Avainsana: palvelutuotanto

Digiosaaminen tulevaisuuden terveyspalveluissa 

Digitalisaation avulla sosiaali- ja terveyspalveluja voidaan tuottaa uusilla tavoilla ja aiempaa tehokkaammin. Digitalisaation integroiminen sosiaali- ja terveydenhuollon palvelu- ja hoitoprosesseihin vaatii hoitohenkilökunnalta uudenlaista ajattelua ja osaamista.

Sosiaalipalveluiden monituottajarakenteet ja julkinen hallintotehtävä

Sosiaali- ja terveyspalveluiden ulkoistaminen on viime vuosina lisääntynyt. On ongelmallista, että samalla julkisen vallan käyttöön liittyviä viranomaistehtäviä on siirtynyt yksityisille palveluntuottajille. Monituottajarakenteessa on tärkeää tunnistaa, mitkä tehtävät sisältävät julkista valtaa ja kuuluvat näin viranomaisen tehtäviin.

Welfare mix -hyvinvointipalveluiden tuottamismalli sosiaalialan korkeakoulututkintojen kompetenssien haastajana

Welfare mix tarkoittaa hyvinvointipalvelujen monituottajuutta. Palveluja tuottavat julkinen, yksityinen ja järjestösektori (3. sektori) sekä uusimpana epävirallinen, 4. sektori. Se edellyttää kokonaisvaltaista osaamista hyvinvointipalvelujärjestelmistä ja kustannusvaikuttavuudesta.

Tulevaisuuden teknologiaorientoitunut kotihoito

Kotihoidossa työskentelevät ammattilaiset tarvitsevat tukea uusien teknologisten ratkaisujen ja tietojärjestelmien hallintaan. Henkilöstön teknologiaosaaminen kuitenkin kehittyy ajan kanssa täydennyskoulutuksen ja uuden sukupolven myötä.

Ikääntyneiden hoitotyöhön liittyvään tulevaisuuden osaamistarpeeseen valmistautuminen Lapin ammattikorkeakoulussa

Ikääntyneille suunnattujen palveluiden lähtökohtana on mahdollistaa fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen toimintakyky, itsenäinen ja mielekäs elämä, oma aktiivisuus ja toimijuus sekä osallisuus ja voimavarat. Ammattikorkeakoulun hoitotyön koulutuksessa osaamishaasteisiin vastataan koulutuksella ja kehittämishankkeilla. 

Turvallisuus osana kehittyviä hyvinvointipalveluja

Hyvinvointia ja turvallisuutta tuottavat instituutiot muodostavat keskeisen reunaehdon kansalaisten turvallisuustunteelle ja -luottamukselle. Lapin maakuntaa luonnehtivat harvaan asuttu maaseutu, pitkät asiointimatkat, väestön keskittyminen kasvukeskuksiin, demografisesti valikoiva muuttoliike sekä kolmen valtakunnan raja.

Työvoimapalveluiden toimivuus ja kehittäminen

Juuri nyt vaikuttaa siltä, että työllisyyspalvelujen käytännön toteuttamisessa on mahdollisesti liikaa luotettu asiakkaan itseohjautuvuuteen sekä mahdollisuuksiin, halukkuuteen hyödyntää tietoteknisiä sovelluksia. Työnhakijat edustavat hyvin monenlaisia ihmisiä, joten tarvitaan myös monenlaisia palveluja työnhakuprosessien tehostamiseksi.

Luonto tarjoaa ilmaisia hyvinvointipalveluita – kuka tuottaa, tuotteistaa ja markkinoi ne kuluttajille?

Tulevaisuudessa ovat arvossa arvaamattomassa taidot tuottaa, tuotteistaa ja markkinoida luonnon ekosysteemi- ja hyvinvointipalveluita. Luonnonvara-alan ammattilaiset ovat paljon vartijoina.

Yhteistyöstä lisäarvoa asiakaskokemuksen kehittämiseen

Napapiirillä sijaitseva Joulupukin kylä on nopeasti kasvanut päiväkäyntikohteesta ympärivuotiseksi matkailukohteeksi. Kasvavien matkailijamäärien ja muuttuvien asiakastarpeiden myötä unohtumattoman asiakaskokemuksen tuottaminen vaati yhä enemmän osaamista ja yhteistä tekemistä.

Matkailun välittömät talousvaikutukset Ranualla

Ranualaiset toimijat tilasivat Lapin ammattikorkeakoululta selvityksen matkailun talousvaikutuksista Ranuan kunnassa. Ranuan välitön matkailutulo vuonna 2017 oli lähes 11 miljoonaa euroa. Matkailun vaikutuksia Ranualla voidaan seurata myös jatkossa, koska nyt toteutettu selvitys on suhteellisen helposti päivitettävissä uusien tilastotietojen avulla.

Digitaalista etäisyyksien hallintaa: Kokemuksia mobiilisovellusten kehittämisestä Lapin AMK:n projekteissa

Mobiilisovelluksen kehittäminen on perusteltua silloin, kun tuotettavan palvelun käytettävyys on tärkeää. Lapin AMKin ohjelmistotekniikan laboratorio pLAB on tehnyt mobliilisovelluksia myös hankkeille kuten Metsäinen Innostaa, MTI Match, LuontoRovaniemi, Hilumi 3D, ArkTori, Dwell sekä Yritystä pelissä -hankkeet.

Lappia ravintoloihin – paikalliset raaka-aineet herkuiksi aasialaisille matkailijoille

Erityisesti kaupallisen kalastuksen ja osin myös porotalouden sivuvirrat ovat nyt pitkälti hyödyntämätöntä tai vajaasti hyödynnettyä pääomaa, jonka tehokas käyttö on kaupallisesti kestävän liiketoiminnan ja kestävien tuotantoratkaisujen edellytys.

Tilastoja, kohdekehittämistä ja yhdessä oppimista

Tilma-hankkeessa tuotetaan matkailun tilastotietoa. Tilastotiedon hyötykäyttö on usein haasteellista yrittäjille, vaikka olisi hyvä tuntea tärkeimmät matkailutilastot, jotta voisi ajoittain seurata toimialan kehitystä. Opetusyhteistyö tarjosi sopivan kanavan tuoda tilastoteemaa yrittäjien ulottuville.

Tietoa, neuvontaa ja ohjausta verkostossa

Lapin TNO-palvelut -projektissa on kehitetty helposti saavutettavat ja käytettävät Lapin tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelut koulutuksen tai työelämän siirtymävaiheisiin. Tässä artikkelissa kuvataan projektin päätulokset: TNO-palvelutuotteet, osaamisen kehittäminen ja TNO-strategian päivittäminen.

Koulutusvientiä kiihdytyskaistalla

Koulutusviennistä on tullut Suomelle uusi mahdollinen vientituote. Lapin AMKin toimintamallit kiinnostavat: opetussuunnitelma ja siihen liittyvät pedagogiset ratkaisut, yhteisopettajuus, tiimitoiminta opiskelussa, oppimisen tuki, työelämäorientaatio ja tekemällä oppiminen, kehittävä arviointi, opettajien pedagogiset valmiudet, jopa koko koulujärjestelmän rakenne.