Tanja Heikkilä, TtM, palveluvastaava Pihlajalinna Lääkärikeskukset Oy, YAMK-opiskelija Digitaaliset terveyspalvelut ja terveyden edistämisen asiantuntija, Lapin ammattikorkeakoulu
Eija Jumisko, FT, TtM, yliopettaja, Tulevaisuuden terveyspalvelut, Lapin ammattikorkeakoulu
Väestömme ikääntyy ja yhä useampi ikäihminen asuu kotonaan mahdollisimman pitkään. Vanhuspalveluihin tarvitaan 30 000 hoitajaa lisää jo vuoteen 2030 mennessä. Digitalisaatio on globaali ilmiö, jolla tarkoitetaan toimintatapojen uudistamista ja sähköistämistä. (Konttila ym. 2019; Opetushallitus 2024.) Digitalisaation (teknologia, tekoäly, robotiikka) avulla kehitetään palveluja, joiden kautta helpotetaan ikääntyneiden arkea kotona (Tamro 2022; Niemelä 2023) Miten hoitohenkilökunta kokee kotihoidon palveluiden muuttuvan tilan?
Digitaalisten palveluiden käyttö kotihoidossa
Kotihoidolla tarkoitetaan kotipalvelun ja sairaanhoidon muodostamaa kokonaisuutta. Kotipalvelu huolehtii ikäihmisten jokapäiväisestä arjessa selviytymisestä ja kotisairaanhoito sairaanhoidosta. Vuonna 2021 kotihoidon asiakkaita oli noin 206 000 ja heistä palveluja sai säännöllisesti 57% (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2021).
Suomessa sosiaali- ja terveydenhuollon digipalveluiden strateginen painoarvo on viime vuosina kasvanut. Palvelut ovat keskeisessä roolissa hyvinvointialueiden strategioissa tai niitä kehitetään erillisenä digistrategiana. (Valtioneuvosto 2023.) Kotihoidossa on voimakas tarve kehittää kotihoidon asiakaslähtöisiä palveluja, uusia toiminta- ja palvelumalleja sekä osaamista. Uudistunut digitaalinen kotihoidon toimintaympäristö ja uudet palvelumallit tarvitsevat työntekijöiltä ja sidosryhmiltä uudenlaista digitaalista ja teknologista osaamista. (Hämeen ammattikorkeakoulu 2023.) Terveyden- ja hyvinvoinnin laitoksen selvityksen mukaan terveyspalveluissa digipalveluja kohdistetaan eniten ikäihmisille, lapsiperheille sekä työikäisille (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2023). Vanhuspalveluiden tilaseuranta osoittaa, että kotihoidon käyntejä toteutetaan etäteknologian avulla kaikissa maakunnissa (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2022). Yksi digitalisaation lisääntymisen haasteista on organisaatiorajojen ylittävä tiedonjako, mikä haastaa esimerkiksi datarakenteita, lakeja sekä toimintakulttuureja (Valtioneuvosto 2023).
Terveydenhuollossa teknologialla voidaan tukea ihmisten hyvää elämää sekä itsemääräämisoikeutta (Sosiaali- ja terveysministeriö 2010). Robotiikalla tarkoitetaan itsenäisesti tai osittain autonomisesti toimivia teknologioita. 2020-luvun taitteessa erityisesti ikäihmisten hoivaa on edistetty palvelurobotiikalla. Teknologiset ratkaisut ja hoivarobottien tuoma apu kotihoitoon kohdistuvat asiakkaiden turvallisuuteen, toimintakyvyn ylläpitoon, hyvinvointiin, liikkumiseen, lääkkeiden ottoon ja vuorovaikutukseen (Hammar, Vainio & Sarivaara 2017; Hiltunen & Huuhtanen 2023, 7; Rasi-Heikkinen & Rivinen 2024). Kotihoidossa teknologiaa pyritään hyödyntämään niin, että teknologia ja automatiikka hoitaa rutiinit, jolloin asiakaskohtaamiselle jää enemmän aikaa. Esimerkiksi lääkeannostelijat lisäävät lääketurvallisuutta ja vapauttavat hoitajaresurssia muihin työtehtäviin (Tamro 2022). Lääkerobotin käyttö on vähentänyt kotikäyntien määrää ja eri lääkehoitoprosessin vaiheet vievät hoitajilta vähemmän tai ei lainkaan aikaa (Healthtech 2022; Työsuojelurahasto 2022).
