Lähituotteiden on ylitettävä kunta- ja seutukuntarajat, koska yksikään alue ei ole omavarainen kaikkien lähiruokatuotteiden suhteen. Lapissa lähiruokaa on kaikki maakunnassa tuotettu elintarvike. Lokakuussa 2020 pidetyssä webinaarissa ja työpajoissa etsittiin hyviä lappilaisia käytänteitä.
Matkailijat ovat yhä kiinnostuneempia paikallisista raaka-aineista ja paikallisen ruokakulttuurin edustamista ruoista. Paikallisen ruoan avulla matkailija voi tutustua paikalliseen kulttuuriin. Uusi luksus ei ole elintason tai menestyksen mittari, se on kokemuksellisia valintoja, jotka heijastavat käyttäjänsä henkilökohtaisia arvoja. Artikkelissa tutustutaan lähiruokaan uuden luksuksen näkökulmasta.
Elokuussa 2020 porotilamatkailuyrittäjät kokoontuivat kolmeen työpajaan ideoimaan uusia porotilamatkailuotteita suomalaisen asiakkaan tarpeisiin.
Rovaniemen Rantavitikalle on hiljattain kohonnut puurakenteinen opiskelija-asuntola DAS Kelo. Vaikka rakennus itsessään tuottaa paljon tietoa, ei kiinteistön käyttäjäpalvelualustan suunnittelun lähtökohtana toiminut data tai digitaaliset sovellukset, vaan asukas ja hänen tarpeensa.
Digitalisoituminen on tuonut uusia mahdollisuuksia saada tietoa kuluttajista. Yksi uusista menetelmistä perustuu matkapuhelinpaikannuksen hyödyntämiseen. Matkailijoista kerätty tieto auttaa alueen kehittäjiä ja yrittäjiä kehittämään palvelujaan ja kohdentamaan niitä paremmin.
Matkailualueen kohdekokemuksen ja digitaalisen markkinoinnin yhteiskehittämisen prosessissa kaikki voittivat: opiskelijat verkostoituivat alueen toimijoiden kanssa ja oppivat paljon uutta digimarkkinoinnista ja matkailusta, matkailutoimijoiden digiosaaminen kehittyi ja opettajat vahvistivat verkostojaan ja näkemys alueen matkailun tilasta sai päivityksen.
Digiajan palvelujohtamisen koulutus on onnistunut esimerkki siitä, mitä monialaisen tiimiopettajuuden yhteiskehittämisellä voidaan saada aikaan. Lapin Kehittäjäkoulu -hanke on tehnyt mahdolliseksi tulevaisuuden tarpeiden kokonaisvaltaisen huomioimisen koulutusten sisällöissä, mutta myös tavassa suunnitella tulevaa YAMK-tutkintokoulutusmallia yhdessä koko yliopettajatiimin kanssa.
Verkossa voi työskennellä, ideoida ja verkostoitua digitaalisia apuvälineitä käyttäen. Bridge-hankkeessa kansainväliset ja monialaiset opiskelijatiimit ratkoivat paikallisten yrittäjien antamia haasteita.
Lumen-lehden tämän numeron teemana ovat kehittyvät hyvinvointipalvelut. Hyvinvoinnin tekijöitä käsitellään artikkeleissa laajasti ja monitieteisesti. Tervetuloa lukijaksi!
In English
Digitalisaation avulla sosiaali- ja terveyspalveluja voidaan tuottaa uusilla tavoilla ja aiempaa tehokkaammin. Digitalisaation integroiminen sosiaali- ja terveydenhuollon palvelu- ja hoitoprosesseihin vaatii hoitohenkilökunnalta uudenlaista ajattelua ja osaamista.
Sosiaali- ja terveyspalveluiden ulkoistaminen on viime vuosina lisääntynyt. On ongelmallista, että samalla julkisen vallan käyttöön liittyviä viranomaistehtäviä on siirtynyt yksityisille palveluntuottajille. Monituottajarakenteessa on tärkeää tunnistaa, mitkä tehtävät sisältävät julkista valtaa ja kuuluvat näin viranomaisen tehtäviin.
Welfare mix tarkoittaa hyvinvointipalvelujen monituottajuutta. Palveluja tuottavat julkinen, yksityinen ja järjestösektori (3. sektori) sekä uusimpana epävirallinen, 4. sektori. Se edellyttää kokonaisvaltaista osaamista hyvinvointipalvelujärjestelmistä ja kustannusvaikuttavuudesta.
Hyvinvointipalveluja moititaan julkisessa keskustelussa heikkolaatuisiksi. Työntekijöitä ei ole riittävästi eikä osaaminenkaan ole aina riittävän laadukasta. Mitä palveluosaaminen on hyvinvointialalla ja miten sitä on hyvä kehittää?
Kotihoidossa työskentelevät ammattilaiset tarvitsevat tukea uusien teknologisten ratkaisujen ja tietojärjestelmien hallintaan. Henkilöstön teknologiaosaaminen kuitenkin kehittyy ajan kanssa täydennyskoulutuksen ja uuden sukupolven myötä.
Ikääntyneille suunnattujen palveluiden lähtökohtana on mahdollistaa fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen toimintakyky, itsenäinen ja mielekäs elämä, oma aktiivisuus ja toimijuus sekä osallisuus ja voimavarat. Ammattikorkeakoulun hoitotyön koulutuksessa osaamishaasteisiin vastataan koulutuksella ja kehittämishankkeilla.
