Welfare mix tarkoittaa hyvinvointipalvelujen monituottajuutta. Palveluja tuottavat julkinen, yksityinen ja järjestösektori (3. sektori) sekä uusimpana epävirallinen, 4. sektori. Se edellyttää kokonaisvaltaista osaamista hyvinvointipalvelujärjestelmistä ja kustannusvaikuttavuudesta.
Hyvinvointipalveluja moititaan julkisessa keskustelussa heikkolaatuisiksi. Työntekijöitä ei ole riittävästi eikä osaaminenkaan ole aina riittävän laadukasta. Mitä palveluosaaminen on hyvinvointialalla ja miten sitä on hyvä kehittää?
Kotihoidossa työskentelevät ammattilaiset tarvitsevat tukea uusien teknologisten ratkaisujen ja tietojärjestelmien hallintaan. Henkilöstön teknologiaosaaminen kuitenkin kehittyy ajan kanssa täydennyskoulutuksen ja uuden sukupolven myötä.
Ikääntyneille suunnattujen palveluiden lähtökohtana on mahdollistaa fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen toimintakyky, itsenäinen ja mielekäs elämä, oma aktiivisuus ja toimijuus sekä osallisuus ja voimavarat. Ammattikorkeakoulun hoitotyön koulutuksessa osaamishaasteisiin vastataan koulutuksella ja kehittämishankkeilla.
Hyvinvointia ja turvallisuutta tuottavat instituutiot muodostavat keskeisen reunaehdon kansalaisten turvallisuustunteelle ja -luottamukselle. Lapin maakuntaa luonnehtivat harvaan asuttu maaseutu, pitkät asiointimatkat, väestön keskittyminen kasvukeskuksiin, demografisesti valikoiva muuttoliike sekä kolmen valtakunnan raja.
Juuri nyt vaikuttaa siltä, että työllisyyspalvelujen käytännön toteuttamisessa on mahdollisesti liikaa luotettu asiakkaan itseohjautuvuuteen sekä mahdollisuuksiin, halukkuuteen hyödyntää tietoteknisiä sovelluksia. Työnhakijat edustavat hyvin monenlaisia ihmisiä, joten tarvitaan myös monenlaisia palveluja työnhakuprosessien tehostamiseksi.
NIH-ilmiö voi vallita, vaikka sitä ei havaita tai haluta havaita. Ilmiöltä ei kannattane sulkea silmiään. Osaamisen hyödyntämättä jättäminen voi aiheuttaa taloudellisia menetyksiä, heikentää organisaation kilpailukykyä ja johtaa resurssien tuhlaamiseen. Se voi syödä myös työmotivaatiota ja heikentää työhyvinvointia.
Esimiehen keskeinen tehtävä on luoda työympäristö, joka parantaa työilmapiiriä, lisää motivaatiota ja edistää työhyvinvointa. OVET-hankkeen aikana on case-yrityksissä pyritty edistämään osallistamista ja sen kautta työhyvinvointia ja tuottavuutta.
Rakennushankkeiden suunnittelussa painavat yleensä tilankäytön tehokkuus ja taloudellisuus. Jos huomio kiinnitetään ainoastaan rakentamisvaiheen kustannuksiin, vie edullisin toteutusvaihtoehto voiton. Kalliimpi vaihtoehto voi silti muodostua kokonaistaloudellisesti edullisemmaksi investoinniksi, joka maksaa itsensä takaisin muun muassa hyvinvointihyötyjen kautta.
Hyvinvoinnin edistäminen on koko yhteiskuntaa läpileikkaava johtoajatus, jonka toteuttamista ei voi rajata pelkästään sosiaali- ja terveysalan vastuulle. Green Care -tiedon leviäminen osaksi eri ammattialojen toimintatapoja ja ajattelua edistää sekä luonnon että ihmisten hyvinvointia kestävällä tavalla.