Ilman fyysistä tapaamista tapahtuvaa kotihoitoa kutsutaan virtuaalihoidoksi. Hoitaja saa yhteyden ikäihmiseen internetyhteydellä varustetulla tietokoneella. Kommunikoinnissa hyödynnetään kuvan ja äänen välityksellä tapahtuvaa yhteydenpitoa. (Paldanius 2017.) Kotihoidon digitalisaatio tuottaa tulevaisuudessa ikääntyneiden terveydentilasta enemmän tietoa, joka auttaa tekemään vahvempaa ennakoivaa ja ennaltaehkäisevää työtä ikäihmisten terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseksi (Tamro 2022). Ikäihmisen vastuulle voidaan antaa useita tehtäviä, joita hän voi tehdä itse tietokoneella. Hoitaja voi tarvittaessa olla apuna etäyhteyden kautta. (Lupton 2013, 263–264; Healthtech 2022). Ikäihminen voi esimerkiksi mitata erilaisia arvoja itsestään ja kirjata ne tietokoneelle, josta tiedot siirtyvät hoitavalle henkilölle. Tällöin vältytään käynniltä terveyspalveluja tuottavassa yksikössä. Muistisairaan ikäihmisen hoidossa digitalisaatio mahdollistaa ikäihmisten seurannan kotiympäristössä. (Lupton 2013, 263–264.) Kotihoidon asiakkailla on myös mahdollisuus keskustella hoitajan kanssa etäyhteydellä esimerkiksi hyödyntäen chattiterapiaa tai etäkuntoutusta (Helsingin kaupunki 2021).
Hoitohenkilökunnan riittävyys sekä hoidon taso pystytään varmistamaan yksittäisten ratkaisujen integroinnilla kokonaisratkaisuihin. Esimerkiksi integroidut kotikäynnit ja hälytyskäynnit yhdistettynä tekoälypohjaisten käyttäjään analysoivien järjestelmien, lääkerobottien sekä kattavan taustajärjestelmän kanssa tuovat tehokkuutta ja parannusta kotihoitoon. Kotihoidossa voidaan ottaa käyttöön myös tekoälyä hyödyntäviä kokonaisjärjestelmiä. Ikäihmisellä on mahdollisuus käyttää hälytyspainiketta, jossa sensoreista koostuva järjestelmä kertoo hoitajalle esimerkiksi ikäihmiselle vaarallisesta lattialle kaatumisesta. (Healthtech 2022.)
Tilastokeskuksen mukaan (2021) 65–74 vuotiaista 10 % ja 75–89 vuotiaista 36 % ei ole käyttänyt internettiä koskaan. Digipalveluiden tarjoajan tulisi tarjota ikäihmisille aidosti helppokäyttöisiä palveluita. Samanaikaisesti ikäihmisillä tulisi olla yhdenvertainen mahdollisuus osallistua yhteiskuntaan myös muilla tavoin kuin digitaalisesti. (Rasi-Heikkinen 2022.) Hoitohenkilökunta tarvitsee kliinisen osaamisen lisäksi vahvaa teknologiaosaamista kyetäkseen käyttämään uutta teknologiaa sekä tukemaan ikäihmistä ja heidän läheisiään välineiden käytössä. Hoitajia kouluttavien oppilaitosten tulee edelleen vahvistaa valmistuvien ja työssä olevien hoitajien teknologia- ja digipalveluosaamista. Kotihoidon työnantajien tulee vastaavasti varmistaa hoitajien mahdollisuudet jatkuvaan oppimiseen ja kehittymiseen.
Hoitajien ajatuksia digitalisoitumisesta
Hoitajat ovat pääsääntöisesti tyytyväisiä digipalveluihin (Øyen ym. 2018). Digipalvelut koetaan helppokäyttöisiksi sekä hyödyllisiksi. (Valtioneuvosto 2023.) Digitalisaation tuo moninaisuutta ammattilaisten työnkuvaan (Konttila ym. 2019). Kotihoidon digitalisoituminen sisältää myös hoitajien hoitotyötä tukevia teknologisia ratkaisuja, esimerkiksi toiminnanohjausjärjestelmiä. Nämä auttavat reaaliaikaisessa tiedon jaossa ja organisoinnissa sekä mahdollistavat resurssien tehokkaan käytön asiakasturvallisesti. (Göransson ym. 2018; Klemets, Määttälä & Hakala 2019.) Ammattinimikkeet sekä työnkuvat ovat myös muutoksen alla, esimerkiksi sairaanhoitajat voivat toimia myös digihoitajina (Valtioneuvosto 2023).
