MOOC on kirjainlyhenne, joka tulee sanoista Massive Open Online Course, eli kyseessä on ilmainen ja kaikille avoin verkkopohjainen opintojakso, joka tavoittelee suuria oppijamassoja. Korkeakouluoppimisen ekosysteemissä MOOC-opintojaksot tulevat olemaan yleinen opiskelumuoto, ja siksi suomalaisten korkeakoulujen on aika ottaa ne haltuun.
Opiskelijan itseohjautuvuus on jatkuvassa oppimisessa keskeistä. Oppimisanalytiikan hyödyntäminen edellyttää opettajalta opintojakson sisällön huolellista pedagogista suunnittelua ja teknisiä valmiuksia. Oppimisanalytiikka tukee opiskelijan ja opiskelijatiimien edistymisen seurantaa ja vahvistaa myös tiimien reflektiivistä oppimista.
YAMK-opinnäytetyötä varten haastateltiin verkkokoulutusammattilaisia sen selvittämiseksi, miten motivoiva ja helppokäyttöinen verkkokoulutus kannattaa rakentaa.
Verkko-opetuksen tunnetut haasteet johtuvat pitkältä ajallisesta ja fyysisestä etäisyydestä. Vuorovaikutusta ja yhteisöllisyyttä voidaan kuitenkin tukea pedagogisella suunnittelulla. Miten voimme tukea ja edistää opiskelijoiden vuorovaikutusta ja yhteisöllisyyttä globaalin verkkokurssin aikana?
BRIDGE-hankkeessa hyödynnetään monipuolisesti digitaalisia etätyökaluja tiedonjakosovelluksista kokonaisvaltaisiin yhteistyöalustoihin jo keväästä 2019 asti ja aivan erityisesti tänä vuonna.
Digiajan palvelujohtamisen koulutus on onnistunut esimerkki siitä, mitä monialaisen tiimiopettajuuden yhteiskehittämisellä voidaan saada aikaan. Lapin Kehittäjäkoulu -hanke on tehnyt mahdolliseksi tulevaisuuden tarpeiden kokonaisvaltaisen huomioimisen koulutusten sisällöissä, mutta myös tavassa suunnitella tulevaa YAMK-tutkintokoulutusmallia yhdessä koko yliopettajatiimin kanssa.
Opiskelijan rooli on vaihtunut passiivisesta vastaanottajasta kohti innovatiivista osallistujaa ja itsenäistä tiedon hakijaa. Opettaja ohjaa, kouluttautuu ja pysyy mukana muuttuvassa korkeakouluympäristössä ja nopeasti kehittyvässä digimaailmassa
Ammattikorkeakoulussa on kehitetty ja pilotoitu pelillisiä opetusmenetelmiä kieltenopetusta varten. Tavoitteena on monipuolistaa erityisesti monimuoto-opetukseen sopivia opetusmenetelmiä käyttämällä digitaalisuuden ja pelillisyyden keinoja.
Lapin AMKin ylempien ammattikorkeakoulututkintojen koulutuksia kuvaa parhaiten ilmaisu “Älykäs arktinen etäisyyksien haltija”. Tämä visio sopinee myös uuden YAMK-tutkintokoulutusmallin motoksi. Toisaalta Lapin sovellus Master Schoolista tuottaa osaamista, joka täyttää erinomaisesti Eurooppalaisessa tutkintojen viitekehyksessä määritellyt osaamistasokuvaukset.
Ammattikorkeakoulujen välinen kumppanuus on lisääntynyt kun opetusta sekä tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaa tehdään yhä enemmän yhdessä. YAMK-opiskelijoilta pyydettiin palautetta Kajaanin ja Lapin AMKien yhteisesti järjestämästä verkko-opintojaksosta, joka toteutettiin kesäopintoina.
Opintojen ohjaukseen on kehitetty erilaisia opiskelijoita auttavia verkkosivuja, chat-palveluja sekä muita reaali- ja eriaikaisia oppijalähtöisiä ratkaisuja. Seuraava kehitysvaihe on tehdä niistä aidosti esteettömiä ja ymmärrettäviä.
Työ- ja elinkeinoelämän muutosten jatkuva seuraaminen on opinto-ohjaajalle tärkeää, jotta hänen tietonsa ammattien kehittymisestä pysyvät ajan tasalla. Hybridiohjauksessa yhdistyvät verkon vuorovaikutustilanteet ja kasvokkaiset ohjaustilanteet.
YAMK-tutkintoihin kuuluvat opinnäytetyöt ovat tutkimuksellista kehittämistoimintaa. Ne tukevat aluekehitystä sekä muun muassa kohdeorganisaatioiden työn tekemisen käytäntöjä, työn tehokkuutta, yhteistyötä sekä asiakaspalvelua.
Green Care -koulutusmallin verkostomaisen toteutustavan etuna on, että yhteisesti määritellyt sisällöt leviävät laajasti opetettavaksi Suomessa. Käytännössä verkosto on myös ainoa toteutustapa jolla näin laajaa ja monialaista opintoteemaa voidaan ylipäätään toteuttaa laadukkaasti. Mikään yksittäinen oppilaitos ei omaa niin laajaa, syvää ja monipuolista osaamista kuin seitsemän korkeakoulun yhteistyöverkosto.