Tag: hyvinvointi

Ekososiaalisesti pientä ja suurta sosiaalipolitiikkaa – tapausesimerkkinä Henki ja elämä – Luonto toipumisen lähteenä -hanke

Miten ekososiaalisesti pieni ja suuri sosiaalipolitiikka voivat toteutua 2020-luvulla mielenterveyskuntoutujien keskuudessa? Henki ja elämä -hankkeessa on kokeiltu uusia toimintaympäristöjä mielenterveyskuntoutujille suunnatulla luonto- ja taideperustaisella kuntouttavalla työllä.

Julkisilla varoilla mittaamattomia vaikutuksia

Yhä useampi yritys ja organisaatio sisällyttää toimintaansa kestävyyteen ja vastuullisuuteen liittyviä tavoitteita. Ympäristön ja kulttuurinkin näkökulmasta kestävyyttä on totuttu jo tarkastelemaan. Viime aikoina on keskusteluun noussut myös sosiaalinen kestävyys. Yksi merkittävä tekijä kaikenlaisen vastuullisuuden edistämisessä julkisella sektorilla ovat hankinnat.

Kestävää kehitystä nuorten palveluihin

Kestävä yhteiskunta tarkoittaa hyvinvoinnin takaamista kaikille ihmisille. Huono-osaisuus ja siihen liittyvät ilmiöt periytyvät sukupolvelta toiselle. Kestävän kehityksen kannalta onkin oleellista saada muutos tähän. OPPIVE-hanke pyrkii puuttumaan ja vaikuttamaan nuorten hyvinvointiin ja ehkäisemään syrjäytymistä.

Kirjoittajien nimet ja latauspalkki.

Digivahvat korkeakouluopiskelijat – ammattikorkeakoulu ja yliopisto yhteistä työkalua kehittämässä

LUC-korkeakoulukonsernin Study+ -kehittämistyön tavoitteena on vahvistaa opetusta ja oppimista erilaisissa oppimisen ympäristöissä hyvinvointia ja yhteisöllisyyttä tukien. Digitaidot+ -hankkeessa ovat kohderyhmänä kaikki korkeakouluopiskelijat, mutta erityisesti he, jotka kokevat tarvitsevansa tukea digiympäristöissä toimiseen.

Pieni lapsi selin kameraan katsoo porolaumaa.

Poronhoitajan osaaminen ja hyvinvointi kehittämisen kohteena

Poronhoito on vanhin edelleen elinvoimaisista pohjoisen elinkeinoista. Poronhoitotyön osaamiseen kuuluu paljon hiljaista tietoa, jota opitaan, kun lapset kasvavat poronhoitotöissä ja vanhimmat osallistuvat töihin niin kauan kuin toimintakykyä riittää. Poronhoitajankin kohdalla kyse on kuitenkin ammatista, ja ammattitaitovaatimukset muuttuvat.

BUMP logo.

Culture Bumb to make students feel home in Lapland

International students often do not seem to be given the chance to actually get acquainted with local Finnish people, as they instead opt to interact and experience local sights with other non-native students in the end. The Culture Bump initiative is to make planners and participants from different countries and cultures interact with one another.

Kirjoittajien tiedot tekstinä.

Arjen turvallisuus Lapissa – tilannekuva

Arki muuttuu koko ajan ja turvallisuuden tilannekuva sen mukana. Muutostekijät nousevat paikallisista, alueellisista ja kansainvälisistä kehityskuluista. Artikkelissa esitellään Arjen turvallisuuden tiekartta − aktivoiva osallisuus syrjäytymisen ehkäisyssä -kehittämishanketta varten hankittujen tutkimusaineistojen alustavia tuloksia.

Kirjoittajan tiedot ja seinän reiästä kurkistava silmä.

Psykologinen turvallisuus organisaatioturvallisuuden kivijalka

Psykologisesti turvalliset organisaatiot ovat vähemmistössä, vaikka sen yhteys tiimien ja organisaation menestykseen tunnetaan. Erityisesti kriisiaikoina psykologista turvallisuutta tarvitaan, jotta työyhteisö kykenee yhdessä selviytymään vaikeista ajoista. Ilman psykologisesti turvallista kulttuuria emme uskalla kertoa huolistamme.