Kotihoidon digitalisaatio koetaan myös haastavana. Hoitajat ovat huolissaan työmäärän kasvamisesta sekä käytännön taitojen ja kliinisen harkintakyvyn heikkenemisestä digipalveluiden myötä. (Konttila ym. 2019; Valtioneuvosto 2023) Realiteettina tulee myös eteen se, että työhön tulee mukaan uutta teknologiaa ja laitteisiin liittyviä tehtäviä. Tähän suhtautuminen on jokaisen ammattilaisen henkilökohtainen näkemys. (Tamro 2022.) Onnistuneeseen teknologiakehitykseen tarvitaan myös loppukäyttäjien näkökulmien huomiointi. Mikäli teknologia on toimimatonta ja hidasta, se ei palvele käyttäjiä. (Lampi & Sihto 2022.)
Johtamisen ominaisuudet kotihoidossa
Cortellazzon, Brunin ja Zampierin (2019) mukaan digitaalisen muutoksen johtamisesta ei ole vahvaa tutkittuun tietoon perustuvaa teoriaa. Työterveyslaitoksen erityisasiantuntija Peter Peitsalo (2023) kertoo muutoskyvykkyyden olevan ominaisuus, joka lieventää muutoksen vaikutuksia, mahdollistaa oppimisen jalkautumisen sekä edesauttaa toimintakyvyn säilymistä. Työntekijät ymmärtävät muutoksen olevan tarpeen, kun sitä peilataan heidän omiin työtehtäviinsä. Muutosprosessissa luottamus saavutetaan oikeanlaisella johtamisella. (Cortellazzo ym. 2019.) Ikäihmisten kotihoito on myös hyvin kompleksinen. Kompleksisuuden vallitessa esihenkilöllä ei ole tarjota kysymyksiin vastauksia, ratkaisut löydetään yhdessä. Erilaisten toimintojen käyttöönotto vaatii alussa yhteistyötä eri toimijoiden välillä (esihenkilö, työntekijä, ikäihminen sekä omaiset). Lisäksi on siedettävä epävarmuutta. Hyvä esihenkilö jäsentää tilannetta ja auttaa löytämään yhteisymmärryksen. Kompleksisuuden äärellä kaikki osapuolet ovat tasa-arvoisen tietämättömiä. (Kenttä 2019.)
Asiakkaiden tarpeet on huomioitava jo järjestelmien suunnittelussa sekä kilpailutuksessa. Hoitajien on myös päästävä testaamaan järjestelmää, jotta mahdolliset ongelmat voidaan korjata ennen käyttöönottoa. (Vehko, Hyppönen, Ryhänen-Tompuri & Heponiemi 2019.) Työntekijöiden tulee osallistua digitaalisten ratkaisuiden käyttöönoton suunnitteluun ja heidän on saatava perus-, täydennys- ja työpaikkakoulutusta. Työntekijöiden ja esihenkilöiden aktiivinen asenne kehittämistyöhön on erittäin tärkeää. Käyttöönottoprosessi tulee suunnitella ja aikatauluttaa huolellisesti yhdessä käyttäjien kanssa. Arjessa kokemuksia tulee jakaa avoimesti ja tarvittaessa ryhtyä toimeen epäkohtien muutokseen liittyen. (Mitikka 2017, 82; Vehko ym. 2019; Peitsalo 2023) Näin toimi esimerkiksi Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalveluiden kuntayhtymä Siun soten kotihoito, joka päätti ottaa työntekijät palvelumuotoilun keinoilla mukaan kehittämään digitalisaatiota osaksi heidän jokapäiväistä työtään (Nordic Healthcare Group 2020). Työntekijöiden kokemukset olivat positiivisia. He kokivat, että heitä halutaan todella kuunnella ja heidän mielipiteitänsä arvostetaan. Yhteiskehittämisen työpajat koettiin erinomaisina menetelminä syventyä yhdessä haasteisiin ja saada ideoita. Esimerkiksi työntekijöiden ideoima huoliseinä otettiin heti käyttöön kotihoidossa. (Jäntti 2024.)
