2020-luvun Suomi on osana eurooppalaista ja globaalia keskinäisriippuvuutta yhteiskunta, joka tarvitsee uuden, monimuotoisen kokonaisnäkemyksen turvallisuudestaan. Samalla on opittava näkemään kristallinkirkkaasti, että turvallisuusuhkiin reagointi on paljon useampien toimijoiden vastuulla kuin perinteisesti olemme ajatelleet.
In English
Pakotetut kohtaamiset eivät rakenna yhteisöä. Jos vain suoritamme kokouksesta toiseen, työyhteisöillemme käy pian samoin kuin filosofi Martha Nussbaumin huolessa tehokkuuteen panostavasta koulutuksesta, joka unohtaa humanistiset aineet ja luovuuden: meistä tulee tehokkaita koneenosia, joilta katoaa sielu – ja yhteinen nauru.
In English
Kestävä tuotanto on konkreettisia tekoja, joilla vastataan maailmanlaajuisiin haasteisiin. YK:n kestävän kehityksen tavoitteet ja ihmisoikeuksia koskevat periaatteet ovat yhteisesti sovittuja työkaluja kohti parempaa maailmaa. Meidän tehtävämme on muuttaa ne käytännön toimiksi.
In English
Vuosi alkoi vauhdikkaasti. Sitten maailma pysähtyi. EU:n ajama ”Ihmisten hyväksi toimiva teknologia” on nyt iso vaatimus. On pelottavaa ajatella maailmaa, jossa poikkeustilasta johtuvasta valvonnasta tuleekin ”uusi normaali”.
In English
Vastuullisuus on vahvassa nousussa, ja siitä on tulossa uusi normaali yhteiskunnan eri osa-alueilla. Vastuullisesta liiketoiminnasta muodostuu kilpailuetu, jos se huomioidaan yrityksen strategiassa, jos se näkyy sen arvoissa ja käytännön toiminnassa, ja jos siitä kommunikoidaan aktiivisesti sisäisesti ja ulkoisesti.
In English
Usein organisaatiot pyrkivät suitsimaan kompleksisuutta lisäämällä hierarkiaa ja kontrolloivaa johtajuutta. Sallivatko maamme hyvinvointiorganisaatioiden johtamisjärjestelmät aidon tiimityöskentelyn? Miten organisaatioiden kannattaisi toimia selviytyäkseen ja menestyäkseen tämän päivän kompleksisessa maailmassa?
In English
Nyt puhutaan jo kasvua rajoittavasta työvoimapulasta niin kaivosteollisuudessa, teollisuudessa kuin matkailussakin. Alueille tulisi antaa entistä enemmän päätösvaltaa ja reagointivalmiutta esimerkiksi nopeassa koulutusten suuntaamisessa.
In English
Lapin talous nojaa metsään, teräkseen, matkailuun, kauppaan ja kaivannaistoimintaan. Osaamistarpeet muuttuvat mm. uusien tuotteiden ja palveluiden, kansainvälistymisen ja digitalisaation johdosta. Muutokset koskettavat sekä työntekijöitä että yrityksiä ja yrittäjiä.
In English
Monelle pk-yritykselle ja julkiselle organisaatiolle jatkuva oppiminen ja uusi osaaminen ovat teknologisia investointeja tärkeämpi kilpailutekijä. Lapin AMK uudistuu alati, jotta opiskelijat, työ- ja elinkeinoelämä, henkilöstömme ja kumppanimme voivat luottaa meihin myös jatkossa.
In English
Digipoliksen verkostossa on lähes tuhat organisaatiota eli useita tuhansia ihmisiä. Sen ytimen muodostaa muutamat avainorganisaatiot. Syvällisintä yhteistyö on Lapin ammattikorkeakoulun kanssa.
In English
Border expertise is important and needed but when it comes to finding financing no one seems to be ready to provide the resources needed.
Lapin palveluiden on pystyttävä lähivuosina vastaamaan jatkuvasti kasvavaan kansainväliseen kysyntään. Se on toisaalta haaste, mutta ennen kaikkea suuri mahdollisuus.
In English
Suomen taloudellisen, poliittisen, tieteellisen ja tiedonvälityksen eliitin tajuntoihin on iskostunut vahva usko suuruuden ideologiaan. Todellisuudessa Suomi on pienten keskusten ja suuren maaseudun maa. Eliittimme elää luolassaan strategioineen, visoineen ja innovaatiojärjestelmineen.
In English
Hallitusohjelman yhtenä tavoitteena on tehdä Suomesta maailman turvallisin maa asua, yrittää ja tehdä työtä. Onko Suomi turvallinen maa?
In English
Lappi on aina ollut Suomen luonnonvarojen aarreaitta. Luonnonvarojemme hyödyntäminen on kuitenkin tapahtunut kestävällä tavalla: Lappi on edelleen Euroopan puhtain kolkka.
In English
Suomi on aliarvioinut pohjoista osaamistaan jo pitkään. Pohjoisen yritykset ovat todistaneet, että yhteistyö ja verkostoituminen ovat eduksi alasta riippumatta.
In English