Teksti puheenvuoro ja Sirpa Kokkosen kasvokuva.

Turvallinen etätyö

Kotona voi ylirasittua, kun töitä tehdään ”vahingossa” työajan ulkopuolella työ- ja vapaa-aikojen rajojen hämärtyessä: ”Pikaisesti vain vastaan tähän. Ja tähän. Ja vielä tämän hoidan alta pois tässä samalla kun vahdin kattilaa.” Epävarmuus riittävästä tehokkuudesta voi teettää ylen määrin töitä.

Kylpypyyhkeitä ja kosmetiikkapulloja.

Hyvinvointipalveluiden ja -tuotteiden turvallisuus on osa lappilaista luksusta

Lappilaista luksusta ovat turvallisen elämyksen tarjoavat, luonnosta kumpuavat palvelut ja tuotteet. Mutta kenen vastuulla on hyvinvointipalveluiden ja -tuotteiden turvallisuus? Kuka niitä valvoo? Voiko kuka tahansa tarjota hyvinvointipalveluja kuten kasvohoitoja tai valmistaa vaikkapa luonnonkosmetiikkaa?

Teksti kolumni ja Sanna Ryynäsen kasvokuva.

(Työ)yhteisöllisyyttä koronan aikaan

Pakotetut kohtaamiset eivät rakenna yhteisöä. Jos vain suoritamme kokouksesta toiseen, työyhteisöillemme käy pian samoin kuin filosofi Martha Nussbaumin huolessa tehokkuuteen panostavasta koulutuksesta, joka unohtaa humanistiset aineet ja luovuuden: meistä tulee tehokkaita koneenosia, joilta katoaa sielu – ja yhteinen nauru.
In English

Teema-artikkelin tunnus, jossa kirjoittajan nimi ja poroja aitauksessa.

Paliskunta – Pohjoisen erityislaatuinen työyhteisö

Poronhoitajat ovat tottuneet elämään luonnon ehdoilla ja mukautumaan muuttuviin olosuhteisiin. Työntekotavat muuttuvat, mutta tiivis työyhteisö on edelleen olennainen osa poronhoitoa ja ilman sitä elinkeinon harjoittaminen on vaikeaa, ellei mahdotonta. Poronhoitajat ovat motivoituneita etsimään uusia toimintatapoja yhteisöllisyyden ylläpitämiseksi ja sen vahvistamiseksi.

Sana puheenvuoro ja Marika Saranteen kasvokuva

Yhteisöllinen asiantuntijayhteisö uuden edessä

Korona-ajan verkkopalavereissa ei ole aikaa virittäytymiseen, esittäytymisiin ja jutusteluun. Yhteisiin verkkotapaamiseen varattu aika on tarkoin rajattu ja kohtaamisissa on asiapitoinen sävy. Sopiikin kysyä, että mistä saa virtaa ja energiaa tähän ”uuteen normaaliin” etätyö-moodiin ja kuinka siinä voi yleensä toimia yhteisöllisesti?

Teema-artikkelin tunnus jossa kirjoittajan nimi ja käsiä kietoutuneena samaan nauhaan.

Yhdessä yksinäisyyttä vastaan

Kun puhumme yksinäisyydestä, kyse on sekä yksilön että suomalaisen yhteiskunnan kannalta merkittävästä terveyden ja hyvinvoinnin heikentäjästä, vieläpä hyvin yleisestä sellaisesta. Lapin ammattikorkeakoulun hoitotyön koulutuksissa yksinäisyyttä on lähdetty haastamaan yhteistyössä järjestötoimijoiden kanssa.

Teema-artikkelin tunnus, jossa nuori nainen lumisateessa.

Harrastusten merkitys nuorten yhteisöllisyydelle

Nuorella on tarve kuulua johonkin yhteisöön. Harrastukset rytmittävät nuorten arkea ja tuovat siihen mielekästä sisältöä. Nuoret kokivat ensimmäisenä koronakeväänä ahdistusta harrastusten loppumisesta, ja tämä näkyi heidän elämässään sosiaalisten suhteiden kaventumisena, jopa yksinäisyyden kokemuksena.