Kaikilla organisaation työntekijöillä tulisi olla riittävästi perustietoa laitteiden ja järjestelmien toiminnoista. Työntekijät tapaavat asiakkaiden omaisia sekä muita sidosryhmiä ja voivat toimia myös palveluiden markkinoijina. Työntekijöillä tulee olla valmiuksia tunnistaa ne asiakkaat, jotka voisivat hyötyä digitalisaation tuomasta palvelusta. Perustiedon puuttuessa on vaikea löytää asiakkaita palveluiden piiriin. (Mitikka & Vidén 2017, 69.) Esihenkilöiden tulee ymmärtää muutosprosessi ja itse ajatella positiivisesti muutoksesta. Heidän tulee osoittaa luottamusta työntekijöihin asiantuntijoina. Myös kärsivällisyys, muutosprosessin haasteiden ymmärrys sekä riittävien resurssien mahdollistaminen on tärkeää. (Sow & Aborbie 2018.)
Digitalisaatioon kotihoidossa tarvitaan myös toimintamallin muutos. Tarvitaan yhteistyötä asiakkaan, omaisten ja hoitohenkilökunnan välillä. Kokonaisuus asiakkaan onnistuneelle palvelulle vaatii läpinäkyvyyttä, yhteisestä tilannekuvasta pitää tulla toimintatapa, jota myös johdetaan, johon rohkaistaan ja jota tuetaan. (Onerva 2024.)
Tulevaisuuden kotihoito
Digitalisaation ja teknologian kehityksen hyödyllisyyden arviointi on hankalaa. Teknologia on usein kallis investointi, jonka takaisinmaksuaikaa on vaikea arvioida. (Niemelä 2023.) Hoitajat ovat valmiita ottamaan uusia teknologisia ratkaisuja käyttöön ja kokeilemaan erilaisia ratkaisuja, jos ne vain helpottavat asiakkaita ja hyödyntävät työntekoa (Kivekäs ym. 2017).
Tulevaisuus tuo muutoksia kotihoitoon ja tulevaisuuden hoitajan tulee valmistautua sekä olla valmis tekemään hoitotyötä eri tavalla kuin ennen. Positiivinen asenne digitalisoitumista ja teknologisia ratkaisuja kohtaan on tärkeää. Robotiikkaa voidaan käyttää esimerkiksi lääkehoidossa ja osittain vuorovaikutuksessa. Robotiikka ei kuitenkaan korvaa hoitajan fyysistä kosketusta tai läsnäoloa, joka on tärkeää jokaisen ikääntyneen asiakkaan kokea kotihoidossa.
Lähteet
Cortellazzo, L., Bruni, E. & Zampieri R. 2019. The role of leadership in a digitalized world: a review. Frontiers in Psychology 10, 1938. Viitattu 16.3.2024 https://www.frontiersin.org/journals/psychology/articles/10.3389/fpsyg.2019.01938/full
Göransson, C., Eriksson, I., Ziegert, K., Wengström, Y., Langius-Eklöf, A., Brovall, M., Kihlgren, A. & Blomberg, K. 2018. Testing an app for reporting health concerns – Experiences from older people and home care nurses. International Journal Of Older People Nursing, 13: e12181. Viitattu 7.2.2024 https://doi.org/10.1111/opn.12181
Hammar. T., Vainio, S. & Sarivaara, S. 2017. Kotihoidossa käytettävän teknologian kirjo on laaja, mutta kaikkia mahdollisuuksia ei vielä hyödynnetä. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Helsinki. Viitattu 7.2.2024 https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-302-912-5
Healthtech 2022. Teknologia osaksi kokonaisratkaisua ikäihmisten avuksi ja tueksi. Viitattu 29.3.2024 https://healthtech.teknologiateollisuus.fi/fi/ajankohtaista/teknologia-osaksi-kokonaisratkaisua-ikaihmisten-avuksi-ja-tueksi
Helsingin kaupunki 2021. Yritysten ratkaisuja kotihoitoon ja palveluasumiseen: Ikäihmiset innostuivat digitaalisista mahdollisuuksista. Viitattu 29.3.2024 https://www.hel.fi/fi/uutiset/yritysten-ratkaisuja-kotihoitoon-ja-palveluasumiseen-ikaihmiset-innostuivat-digitaalisista
Hiltunen, S. & Huuhtanen, K. 2023. Älyä ja iloa teknologiasta. Teknologia ja laitteet ikääntyneiden arjen tukena. VALLI ry, Ikäteknologiakeskus.
