksesta – siirtymä pois lineaaritaloudesta kohti kiertotaloutta.
Jos saamme koko talousjärjestelmän toimimaan kiertotaloudessa ja jatkamaan käyttöön otettujen resurssien hyödyntämistä, voimme vähentää myös neitseellisten luonnonvarojen käyttöä.
In English
Sivutuotteiden hyödyntäminen vaikuttaa positiivisesti hiilikädenjälkeen, jolla puolestaan saadaan pienennettyä varsinaisen päätuotteen eli poronlihan hiilijalanjälkeä.
Sivutuotteiden käsittelyyn on olemassa kaupallisia laitteita, mutta ne on mitoitettu huomattavasti suuremman mittakaavan toimintaan kuin mitä meillä täällä Lapissa tehdään.
Lannoitteiden hinnat ja saatavuus ovat vaihdelleet jyrkästi yhteiskunnallisten muutosten myötä. Hevosenlanta on jo pitkään ollut tunnistettu monikäyttöinen hyödyke aina lämmöntuotannosta lannoitukseen. Usein haasteena hyödyntämisessä on kuitenkin ollut byrokratia, teknologia, logistiikka ja toimijoiden eri intressit.
Ammattikorkeakoulujen tulee jatkossa itse määritellä omat kiertotalousprofiilinsa ja sen myötä kehittää omia tuotteita, palveluita ja tarjontaa niin, että yrityksetkin voivat hyötyä niistä.
Kestävän kulttuurin luominen on vaikeaa, kun henkinen sietokyky on jatkuvasti koetuksella. Maailmassa tapahtuu kuitenkin edelleen hyviäkin asioita. Tehty työ kestävämmän tulevaisuuden puolesta ansaitsee myös huomiota.
Poroteurastamolla syntyy lihantuotannon ohessa kilomääräisesti lähes yhtä paljon sivutuotteita eli kaikkea muuta kuin syötävänä hyödynnettävää. Sallassa aiemmin jätekustannuksia aiheuttanut materiaali onkin nyt rahanarvoista raaka-ainetta.
Suurin este poron sivutuotteiden hyödyntämiselle on niiden talteenottomenetelmien ja laitteistojen puute. PoSiHIILI -hankkeessa on kehitetty talteenoton vaatimaa teknologiaa.
Kiertotaloussiirtymä voi parhaimmillaan tuoda Suomelle niin taloudellista, ekologista kuin sosiaalistakin hyötyä. Siksikin se tarvitsee toimivia kumppanuuksia, jotka mahdollistavat siirtymisen ja liiketoimintamallien kehittämisen.
Kiertotalouteen perustuva liiketoiminta voi olla kannattavaa siinä missä mikä tahansa muukin liiketoiminta. SERI-hankkeen toimeksiannot antoivat AMK-opiskelijoille suhteellisen vapaat kädet innovoida uutta liiketoimintaa resurssiviisauteen ja kiertotalouteen liittyen.
Arctic areas, as intrinsically challenging operating areas, require a knowledge of Arctic conditions and the impacts of long distances on activities. In recent years, considerable development work has been conducted in the circular economy field.
Unless circular economy is explained in a way that is understandable, people may think it equals just recycling. Sea Lapland’s Resource Intelligence project challenges the region to think in cycles.
Industrial circular economy has become one of the Lapland’s top areas of expertise and an important part of Lapland’s smart specialisation strategy. The strengthening of circular economy has progressed from the operational phase to the implementation phase.
Resurssiviisaus voidaan jaotella neljään pääryhmään: käyttöperusteiset kasvihuonepäästöt, materiaalihäviöt, ekologinen jalanjälki sekä koettu hyvinvointi. Kunnat etenevät kohti edelläkävijöiden joukkoa edistäessään kiertotaloutta purkuhankkeissa ja lisäämällä kaikin tavoin toiminnan vastuullisuutta. Turvallisuuteen kuuluu myös psykologinen turvallisuus.
Matkailu ja turvallisuus kulkevat yhdessä, eikä matkailu voi kukoistaa ilman turvallista toimintaympäristöä. Teollisuusmatkailu mielletään yleensä matkailuksi kohteissa, jota edustavat teollisuuteen liittyvä asiantuntemus menneisyydestä, nykyisyydestä ja tulevaisuudesta. Meri-Lapin alueelle tuotetaan teollisuusmatkailukonsepteja yhteistyössä alueen matkailuyritysten, teollisuuden toimijoiden ja sidosryhmien kanssa.