A novel method – Planet-Centric Design – combines service design with systems thinking. The Idea is to increase master degree students’ awareness of sustainability in the design of new services and business concepts. Based on the student feedback, the implementation of the course was successful.
Yhteiskunnallisessa yrityksessä tavoitteena on yhteisen hyvän tuottaminen. Kyse ei kuitenkaan ole hyväntekeväisyydestä, vaan liiketaloudesta, yrittäjyydestä ja työllistymisestä. Tulevaisuuden työelämässä arvopohjaisilla yhteiskunnallisilla yrityksillä voi olla tärkeä rooli yhteiskunnallisen turvallisuudentunteen edistämisessä.
Lappilaista luksusta ovat turvallisen elämyksen tarjoavat, luonnosta kumpuavat palvelut ja tuotteet. Mutta kenen vastuulla on hyvinvointipalveluiden ja -tuotteiden turvallisuus? Kuka niitä valvoo? Voiko kuka tahansa tarjota hyvinvointipalveluja kuten kasvohoitoja tai valmistaa vaikkapa luonnonkosmetiikkaa?
Asiakasturvallisuuden näkökulma sosionomin työssä on vielä verraten vähän käsitelty aihe puhumattakaan siitä, mitä se merkitsee Green Care -toiminnan yhteydessä. Suomen ja Lapin luonto, sosiaalialan asiakkaiden erilaiset tarpeet ja Green Care -menetelmien monimuotoisuus toivottavasti rohkaisevat sosionomeja menetelmien luovaan käyttöön omassa asiakastyössään.
Kotona asumisen tueksi tarvitaan helposti ja edullisesti mitattavissa olevia biomarkkereita, joita voidaan hyödyntää myös kotioloissa ja osana arkea. Etäyhteyksillä voidaan tuottaa erilaista päivätoimintaa ja ylläpitää kotihoidon tilannekuvaa.
Luontolähtöinen toiminta yhteiskunnan varoista subventoituna toimintana on tilivelvollinen toimintansa vaikuttavuudesta siinä missä muutkin sosiaali- ja terveyspalvelut. ORS-mittari on vaikuttavuuden jatkuvaan seurantaan tarkoitettu mittari, joka tarjoaa informaatiota toiminnan ohjaamisen suunnitteluun ja toteutukseen sekä vahvistaa toiminnan aikaansaamaa vaikutusta.
Lapissa matkailuväki ei jäänyt toimettomaksi koronakriisin edessä. Lapin matkailun tilannehuone -sivustolle koottiin nopeasti tietoa, jota yritykset voivat hyödyntää toipumisessa. Tiedolla johtamisesta pyritään rakentamaan vakiintunut käytäntö, joka auttaa alan toimijoita menestymään työssään ja turvaamaan koko maakunnan elinvoimaa.
Lähituotteiden on ylitettävä kunta- ja seutukuntarajat, koska yksikään alue ei ole omavarainen kaikkien lähiruokatuotteiden suhteen. Lapissa lähiruokaa on kaikki maakunnassa tuotettu elintarvike. Lokakuussa 2020 pidetyssä webinaarissa ja työpajoissa etsittiin hyviä lappilaisia käytänteitä.
Matkailijat ovat yhä kiinnostuneempia paikallisista raaka-aineista ja paikallisen ruokakulttuurin edustamista ruoista. Paikallisen ruoan avulla matkailija voi tutustua paikalliseen kulttuuriin. Uusi luksus ei ole elintason tai menestyksen mittari, se on kokemuksellisia valintoja, jotka heijastavat käyttäjänsä henkilökohtaisia arvoja. Artikkelissa tutustutaan lähiruokaan uuden luksuksen näkökulmasta.
Elokuussa 2020 porotilamatkailuyrittäjät kokoontuivat kolmeen työpajaan ideoimaan uusia porotilamatkailuotteita suomalaisen asiakkaan tarpeisiin.
Rovaniemen Rantavitikalle on hiljattain kohonnut puurakenteinen opiskelija-asuntola DAS Kelo. Vaikka rakennus itsessään tuottaa paljon tietoa, ei kiinteistön käyttäjäpalvelualustan suunnittelun lähtökohtana toiminut data tai digitaaliset sovellukset, vaan asukas ja hänen tarpeensa.
Digitalisoituminen on tuonut uusia mahdollisuuksia saada tietoa kuluttajista. Yksi uusista menetelmistä perustuu matkapuhelinpaikannuksen hyödyntämiseen. Matkailijoista kerätty tieto auttaa alueen kehittäjiä ja yrittäjiä kehittämään palvelujaan ja kohdentamaan niitä paremmin.
