Elsi Malkki, asiamies, Lapin kauppakamari
Jo jonkin aikaa työvoiman saatavuuskysymykset ovat olleet vahvasti esillä, niin valtakunnallisesti kuin Lapissakin. Tilanne näyttää realisoituneen melko nopeasti- vasta jokin aika sitten ongelmana olivat pikemminkin korkeat työttömyysluvut kuin työvoiman saatavuusongelmat.
Lapin kauppakamarin jäsenistölle tehdystä kyselystä työvoiman saatavuusongelmat olivat vahvasti tapetilla jo viime vuonna, nyt puhutaan jo kasvua rajoittavasta työvoimapulasta niin kaivosteollisuudessa, teollisuudessa kuin matkailussakin. Kyseessä on myös kansantaloudellinen ongelma, noususuhdanteesta ei saada kaikkea tehoa irti, kun työvoimaa ei ole saatavilla riittävästi ja oikeisiin paikkoihin. Tavoitetila ei voi olla se, että seuraava taantuma hoitaa työvoimatarpeen.
Koulutusorganisaatioille nopeasti muuttuvat työvoimatarpeet ja niihin vastaaminen tai niiden ennakointi on haasteellista. Koulutukseen suunnatut leikkauksetkaan eivät ole tilannetta helpottaneet. Perinteisesti koulutuksen polku – alkaen tunnistetusta osaajatarpeesta työmarkkinoille saapuvaan tuoreeseen työntekijään -vie sekin nopeimmillaankin useamman vuoden. Työelämä ja työelämän vaatimukset muuttuvat nopeaan tahtiin, ja hyväkään suunnittelu tai tulevien tarpeiden tunnistaminen ei takaa sitä, että koulutus täysin vastaa työelämän kysyntään.
Mikä ratkaisuksi?
Paljon on tehtävissä. Kauppakamarit ovat julkaisseet omat koulutusteesinsä, joissa listataan keinoja varmistaa osaavan henkilöstön saatavuus yrityksille. Näitä ovat mm. joustava koulutusjärjestelmä, joka mahdollistaa paitsi elinikäisen oppimisen, myös nopean reagoinnin muutoksiin. Joustavan koulutusjärjestelmän lisäksi Suomen on aktiivisesti houkuteltava korkeaa osaamista ja ammattitaitoisia työntekijöitä myös ulkomailta. Lapissa väki vähenee edelleen, joten myös täällä yritysten kasvun turvaamiseksi työperäistä maahanmuuttoa tullaan tarvitsemaan edelleen.
Koulutuksen suunnittelussa ja toteutuksessa paikallistuntemus on kovaa valuuttaa. Lapissa ammattikorkeakoulun rooli osaavien työntekijöiden kouluttamisessa on erittäin tärkeä ja oman alueen oppilaitosten edustajat tuntevatkin alueensa tarpeet parhaiten ja pystyvät siten myös reagoimaan elinkeinoelämän tarpeisiin. Alueille tulisikin antaa entistä enemmän päätösvaltaa ja reagointivalmiutta esimerkiksi nopeassa koulutusten suuntaamisessa. Lapissa tehdään myös systemaattista ennakointityötä eri toimialojen tulevaisuuden tarpeista, mikä sekin tuo lisää arvokasta tietoa koulutusten suuntaamiseksi.
EK julkaisi vastikään ”Paras Suomi- 31 ehdotusta Suomen vetovoiman lisäämiseksi”- julkaisun. Yksi mukana ollut ehdotus oli toteuttaa 7500 euron arvoinen muuntokoulutus, jossa 100 päivässä opetellaan uuden ammatin perusteet. Oli ehdotus älytön tai ei, uusia kekseliäitä malleja olisi hyvä testata ja ennakkoluulottomasti kokeilla. Tällä hetkellä uusille avauksille ja aloitteille on paras mahdollinen sauma.