Category: Kolumni

Kirjoittajan tiedot ja kasvot.

Palvelut 2.0 tulevaisuuslinssien läpi tarkasteltuna

Posted on by helilohi

Kun maailma muuttuu systeemisellä tasolla, myös palveluiden kehittämisen logiikan on muututtava: reaktiivisesta proaktiiviseksi, tuotekeskeisestä ihmis- ja planeettakeskeiseksi, lineaarisesta dynaamiseksi. Organisaatiot, jotka kykenevät tulkitsemaan muutosta ja tarttumaan siihen ketterästi, kyseenalaistaa omia toimintamallejaan ja rakentaa palvelujaan useita mahdollisia tulevaisuuksia silmällä pitäen, eivät ainoastaan selviä tästä tsunamista, vaan oppivat surffaamaan sen harjalla.
Column in English

Kirjoittajan tiedot ja kasvot.

Tekoäly edellyttää systeemistä muutosta – miten valmiita olemme?

Posted on by helilohi

Monet organisaatiot, myös sosiaali- ja terveysalalla, ovat kompastuneet digitalisaation aikana samaan kiveen: uutta teknologiaa on tarkasteltu lähinnä irrallisena ratkaisuna tai lisäosana, joka on ”tipautettu” osaksi arkea ja jääty odottelemaan tuottavuushyötyjä. Myöhemmin on havahduttu siihen, että teknologia ei muuttanutkaan juuri mitään, koska rakenteet, prosessit ja vastuiden jakoon liittyvät seikat jäivät huomioimatta ja digitalisaation johtaminen ontui.

Column in English

Kirjoittajan tiedot ja kasvokuva.

Luonto ja elinvoima – Lapin tasapaino

Posted on by helilohi

Lapin pinta-ala kattaa lähes kolmanneksen koko Suomesta, ja siitä noin 98 prosenttia on metsätalousmaata. Metsät ovat Lapin sydän – ne tarjoavat raaka-aineita, työpaikkoja ja elämyksiä. Samalla ne ovat myös monimuotoisuuden kehtoja, joiden arvoa ei voi mitata pelkästään rahassa tai kuutiometreissä.

Luonto ei ole siis vain resurssi – se on kokemus, tunne ja tarina. Meille lappilaisille se on myös koti. Lapin ammattikorkeakoulun rooli luonnonvarojen vastuullisessa hyödyntämisessä on keskeinen maakunnassamme.

Column in English

Kirjoittajan kuva.

Pohjoisen puolesta

Posted on by helilohi

Jännitteiset ja levottomat maailmanpolitiikan ajat korostavat omavaraisuuden merkitystä. Me suomalaiset olemme tienneet toki oman ruokatuotannon ja luonnonvarojen kestävän käytön merkityksen pitkään. Erityisesti ruoan ja energian osalta tuotanto on turvattava pahimmissakin tilanteissa.

Uudessa roolissani Euroopan parlamentin ja sen ympäristövaliokunnan (ENVI) jäsenenä korostuvat juuri samat teemat kuin Lapin korkeakoulujen globaalia arktista vastuuta koskevat painopisteet ja osaamiskärjet: kestävä rakennettu ympäristö ja energia, digitaalinen ja vihreä teollisuus sekä kestävä metsätalous ja ruoantuotanto.

Kuvituskuvassa kirjoittajan kasvot.

Meidän ei kannata politisoida polarisaatiotutkimusta

Posted on by helilohi

Pienikin signaali yhteiskunnallisesta polarisoitumisesta on syytä ottaa vakavasti. Se ei tarkoita, että meidän tulisi välttämättä panikoida tai ylireagoida. Sen sijaan meidän tulisi pysähtyä kysymään, millä mittarilla ja missä kontekstissa polarisoitumista on havaittu. Joskus ilmiöön liittyy nimittäin vallankäyttöä; aiheen väitetään polarisoivan, vaikka todellisuudessa asiasta saattaisi vallita laaja yhteisymmärrys. Tervetuloa lukijaksi!
Column in English

Kirjoittajan tiedot ja kasvokuva.

