Arctic areas, as intrinsically challenging operating areas, require a knowledge of Arctic conditions and the impacts of long distances on activities. In recent years, considerable development work has been conducted in the circular economy field.
Tag: kiertotalous
Resource Intelligence pilots are developing circular economy thinking in the Sea-Lapland region
Unless circular economy is explained in a way that is understandable, people may think it equals just recycling. Sea Lapland’s Resource Intelligence project challenges the region to think in cycles.
Reinforcement of Circular Economy Activities
Industrial circular economy has become one of the Lapland’s top areas of expertise and an important part of Lapland’s smart specialisation strategy. The strengthening of circular economy has progressed from the operational phase to the implementation phase.
Meri-Lapin kunnat resurssiviisauden tiellä – Turvallisuus rakennusalalla
Resurssiviisaus voidaan jaotella neljään pääryhmään: käyttöperusteiset kasvihuonepäästöt, materiaalihäviöt, ekologinen jalanjälki sekä koettu hyvinvointi. Kunnat etenevät kohti edelläkävijöiden joukkoa edistäessään kiertotaloutta purkuhankkeissa ja lisäämällä kaikin tavoin toiminnan vastuullisuutta. Turvallisuuteen kuuluu myös psykologinen turvallisuus.
Teollisuusmatkailua turvallisesti – Muutoksen tuulia?
Matkailu ja turvallisuus kulkevat yhdessä, eikä matkailu voi kukoistaa ilman turvallista toimintaympäristöä. Teollisuusmatkailu mielletään yleensä matkailuksi kohteissa, jota edustavat teollisuuteen liittyvä asiantuntemus menneisyydestä, nykyisyydestä ja tulevaisuudesta. Meri-Lapin alueelle tuotetaan teollisuusmatkailukonsepteja yhteistyössä alueen matkailuyritysten, teollisuuden toimijoiden ja sidosryhmien kanssa.
Hankeyhteistyöllä monialaista kehittämistä
Meri-Lapin alueella teollisuusmatkailu ja kiertotalous ovat kietoutuvat toisiinsa. Niinpä Virtusumpit-työpajakin järjestettiin kahden hankkeen yhteistyönä. Työpajaan osallistuneiden näkemykset teollisuusmatkailusta ja kiertotaloudesta sekä niiden monipuolisista mahdollisuuksista laajenivat.
Kestävän tuotannon haasteesta uusi mahdollisuus parempaan huomiseen
Kestävä tuotanto tarkoittaa sitä, että tuotamme vähemmällä enemmän ja että tuotannon aiheuttamia haitallisia vaikutuksia minimoidaan. YK:n Kestävän kehityksen tavoiteohjelma (Agenda2030) tähtää kehitykseen, jossa otetaan ympäristö, talous ja ihminen tasavertaisesti huomioon. Lumen-verkkolehtemme teemana on tällä kertaa Kestävä tuotanto. Tervetuloa lukijaksi!
In English
Pilotointien avulla resurssiviisautta Meri-Lappiin
SERI-hankkeessa kehitetään Meri-Lapin alueen kiertotaloudellista ja resurssiviisasta toimintaa. Hankkeessa toteutettavien pilotointien avulla lisätään konkreettisella tavalla Meri-Lapin alueen yritysten ja kunnan toimijoiden resurssiviisautta. SERI-hankkeessa toteutettavien pilotointien tuloksia ja hyviä käytänteitä tullaan jakamaan julkiseen käyttöön pilotointien päätyttyä.
Ekologisen kestävyyden kehittäminen Lapin ammattikorkeakoulussa – Tavoitteena hiilineutraalius?
Ammattikorkeakoulun kestävän kehityksen työsuunnitelmassa on linjattu sekä laajempia että suppeampia konkreettisia toimenpiteitä muun muassa vihreään sähköön siirtymisestä, jätteen lajittelun tehostamisesta sekä Lapin AMKin hiilijalanjäljen mittaamisesta. Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus on myös valmisteilla.
