Tässä Lumen-verkkolehden teemanumerossa tarkastellaan palveluja ja niiden muutosta. Eri aloille suuntaavat artikkelit käsittelevät yksityisten ja julkisten palvelujen näkökulmia sekä laajemmin palvelujen tuottamiseen liittyviä yhteiskunnallisia kysymyksiä ja toimintaympäristön muutoksia. Millaisen kuvan Palvelut 2.0 -numero maalaa tulevaisuuden palveluista? Ovatko ne kenties isompia, nopeampia tai parempia?
Tervetuloa lukijaksi!
Kun maailma muuttuu systeemisellä tasolla, myös palveluiden kehittämisen logiikan on muututtava: reaktiivisesta proaktiiviseksi, tuotekeskeisestä ihmis- ja planeettakeskeiseksi, lineaarisesta dynaamiseksi. Organisaatiot, jotka kykenevät tulkitsemaan muutosta ja tarttumaan siihen ketterästi, kyseenalaistaa omia toimintamallejaan ja rakentaa palvelujaan useita mahdollisia tulevaisuuksia silmällä pitäen, eivät ainoastaan selviä tästä tsunamista, vaan oppivat surffaamaan sen harjalla.
Column in English
Palvelujen kehitys suuntautuu kohti kokonaisvaltaisempia, ennakoivampia ja vastuullisempia ratkaisuja. Asiakaskokemus, merkityksellisyys ja kestävyys nousevat keskeisiksi kilpailutekijöiksi.
Tuotteistamisen opintojaksolla liiketalouden opiskelijat eivät vain harjoitelleet tuotteistamista, vaan kehittivät palveluja kahden yrityksen aitoihin tarpeisiin.
Esteettömyys ei liity vain fyysisiin tiloihin, vaan on osa koko matkaketjua vaatien kokonaisvaltaista palvelumuotoilua ja monialaista osaamista. Matkailussa esteettömyys määritellään usein kolmen ulottuvuuden kautta: fyysinen, viestinnällinen ja sosiaalinen esteettömyys.
Tämä artikkeli pohjautuu Lapin ammattikorkeakoulussa tehtyyn selvitykseen Lapin esteettömän matkailun nykytilasta.
Korkeakoulun digitaalinen palveluympäristö on laajentunut vaiheittain, jopa hieman huomaamatta taustalla. Vuosien aikana käyttöön on tullut uusia järjestelmiä hakemiseen, opiskelun aloittamiseen, oppimiseen ja opettamiseen, viestintään, ohjaukseen, harjoitteluun, valmistumiseen ja alumnivaiheeseen. Samanaikaisesti nämä kytkeytyvät entistä tiiviimmin sekä toisiinsa että kansalliseen koulutuksen digitaaliseen ekosysteemiin. Tarkastelemme tätä kokonaisuutta oppijan ja korkeakoulun näkökulmasta.
Palveluiden murros näkyy lastensuojelussa kokonaisvaltaisena muutoksena, joka ulottuu rakenteisiin, toimintakulttuuriin ja työn arkeen. Keskeistä on siirtymä korjaavasta työstä ennaltaehkäisevään tukeen.
Lastensuojelun haasteina ovat palvelujärjestelmän monimutkaisuus, pirstaleisuus sekä resurssiniukkuus.
Luontokokemukset ovat yhteydessä parempaan terveyteen ja elämänlaatuun. Luonto ikääntyneiden palveluissa ei ole vain toimintaa tai menetelmä, vaan se on osa laajempaa ajattelutapaa. Siinä ikääntyneen ihmisen suhde ympäröivään maailmaan nähdään arvokkaana ja hyvinvointia ylläpitävänä voimavarana.
Digitalisaation ja tekoälyn vähittäinen arkipäiväistyminen haastaa myös perinteistä sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottamistapaa.
Tarkastelemme tässä artikkelissa digiasioinnin keskeisiä reunaehtoja Lapin maakunnan alueella alueellisen saavutettavuuden, lainsäädännön sekä digitaalisten sosiaali- ja terveyspalvelujen kypsyysasteen näkökulmista.
Digiapua saadakseen pitää osata käyttää digiä.
Ollaan vähän hölmöläisten kylän ongelmissa.
Asiakasymmärrys voidaan määritellä asiakkaista eri lähteistä kerätyn datan, käyttäytymistiedon ja palautteen systemaattiseksi hyödyntämiseksi päätöksenteossa.