Vastuu ilmastosta, vastuu luonnosta

Posted on by helilohi

Lapin korkeakoulukonsernilla on oma vastuunsa vihreän siirtymän vastuullisessa jouduttamisessa. Sen tulee tuottaa päteviä osaajia vihreän siirtymän vaatimiin toimiin. Tarvitaan myös arktisen muutoksen ja politiikan syvällisiä ymmärtäjiä ja tulkitsijoita. Lapissa tarvitaan kiireesti myös osaajia sopeutumisen edistämiseen. Ja vielä, Saamenmaan erityishaasteet muodostavat kokonaisuuden, jonka merkitystä ei voi korostaa liikaa.
In English

Kirjoittajan tiedot ja kasvokuva.

Synnymme kaikki kokeilijoiksi

Posted on by helilohi

Opetellessamme kävelemään, emme vain yhtenä päivänä nouse jaloillemme ja ala kävellä vanhempiemme hämmästykseksi. Sen sijaan kolistelemme päätämme pöydänreunaan, etsimme tukea huonekaluista ja tömähtelemme pyllyllemme. Omaksumme uuden asian kokeilujen kautta.

Kokeilujen tehtävä on olla se vaihe, jossa saa vähän kolauttaa päätä pöydän kulmaan, ottaa tukea ja kompastella.

In English

Kirjoittajan tiedot ja kasvokuva.

Lykkään töitä ja tykkään siitä

Posted on by helilohi

Prokrastinaatio on sitä, kun ihminen siirtelee jotakin tehtävää tuonnemmaksi, vaikka tietää siirtelyn olevan itselleen haitallista. Liitämme viivyttelyn selkärangattomuuteen, laiskuuteen ja alavireisyyteen tai joskus, suorastaan apatiaan. 

Kuitenkin jos kurotetaan riittävän etäälle ihmiskunnan kulttuurihistoriaan, löydetään toinenkin, suorastaan käytännöllinen ulottuvuus viivyttelylle. Asioiden lykkääminen lähelle viimeistä takarajaa ei olekaan niin tuhoon tuomittavaa kuin moni ajattelee. Päinvastoin.
In English

Kirjoittajan perustiedot ja kasvokuva.

Tekoäly ja ihmisyyden illuusiot

Posted on by helilohi

Tietokone ei ymmärrä meitä lainkaan. Tekoälysovellus on tietokonesovellus, joka tekee vain sitä, mitä sen kehittäjät haluavat sen tekevän.

Jos tekoäly on jonkinlainen uhka ihmiskunnalle, se ei johdu tekoälyteknologiasta vaan ihmisistä. Tästä syystä me tarvitsemme lisää yleistajuista tietoa ja ymmärrystä, jotta voimme itse käyttää näitä välineitä hyödyllisesti, vastuullisesti ja kestävästi.

In English

Kirjoittajan tiedot ja kasvokuva.

Maapallon kokoinen niukkuus

Posted on by helilohi

Kestävyyssiirtymässä kyse on taloudesta ja talousmallin muutoksesta – siirtymä pois lineaaritaloudesta kohti kiertotaloutta.
Jos saamme koko talousjärjestelmän toimimaan kiertotaloudessa ja jatkamaan käyttöön otettujen resurssien hyödyntämistä, voimme vähentää myös neitseellisten luonnonvarojen käyttöä. 
In English

Teemme virheen, jos jättäydymme pois aikuiskoulutuksen taloudellisia vaikutuksia koskevasta keskustelusta 

Posted on by helilohi

Uskon vahvasti jatkuvan oppimisen sivistystehtävään ja näen, että aikuiskoulutuksen hyödyt ulottuvat paljon taloudellisia hyötyjä laajemmalle. Aikuiskoulutukseen investoimisen vaikuttavuudesta keskustellaan aina kun kaavaillaan säästöjä tai lisäresursseja ja on tavattoman tärkeää, että olemme siinä keskustelussa mukana.

Teksti kolumni ja Sanna Ryynäsen kasvokuva.

(Työ)yhteisöllisyyttä koronan aikaan

Posted on by helilohi

Pakotetut kohtaamiset eivät rakenna yhteisöä. Jos vain suoritamme kokouksesta toiseen, työyhteisöillemme käy pian samoin kuin filosofi Martha Nussbaumin huolessa tehokkuuteen panostavasta koulutuksesta, joka unohtaa humanistiset aineet ja luovuuden: meistä tulee tehokkaita koneenosia, joilta katoaa sielu – ja yhteinen nauru.
In English