Luonto on ihmettelemisympäristö, jossa elämykset ja kokemukset ovat usein voimakkaampia kuin sisätiloissa. Kun toiminta on tavoitteellista, on helpompi nähdä kuntoutumista edistäviä mahdollisuuksia ja tehdä havaintoja osallistujien toiminnasta.
Tulevaisuudessa ovat arvossa arvaamattomassa taidot tuottaa, tuotteistaa ja markkinoida luonnon ekosysteemi- ja hyvinvointipalveluita. Luonnonvara-alan ammattilaiset ovat paljon vartijoina.
Samalla kun Lapin matkailuala kärsii työvoimapulasta, on moni osaava ja työhaluinen maahanmuuttaja ilman työtä. Lapland of opportunity –hankkeessa on tavoitteena tuoda maahanmuuttajien osaaminen ja ammattitaito yhdeksi ratkaisuksi alan työvoimapulaan.
Rakennusinsinöörin ei tule osata pelkästään rakennusfysiikkaa käytännön työelämässä, vaan lisäksi on hyvä osata ilmastointitekniikkaa ja jopa hieman kemian ja biologian perusteita. Asumisterveysopas-teoksessa on rakennusfysiikkaa, ilmastointitekniikkaa, kemiaa ja biologiaa yksissä kansissa.
Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa on tarjolla runsaasti pohjoisia luontoympäristöjä ja väljästi asuttua maaseutua. Yksi mahdollisuus lisätä pohjoisten alueiden elinvoimaa, tasa-arvoista palvelutarjontaa, yrittäjyyttä ja asumisedellytyksiä on tukea luontolähtöisten palveluiden kehittämistä käytännössä.
Toimivassa työyhteisössä suuretkaan muutokset eivät pääse nakertamaan kehittämistyötä, vaan päinvastoin työyhteisö puhaltaa yhteen hiileen muutosprosessin aikana ja pyrkii ottamaan toiminnallaan kaiken hyödyn irti muutoksesta.
Lumen verkkolehden numeron 2/2018 teemana on tulevaisuuden työmarkkinoiden ja elinkeinoelämän osaamistarpeet. Tervetuloa lukijaksi.
In English
Onko digitalisaatio haja-asutusalueiden ja pienten kuntien palvelujen turvaaja vai niiden tuhoaja? Tulevaisuuden sosiaalialan työkentille on visioitu kokonaan uudenlaisia ammatteja kuten sovellussuunnittelija-pedagogi, sosiaalialan ohjelmoija, sosiaalipalvelurobonaattori tai verkkopalvelujen integroija.
Muutostilanteet vaikuttavat työntekijöihin eri tavoin, eikä muutostilanteen vaikutuksia voi tarkastella yleisenä, yhtenä kokonaisuutena. Toisaalta työssä sitoutuminen on työyhteisön luomaa ja työyhteisön yhteistä kokemusta, kollektiivista sitoutumista.
Kemi Kuntoon -case-pilotti antoi arvokasta tietoa etäohjauksen soveltuvuudesta työhyvinvoinnin edistämisessä. Pilottiin osallistui 34 Kemin kaupungin työntekijää ja kuusi fysioterapeuttiopiskelijaa.
Kotouttamisessa voidaan hyödyntää luontolähtöisiä menetelmiä, joilla vahvistetaan maahanmuuttajan työ- ja toimintakykyä. Monialaisten verkostojen asiantuntijuus yhdistyy voimavaraksi, joka on enemmän kuin osiensa summa ja josta Polut-hankkeen tapauksessa hyötyvät kotoutumistukea tarvitsevat maahanmuuttajat.
Käytännön työntekijöiden tutkimuksellista otetta tulisi Suomessakin nykyistä enemmän tukea, ja luoda mahdollisuuksia näyttöön perustuvan työn kehittämiselle sosiaalialalla.
The Nordic countries is the happiest area in the world – can we also be the smartest?