Kun laitteet ovat jatkuvasti yhteydessä toisiinsa tuottaen reaaliaikaista dataa, voidaan asiakasymmärryksen laatua kehittää entistä älykkäämmin ja tarkemmaksi. Digitaaliset kaksoset (Digital Twins) voivat nousta tärkeäksi työkaluksi.
Myös rakennusalan tulee tarkastella vakiintuneita toimintatapojaan, jotta voimme turvata lastemme ja tulevien sukupolvien tulevaisuuden. Voisivatko siirrettävät tilaelementit olla yksi konkreettinen toimi?
Tilaelementtien valmistaminen tehdasolosuhteissa haastaa perinteisen käsityksen työmaalla tapahtuvasta rakentamisesta.
Tutkimustieto digitaalisten sosiaali- ja terveyspalveluiden vaikuttavuudesta on osin ristiriitaista. Digitaalisten ratkaisujen lisääntyminen siirtää hoitotyön vastuun painopistettä entistä vaativampaan näyttöön perustuvaan päätöksentekoon, hoidon koordinointiin sekä potilasturvallisuuden ja yhdenvertaisuuden varmistamiseen, muodostaen näin keskeisen perustan saavutettavalle ja vaikuttavalle hoitotyölle pitkien etäisyyksien alueilla.
Keskustelevaan tekoälyyn pohjautuvissa chatbot-palveluissa keskusteluaiheet ovat yleensä arkaluontoisia ja vaativat sensitiivisyyttä, laajaa tietoperustaa ja kykyä tehdä yksilöllisiä tilannearvioita. Palvelun loppukäyttäjä on yleensä tavalla tai toisella haavoittuvassa elämäntilanteessa.
Tämän artikkelin tavoitteena on lisätä yleistä tietoisuutta eettisistä lähtökohdista kehitettäessä keskustelevaan tekoälyyn pohjautuvia palveluita.
Interaktiivinen neulontaan tarkoitettu selainsovellus digitalisoi perinteistä neulontaprosessia ja mukautuu neulojan nopeuteen ja käsialaan. ACTIVE-hankkeen pilotissa tutkittiin myös, miten NFT-teknologiaa voitaisiin käyttää suojaamaan neulemallien luojan tekijänoikeuksia ja mallien kaupankäyntiä. Lisäksi ideoitiin 3D-tulostustuotteita neulontaan ja tekstiiliteollisuuteen.
Pilottia kehitettiin yhteistyössä Raikas Digitalin, Henna Knits & Lankastudion ja Vanhalan lammastilan kanssa.
Kun nuorten pahoinvointi lisääntyy, luontoperustaiset toimintatavat nousevat entistä tärkeämmiksi osaksi nuorisopalveluita ja tarjoavat uusia mahdollisuuksia tukea nuoria arjen ja palveluiden tasolla.
Rovaniemen ja Vaasan nuorisopalvelut tarttuivat LuontoHyte-hankkeen tuella tähän tarpeeseen ja juurruttivat luontotoimintaa nuorisotyöhön monin tavoin, osaksi sisätiloja, yksilö- ja ryhmätoimintaa sekä hyvinvoinnin mittareita.
Luonto on yksi perhetyön menetelmistä. Luonnon elvyttävät ja rauhoittavat hyvinvointivaikutukset vahvistavat perhesuhteita ja parhaimmillaan vuorovaikutusta.
Tätä artikkelia varten pyydettiin Lapin hyvinvointialueen perhesosiaalityön sekä lastensuojelun perhetyöntekijöiltä käytännön esimerkkejä luontolähtöisyyden hyödyntämisestä perheiden hyvinvoinnin tukena.
Brittiläiseen innovaatioon perustuva hyvinvointilähete-malli on levinnyt jo 31 maahan. Lapin ammattikorkeakoulussa kehitettiin suomalaiseen harvaan asuttuun ekosysteemiin soveltuva malli ja linkkihenkilöiden koulutus. Koulutuksessa painotetaan linkkihenkilön roolia ja tehtävää rinnallakulkijana tuettaessa lähetteen saajaa hänelle mielekkääseen toiminnan piiriin.
Kuinka matkailuala voisi hyödyntää tekoälyteknologiaa palveluintensiivisenä vieraanvaraisuustoimialana?
Tarvelähtöinen TKI-palvelutuotanto edellyttää ammattikorkeakoululta ennakointia. Siksi myös yritysten tulee kertoa tarpeistaan ja ideoistaan ennakoivalla otteella. Näin AMK pystyy vastaamaan kuhunkin tarpeeseen parhaiten sopivalla instrumentilla.