Hämeen ammattikorkeakoulu 2024. DigiKH. Viitattu 16.3.2024 https://www.hamk.fi/projektit/digikh-digiosaamista-ja-kestavaa-tyota-kotihoitoon/
Jäntti 2024. Siun soten kotihoidon työntekijäkokemuksen kehittäminen palvelumuotoilun keinoin. NHG Design. Viitattu 29.3.2024 https://design.nhg.fi/siun-soten-kotihoidon-tyontekijakokemuksen-kehittaminen-palvelumuotoilun-keinoin%E2%80%8B/
Kenttä 2019. Kompleksista organisaatiota on johdettava yhdessä. Viitattu 29.3.2024 https://filosofianakatemia.fi/blogi/kompleksista-organisaatiomuutosta-on-johdettava-yhdessa/
Kivekäs, E., Toppinen, E., Kokki, H., Mäntyselkä, P., Kinnunen, U-M., Huusko, J. & Saranto, K. 2017. Infuusiohoidot turvallisesti kotona – selvitys älykkään teknologian mahdollisuuksista. Finnish Journal Of eHealth and e Welfare 9(2–3), 184–193. Viitattu 5.2.2024 https://erepo.uef.fi/handle/123456789/2607
Klemets, J., Määttälä, J. & Hakala, I. 2019. Integration of an in-home monitoring system into home care nurses’workflow: A case study. International Journal of Medical Informatics 123, 29–36.
Konttila, J., Siira, H., Kyngäs, H., Lahtinen, M., Elo, S., Kääriäinen, M., Kaakinen, P., Oikarinen, A., Yamakawa, M., Fukui, S., Utsumi, M., Higanu, Y., Higuchi, A., & Mikkonen, K. 2019. Healthcare professionals’ competence in digitalisation: A systematic review. Journal of Clinical Nursing, 28 (5–6), 745–761.
Lampi, A., Sihto, T., 2022. Kotihoidon työntekijöiden teknologiaan liittyvät tunteet. Työelä-män tutkimus 20, 411–435. Viitattu 27.9.2023. https://doi.org/10.37455/tt.114442
Lupton, D. 2013. Social Theory & Health. Springer. The digitally engaged patient: Self-monitoring and self-care in the digital health era. Department of Sociology and Social Policy. University of Sydney. Australia. Viitattu 5.2.2024 https://link.springer.com/article/10.1057/sth.2013.10
Mitikka, M. 2017. Työntekijöiden teknologiaosaaminen ja toimintamallit. Teoksessa: Kuntouttavat toimintamallit iäkkäiden palveluissa (TEAS) -hankkeen loppuraportti. Uudistuva palvelukokonaisuus – kuntouttava kotihoito ja asiakaslähtöinen kotona asumisen tuki. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 68/2017. 81–82.
Mitikka, M. & Vidén, M. 2017. Hyvinvointiteknologian käyttöönotto ja muita levittämisen esimerkkejä. Teoksessa: Kuntouttavat toimintamallit iäkkäiden palveluissa (TEAS) -hankkeen loppuraportti. Uudistuva palvelukokonaisuus – kuntouttava kotihoito ja asiakaslähtöinen kotona asumisen tuki. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 68/2017. 67–71.
Niemelä, M. 2023. Teknologian käyttö kotihoidossa lisääntyy – arviointia on kehitettävä 6.3.2023. Viitattu 5.2.2024 https://valtioneuvosto.fi/-/1271139/teknologian-kaytto-kotihoidossa-lisaantyy-arviointia-on-kehitettava
Nordic Healthcare Group 2020. Siun soten kotihoito kehittää työntekijäkokemusta palvelumuotoilun keinoin. Viitattu 16.3.2024 https://nordichealthcaregroup.com/fi/artikkelit/siun-soten-kotihoito-kehittaa-tyontekijakokemusta-palvelumuotoilun-keinoin/
Onerva 2024. Kotihoitoa ei voi kehittää ilman yhteistyötä eri organisaatioiden välillä. Viitattu 16.3.2024 https://onervahoiva.fi/kotihoitoa-ei-voi-kehittaa-ilman-yhteistyota-eri-organisaatioiden-valilla/
Opetushallitus 2024. Mitä sitten on digitalisaatio? Viitattu 16.3.2024 https://www.oph.fi/fi/digiosaaminen/datatalousosaamisen-perusteita-perusopetukseen-ja-toiselle-asteelle/mita-sitten
Øyen K R, Sunde O S, Solheim M, Moricz S & Ytrehus S. 2018. Understanding attitudes to-ward information and communication technology in home-care: Information and communica-tion technology as a market good within Norwegian welfare services. Informatics for health & social care 43(3), 300–309.