Matkailualueen kohdekokemuksen ja digitaalisen markkinoinnin yhteiskehittämisen prosessissa kaikki voittivat: opiskelijat verkostoituivat alueen toimijoiden kanssa ja oppivat paljon uutta digimarkkinoinnista ja matkailusta, matkailutoimijoiden digiosaaminen kehittyi ja opettajat vahvistivat verkostojaan ja näkemys alueen matkailun tilasta sai päivityksen.
Digiajan palvelujohtamisen koulutus on onnistunut esimerkki siitä, mitä monialaisen tiimiopettajuuden yhteiskehittämisellä voidaan saada aikaan. Lapin Kehittäjäkoulu -hanke on tehnyt mahdolliseksi tulevaisuuden tarpeiden kokonaisvaltaisen huomioimisen koulutusten sisällöissä, mutta myös tavassa suunnitella tulevaa YAMK-tutkintokoulutusmallia yhdessä koko yliopettajatiimin kanssa.
Verkossa voi työskennellä, ideoida ja verkostoitua digitaalisia apuvälineitä käyttäen. Bridge-hankkeessa kansainväliset ja monialaiset opiskelijatiimit ratkoivat paikallisten yrittäjien antamia haasteita.
Lumen-lehden tämän numeron teemana ovat kehittyvät hyvinvointipalvelut. Hyvinvoinnin tekijöitä käsitellään artikkeleissa laajasti ja monitieteisesti. Tervetuloa lukijaksi!
In English
Digitalisaation avulla sosiaali- ja terveyspalveluja voidaan tuottaa uusilla tavoilla ja aiempaa tehokkaammin. Digitalisaation integroiminen sosiaali- ja terveydenhuollon palvelu- ja hoitoprosesseihin vaatii hoitohenkilökunnalta uudenlaista ajattelua ja osaamista.
Sosiaali- ja terveyspalveluiden ulkoistaminen on viime vuosina lisääntynyt. On ongelmallista, että samalla julkisen vallan käyttöön liittyviä viranomaistehtäviä on siirtynyt yksityisille palveluntuottajille. Monituottajarakenteessa on tärkeää tunnistaa, mitkä tehtävät sisältävät julkista valtaa ja kuuluvat näin viranomaisen tehtäviin.
Welfare mix tarkoittaa hyvinvointipalvelujen monituottajuutta. Palveluja tuottavat julkinen, yksityinen ja järjestösektori (3. sektori) sekä uusimpana epävirallinen, 4. sektori. Se edellyttää kokonaisvaltaista osaamista hyvinvointipalvelujärjestelmistä ja kustannusvaikuttavuudesta.
Hyvinvointipalveluja moititaan julkisessa keskustelussa heikkolaatuisiksi. Työntekijöitä ei ole riittävästi eikä osaaminenkaan ole aina riittävän laadukasta. Mitä palveluosaaminen on hyvinvointialalla ja miten sitä on hyvä kehittää?
Kotihoidossa työskentelevät ammattilaiset tarvitsevat tukea uusien teknologisten ratkaisujen ja tietojärjestelmien hallintaan. Henkilöstön teknologiaosaaminen kuitenkin kehittyy ajan kanssa täydennyskoulutuksen ja uuden sukupolven myötä.
Ikääntyneille suunnattujen palveluiden lähtökohtana on mahdollistaa fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen toimintakyky, itsenäinen ja mielekäs elämä, oma aktiivisuus ja toimijuus sekä osallisuus ja voimavarat. Ammattikorkeakoulun hoitotyön koulutuksessa osaamishaasteisiin vastataan koulutuksella ja kehittämishankkeilla.
Hyvinvointia ja turvallisuutta tuottavat instituutiot muodostavat keskeisen reunaehdon kansalaisten turvallisuustunteelle ja -luottamukselle. Lapin maakuntaa luonnehtivat harvaan asuttu maaseutu, pitkät asiointimatkat, väestön keskittyminen kasvukeskuksiin, demografisesti valikoiva muuttoliike sekä kolmen valtakunnan raja.
Juuri nyt vaikuttaa siltä, että työllisyyspalvelujen käytännön toteuttamisessa on mahdollisesti liikaa luotettu asiakkaan itseohjautuvuuteen sekä mahdollisuuksiin, halukkuuteen hyödyntää tietoteknisiä sovelluksia. Työnhakijat edustavat hyvin monenlaisia ihmisiä, joten tarvitaan myös monenlaisia palveluja työnhakuprosessien tehostamiseksi.
Tulevaisuudessa ovat arvossa arvaamattomassa taidot tuottaa, tuotteistaa ja markkinoida luonnon ekosysteemi- ja hyvinvointipalveluita. Luonnonvara-alan ammattilaiset ovat paljon vartijoina.
Hyvinvointipalveluiden kysyntä matkailussa kasvaa terveystrendin myötä. Yhteistyössä hyvinvointialan yritysten kanssa voidaan synnyttää niin uusia hyvinvointituotteita kuin uusia hyvinvointipalveluita.