Kiertokoulusta kiertotalouden osaamista Lappiin
Lapin AMKin KIERTOKOULU-hanke käynnistyi 1.8.2017. Hankkeessa on kehitetty tekniikan ja luonnonvara-alan koulutuksiin kiertotaloussisältöisiä opintojaksoja sekä oppimisprojekteja.
Ravinteidenkin pitää kiertää
Kuluttajat eivät halua ostaa kierrätysravinteilla kasvatettua ruokaa. Asenneilmapiirin vuoksi vain alle puolet puhdistamolietteistä päätyy pelloille. Jotta ravinteet saadaan pystymään kierrossa mahdollisimman pitkään ja siten ruuantuotannosta tulee kestävämpää, täytyy kuluttajien tietoisuutta ravinneasioista parantaa.
Mustan kullan paikallistuotantoa
Ei, nyt ei ole kyse öljystä vaan hevosenlannasta. Hevosenlanta on erinomainen maanparannusaine, se parantaa maan biologista aktiivisuutta ja maan rakennetta sekä korvaa poistuvaa humusta. Hevosenlannalla on myös muita kaupallisia käyttökohteita.
Leipää suuhun ja ulostetta uuniin
Yksi hevonen tuottaa päivässä noin parikymmentä kiloa lantaa. Sitä kertyy vuodessa iso kasa, jota oikeastaan kukaan ei halua tai osaa hyödyntää. Suomen mittakaavassa noin 75 000 hevosen tuottama lantakasa on jo pienen vaaran kokoinen. Tämä pistää miettimään.
Kiertotalous ja sivuvirrat kaivannaisteollisuudessa
Kaivostoiminnassa syntyy erilaisia sivutuotteita, jotka on usein luokiteltu jätteiksi. Monet näistä materiaaleista sisältävät arvoaineita, joiden talteenotolla on mahdollista säästää neitseellisiä luonnonvaroja.
Hevosenlanta – jätteestä hyödynnettäväksi arvo-aineeksi oikeiden prosessien avulla
Hevosten omistajilla ja talliyrittäjillä on kova tarve löytää uusia ratkaisuja hevosenlannan hyödyntämiseen, sillä peltoja lannan levitykseen ei ole. Lantahuolto aiheuttaa suuren kuluerän, jota lannan laajemmalla ja moniportaisemmalla hyödyntämisellä voitaisi ehkä kattaa.
Kiertotalouden popularisointi Lapin ammattikorkeakoulun opiskelijoiden ja henkilökunnan keskuudessa
Dystopioiden sijaan on hyvä ajatella asioita rakentavammin. Erityisesti korkeakoulumaailmassa on avaimet uusille avauksille ja innovaatioille. Kiertotaloudesta voi tulla myös monille nykyisille opiskelijoillemme tulevaisuuden ammatti, koulutusohjelmasta riippumatta.
Vipuvoimaa EU:lta: Ammattikorkeakoulun kiertotalouteen liittyvän TKI-toiminnan kehittäminen osana alueellista vastuunkantoa – KiertoTKI-hanke
KiertoTKI-hankkeen tavoitteena oli kehittää Lapin AMKin kiertotalouteen kytkeytyvää TKI-toimintaa siten, että korkeakoulu voi jatkossa palvella aluetta ja sen toimijoita entistä paremmin ja edistää siten myös alueen kehittymistä vähähiilisempään ja kiertotaloutta toteuttavaan suuntaan.
Vastuullinen matkailu ja jakamistalous
Jakamistalous on uusi ilmiö eikä sen vastuullisuudesta ei ole vielä tehty paljon tutkimusta. Matkailun vastuullisuus on alan tulevaisuuden ja yhteiskunnallisen hyväksyttävyyden kannalta tärkeää.
Ilmastokirja. Nyt
Suomessa kestävä kehitys, kiertotalous ja resurssiviisaus kulkevat käsi kädessä ilmastonmuutoksen torjunnan kanssa. Biotalous ja cleantech-toimiala ovat tärkeä vientisektori. Viemme maailmalle asiantuntemusta ja puhtaampia ratkaisuja siinä samalla kun toteutamme niitä kotimaassamme. Meillä on hyviä työkaluja myös kuntatason toimijoille.