Paldanius, J. 2017. Vanhusten virtuaalihoito- ja kuntoutus kotihoidossa. Helsinki. Viitattu 14.2.2024 https://docplayer.fi/49062121-Vanhustenvirtuaalihoito-ja-kuntoutus-kotihoidossa-jukka-paldanius-jarjestelmasuunnittelija-palvelukeskus helsinki.html
Peitsalo, P. (2023). Muutoskyvykkyydellä voimavaroja arkeen. Työterveyslaitos. Viitattu 16.3.2024 https://www.wgh.fi/muutoskyvykkyydella-voimavaroja-arkeen/
Rasi-Heikkinen, P. 2022. Uusi julkaisu: Ikäihmisten digisyrjäytymisen ehkäisy vaatii yhteistyötä. Viitattu 1.4.2024 https://www.ulapland.fi/news/Uusi-julkaisu-Ikaihmisten-digisyrjaytymisen-ehkaisy-vaatii-yhteistyota-/37391/012d1031-8f5a-4cff-afbf-b86ebbf7e37f
Rasi-Heikkinen, P. & Rivinen, S. 2024. Robottilukutaito on uusi medialukutaito. Viitattu 1.4.2024 https://mediataitoviikko.fi/robottilukutaito-on-uusi-medialukutaito/?fbclid=IwAR3AaHJ9OE94YmJTWIaM1DmP6O_vm3mlMhvOMdxerXE5K-P7tw70oJQGJT4
Sosiaali- ja terveysministeriö 2010. Teknologia ja etiikka sosiaali- ja terveysalan hoidossa ja hoivassa. ETENE-julkaisuja 30. Valtakunnallinen sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE, Helsinki.
Sow, M: & Aborbie, S. 2018. Impact on digital transformation. Business and Economic Research 8(3), 139–148.
Tamro 2022. Digitaaliset palvelut, robotiikka ja tekoäly ovat osa kotihoidon tulevaisuutta 27.10.2022. Viitattu 5.2.2024 https://www.tamro.fi/fi/ajankohtaista/yhteiskunta/digitaaliset-palvelut-robotiikka-ja-tekoaly-ovat-osa-kotihoidon
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2021. Kotihoidon asiakkaista lähes puolet oli paljon kotihoidon palveluja käyttäviä. Tilastoraportti 1/2023. Viitattu 5.2.2024 https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe202301051648
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2022. Kotihoidon etäpalveluissa on vielä kehittämisen varaa. Tutkimuksesta tiiviisti 22/2022. Viitattu 16.3.2024 https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-343-854-5
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2023. Digitaalisten sote-palveluiden nykytilan ja alueiden kypsyystason arvioinnin raportointityökalu. Viitattu 14.2.2024 https://www.thl.fi/digitaaliset_palvelut-suomen-kestavan-kasvun-ohjelma-rrp/spalvelut (thl.fi)
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2024. Mitä on toimintakyky? Viitattu 5.2.2024 ghttps://thl.fi/aiheet/toimintakyky/mita-toimintakyky-on
Tilastokeskus 2021. Liitetaulukko 11. Internetin käyttö ja käytön useus 2021, %-osuus väestöstä. Viitattu 5.2.2024 https://tilastokeskus.fi/til/sutivi/2021/sutivi_2021_2021-11-30_tau_011_fi.html
Työsuojeluvirasto 2022. Miten digitaaliset ratkaisut vaikuttavat kotihoidon työhön – case lääkehoito. Viitattu 14.2.2024 https://www.tsr.fi/hankkeet-ja-tutkimustieto/miten-digitaaliset-ratkaisut-vaikuttavat-kotihoidon-tyohon-case-laakehoito/
Valtioneuvosto 2023. Digitaalisten palvelujen vaikutukset sosiaali- ja terveydenhuollossa. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 2023:52. Helsinki.
Vehko T, Hyppönen H, Ryhänen-Tompuri M & Heponiemi T. 2019. Miten tietojärjestelmät
palvelevat ammattilaisten työtä? Vaikutukset työhön ja työhyvinvointiin? Digityö ja stressi – hankkeen loppuraportti. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Viitattu 16.3.2024 https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-343-279-6
Asiasanat: Digitalisaatio, ikäihminen, kotihoito, hoitotyö, muutosjohtaminen