Hyvinvointia ja turvallisuutta tuottavat instituutiot muodostavat keskeisen reunaehdon kansalaisten turvallisuustunteelle ja -luottamukselle. Lapin maakuntaa luonnehtivat harvaan asuttu maaseutu, pitkät asiointimatkat, väestön keskittyminen kasvukeskuksiin, demografisesti valikoiva muuttoliike sekä kolmen valtakunnan raja.
Juuri nyt vaikuttaa siltä, että työllisyyspalvelujen käytännön toteuttamisessa on mahdollisesti liikaa luotettu asiakkaan itseohjautuvuuteen sekä mahdollisuuksiin, halukkuuteen hyödyntää tietoteknisiä sovelluksia. Työnhakijat edustavat hyvin monenlaisia ihmisiä, joten tarvitaan myös monenlaisia palveluja työnhakuprosessien tehostamiseksi.
Tulevaisuudessa ovat arvossa arvaamattomassa taidot tuottaa, tuotteistaa ja markkinoida luonnon ekosysteemi- ja hyvinvointipalveluita. Luonnonvara-alan ammattilaiset ovat paljon vartijoina.
Hyvinvointipalveluiden kysyntä matkailussa kasvaa terveystrendin myötä. Yhteistyössä hyvinvointialan yritysten kanssa voidaan synnyttää niin uusia hyvinvointituotteita kuin uusia hyvinvointipalveluita.
Napapiirillä sijaitseva Joulupukin kylä on nopeasti kasvanut päiväkäyntikohteesta ympärivuotiseksi matkailukohteeksi. Kasvavien matkailijamäärien ja muuttuvien asiakastarpeiden myötä unohtumattoman asiakaskokemuksen tuottaminen vaati yhä enemmän osaamista ja yhteistä tekemistä.
Ranualaiset toimijat tilasivat Lapin ammattikorkeakoululta selvityksen matkailun talousvaikutuksista Ranuan kunnassa. Ranuan välitön matkailutulo vuonna 2017 oli lähes 11 miljoonaa euroa. Matkailun vaikutuksia Ranualla voidaan seurata myös jatkossa, koska nyt toteutettu selvitys on suhteellisen helposti päivitettävissä uusien tilastotietojen avulla.
Mobiilisovelluksen kehittäminen on perusteltua silloin, kun tuotettavan palvelun käytettävyys on tärkeää. Lapin AMKin ohjelmistotekniikan laboratorio pLAB on tehnyt mobliilisovelluksia myös hankkeille kuten Metsäinen Innostaa, MTI Match, LuontoRovaniemi, Hilumi 3D, ArkTori, Dwell sekä Yritystä pelissä -hankkeet.
Erityisesti kaupallisen kalastuksen ja osin myös porotalouden sivuvirrat ovat nyt pitkälti hyödyntämätöntä tai vajaasti hyödynnettyä pääomaa, jonka tehokas käyttö on kaupallisesti kestävän liiketoiminnan ja kestävien tuotantoratkaisujen edellytys.
Lapin Energiakonttori tulee tarjoamaan puolueetonta energianeuvontaa lappilaisille kuluttajille, kunnille ja pk-yrityksille ja tuo palveluntarjoajat lähemmäksi kuluttajia ja tilaajia.
Demola tukee organisaatioiden varhaisen vaiheen innovaatiotoimintaa. Opiskelijoille Demola on mahdollisuus aitoon yhteiskehittämiseen ammattilaisten kanssa.
YAMK-tutkintoihin kuuluvat opinnäytetyöt ovat tutkimuksellista kehittämistoimintaa. Ne tukevat aluekehitystä sekä muun muassa kohdeorganisaatioiden työn tekemisen käytäntöjä, työn tehokkuutta, yhteistyötä sekä asiakaspalvelua.
Tilma-hankkeessa tuotetaan matkailun tilastotietoa. Tilastotiedon hyötykäyttö on usein haasteellista yrittäjille, vaikka olisi hyvä tuntea tärkeimmät matkailutilastot, jotta voisi ajoittain seurata toimialan kehitystä. Opetusyhteistyö tarjosi sopivan kanavan tuoda tilastoteemaa yrittäjien ulottuville.
Lapin TNO-palvelut -projektissa on kehitetty helposti saavutettavat ja käytettävät Lapin tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelut koulutuksen tai työelämän siirtymävaiheisiin. Tässä artikkelissa kuvataan projektin päätulokset: TNO-palvelutuotteet, osaamisen kehittäminen ja TNO-strategian päivittäminen.
Koulutusorganisaatiot ja julkiset tukiorganisaatiot voivat tukea liiketoimintaverkostojen toimintaa ja kansainvälistymistä. Lumen-lehden teema on tällä kertaa palveluliiketoiminta ja yrittäjyys. Tervetuloa lukijaksi.
In English
Lapin palveluiden on pystyttävä lähivuosina vastaamaan jatkuvasti kasvavaan kansainväliseen kysyntään. Se on toisaalta haaste, mutta ennen kaikkea suuri mahdollisuus.
In English
Koulutusviennistä on tullut Suomelle uusi mahdollinen vientituote. Lapin AMKin toimintamallit kiinnostavat: opetussuunnitelma ja siihen liittyvät pedagogiset ratkaisut, yhteisopettajuus, tiimitoiminta opiskelussa, oppimisen tuki, työelämäorientaatio ja tekemällä oppiminen, kehittävä arviointi, opettajien pedagogiset valmiudet, jopa koko koulujärjestelmän rakenne.