Avainsana: hyvinvointi

Welfare mix -hyvinvointipalveluiden tuottamismalli sosiaalialan korkeakoulututkintojen kompetenssien haastajana

Welfare mix tarkoittaa hyvinvointipalvelujen monituottajuutta. Palveluja tuottavat julkinen, yksityinen ja järjestösektori (3. sektori) sekä uusimpana epävirallinen, 4. sektori. Se edellyttää kokonaisvaltaista osaamista hyvinvointipalvelujärjestelmistä ja kustannusvaikuttavuudesta.

Tulevaisuuden teknologiaorientoitunut kotihoito

Kotihoidossa työskentelevät ammattilaiset tarvitsevat tukea uusien teknologisten ratkaisujen ja tietojärjestelmien hallintaan. Henkilöstön teknologiaosaaminen kuitenkin kehittyy ajan kanssa täydennyskoulutuksen ja uuden sukupolven myötä.

Ikääntyneiden hoitotyöhön liittyvään tulevaisuuden osaamistarpeeseen valmistautuminen Lapin ammattikorkeakoulussa

Ikääntyneille suunnattujen palveluiden lähtökohtana on mahdollistaa fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen toimintakyky, itsenäinen ja mielekäs elämä, oma aktiivisuus ja toimijuus sekä osallisuus ja voimavarat. Ammattikorkeakoulun hoitotyön koulutuksessa osaamishaasteisiin vastataan koulutuksella ja kehittämishankkeilla. 

Turvallisuus osana kehittyviä hyvinvointipalveluja

Hyvinvointia ja turvallisuutta tuottavat instituutiot muodostavat keskeisen reunaehdon kansalaisten turvallisuustunteelle ja -luottamukselle. Lapin maakuntaa luonnehtivat harvaan asuttu maaseutu, pitkät asiointimatkat, väestön keskittyminen kasvukeskuksiin, demografisesti valikoiva muuttoliike sekä kolmen valtakunnan raja.

Työvoimapalveluiden toimivuus ja kehittäminen

Juuri nyt vaikuttaa siltä, että työllisyyspalvelujen käytännön toteuttamisessa on mahdollisesti liikaa luotettu asiakkaan itseohjautuvuuteen sekä mahdollisuuksiin, halukkuuteen hyödyntää tietoteknisiä sovelluksia. Työnhakijat edustavat hyvin monenlaisia ihmisiä, joten tarvitaan myös monenlaisia palveluja työnhakuprosessien tehostamiseksi.

NIH-ilmiö, osaamisen johtaminen ja työhyvinvointi

NIH-ilmiö voi vallita, vaikka sitä ei havaita tai haluta havaita. Ilmiöltä ei kannattane sulkea silmiään. Osaamisen hyödyntämättä jättäminen voi aiheuttaa taloudellisia menetyksiä, heikentää organisaation kilpailukykyä ja johtaa resurssien tuhlaamiseen. Se voi syödä myös työmotivaatiota ja heikentää työhyvinvointia.

Rakennettu ympäristö tulevaisuuden hyvinvointipalvelujen keskiössä      

Rakennushankkeiden suunnittelussa painavat yleensä tilankäytön tehokkuus ja taloudellisuus. Jos huomio kiinnitetään ainoastaan rakentamisvaiheen kustannuksiin, vie edullisin toteutusvaihtoehto voiton. Kalliimpi vaihtoehto voi silti muodostua kokonaistaloudellisesti edullisemmaksi investoinniksi, joka maksaa itsensä takaisin muun muassa hyvinvointihyötyjen kautta.

Koulutuksella Green Care osaksi kehittyviä hyvinvointipalveluita

Hyvinvoinnin edistäminen on koko yhteiskuntaa läpileikkaava johtoajatus, jonka toteuttamista ei voi rajata pelkästään sosiaali- ja terveysalan vastuulle. Green Care -tiedon leviäminen osaksi eri ammattialojen toimintatapoja ja ajattelua edistää sekä luonnon että ihmisten hyvinvointia kestävällä tavalla.

Luonto tarjoaa ilmaisia hyvinvointipalveluita – kuka tuottaa, tuotteistaa ja markkinoi ne kuluttajille?

Tulevaisuudessa ovat arvossa arvaamattomassa taidot tuottaa, tuotteistaa ja markkinoida luonnon ekosysteemi- ja hyvinvointipalveluita. Luonnonvara-alan ammattilaiset ovat paljon vartijoina.

Pohjoismaista yhteistyötä Green Care -palvelujen tueksi

Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa on tarjolla runsaasti pohjoisia luontoympäristöjä ja väljästi asuttua maaseutua. Yksi mahdollisuus lisätä pohjoisten alueiden elinvoimaa, tasa-arvoista palvelutarjontaa, yrittäjyyttä ja asumisedellytyksiä on tukea luontolähtöisten palveluiden kehittämistä käytännössä.

Kurkistuksia sosiaalialan digitalisoituvaan palvelujärjestelmään

Onko digitalisaatio haja-asutusalueiden ja pienten kuntien palvelujen turvaaja vai niiden tuhoaja? Tulevaisuuden sosiaalialan työkentille on visioitu kokonaan uudenlaisia ammatteja kuten sovellussuunnittelija-pedagogi, sosiaalialan ohjelmoija, sosiaalipalvelurobonaattori tai verkkopalvelujen integroija.

Asiantuntijaverkosto luontolähtöisen kotoutumisen tukena

Kotouttamisessa voidaan hyödyntää luontolähtöisiä menetelmiä, joilla vahvistetaan maahanmuuttajan työ- ja toimintakykyä. Monialaisten verkostojen asiantuntijuus yhdistyy voimavaraksi, joka on enemmän kuin osiensa summa ja josta Polut-hankkeen tapauksessa hyötyvät kotoutumistukea tarvitsevat maahanmuuttajat.