This study explores students’ learning experiences in a Digital Platform course tailored for energy communities through a qualitative thematic analysis of reflective narratives. The findings reveal a significant transformation in students’ understanding of digital platforms, from perceiving them as basic technological tools to recognizing them as complex socio-technical ecosystems that facilitate value creation, stakeholder collaboration, and sustainable energy management.
Regenerative education can be understood as an emergent paradigm in higher education that moves beyond the instrumental and often technocratic orientations of sustainability education towards a relational, transformative and life-affirming approach.
This article focuses on regenerative higher education as a solution to move beyond traditional sustainability education.
XRHealthEdu project combines Extended Reality (XR) and Artificial Intelligence (AI) to create immersive learning experiences for healthcare education.
The goal is not to replace experience, but to help future professionals be more prepared when those experiences finally arrive. Ultimately, the value of XR and AI doesn´t lie in the technologies themselves, but in their ability to support the development of the players.
In a rapidly changing world, students need resources that help them face uncertainty about the future, explore different possibilities, and trust in their ability to navigate educational and career transitions.
The concept of resonance means simply to feel connected to the world.
Resilience means an individual’s ability to cope mentally as well as flexibility and capability to adapt and reorient in difficult or changing life situations.
Teaching is a meaningful profession that requires special competence in a subject. In addition, it requires the ability to deal with stress, changes and challenging interactive situations. Resilience supports the teacher’s ability to adapt to these challenges and develop professionally. This does not mean coping alone.
Palvelujen kehitys suuntautuu kohti kokonaisvaltaisempia, ennakoivampia ja vastuullisempia ratkaisuja. Asiakaskokemus, merkityksellisyys ja kestävyys nousevat keskeisiksi kilpailutekijöiksi.
Tuotteistamisen opintojaksolla liiketalouden opiskelijat eivät vain harjoitelleet tuotteistamista, vaan kehittivät palveluja kahden yrityksen aitoihin tarpeisiin.
Uraohjaus on perinteisesti tukenut yksilöä kohti työelämässä menestymisen ihannekuvia. Vaikka vahvuusperustainen ajattelu on tuonut ohjaukseen myönteisiä elementtejä, se voi samalla huomaamatta vahvistaa käsitystä, että menestyminen on yksilön jatkuvan kehittämisen ja sopeutumisen varassa. Tässä piilee julman optimismin vaara. Yksilö pyrkii sinnikkäästi kohti ihanteita ja menestystä, jotka eivät ole realistisia. Julma optimismi ohjaa ylisuoriutumiseen.
Korkeakoulun digitaalinen palveluympäristö on laajentunut vaiheittain, jopa hieman huomaamatta taustalla. Vuosien aikana käyttöön on tullut uusia järjestelmiä hakemiseen, opiskelun aloittamiseen, oppimiseen ja opettamiseen, viestintään, ohjaukseen, harjoitteluun, valmistumiseen ja alumnivaiheeseen. Samanaikaisesti nämä kytkeytyvät entistä tiiviimmin sekä toisiinsa että kansalliseen koulutuksen digitaaliseen ekosysteemiin. Tarkastelemme tätä kokonaisuutta oppijan ja korkeakoulun näkökulmasta.
Entrepreneurship is about embracing opportunities; social entrepreneurship is about embracing opportunities to do good.
Finnish youth want to act for impact.
Tekoälyalalla vuodet ovat koiran vuosia. Reilussa kahdessa vuodessa teknologia on mennyt valtavasti eteenpäin, paljon nopeammin kuin yhteinen kielemme tai kulttuurimme pystyy muutosta omaksumaan. Ajan tasalla pysyminen olisi kuitenkin tärkeää. Kun ymmärrämme isoja kehityskulkuja, saamme ainakin yhden selityksen sille, miksi nuori ei löydä ensimmäistä työpaikkaansa tai miksi naapuriin aletaan rakentamaan Googlen datakeskusta.
On kaksi keskeistä syytä sille, miksi tekoälystä on hankalaa saada järkevää kokonaiskuvaa muodostettua.
Transformatiivinen oppiminen muuttaa ihmisten ajattelua ja toimintaa kohti tulevaisuuskestävää yhteiskuntaa sekä edistää taitoja toimia kompleksisessa ja epävarmassa ympäristössä. Miten tekoäly voi tukea oppimista, jonka tavoitteena on uudistaa ihmisten perustavia uskomuksia ja maailmasuhdetta sekä edistää heidän kasvuaan ekososiaalisen sivistyksen hengessä?
Tässä artikkelissa kuvaan, kuinka tekoäly voi toimia kumppanina ja osana emansipatorista oppimista, jossa vapaudutaan rajoittavista ajattelumalleista ja kasvetaan kestävää tulevaisuutta rakentaviksi toimijoiksi.
Tekoälyn kanssa jaettu toimijuus tarkoittaa, että opiskelija hyödyntää tekoälyä tavoitteiden saavuttamisessa, arvioi sen tuottamaa sisältöä ja säätää omaa toimintaansa vuorovaikutuksessa tekoälyn kanssa.
Tässä artikkelissa tarkastellaan, miten tekoälyn kanssa jaettu toimijuus uudistaa korkeakouluopetuksen rakenteita, pedagogiikkaa ja arviointia. Luonnostelemme myös Lapin AMKin omaa opintojaksokohtaista tekoälyn käyttöselvitystä.
Vuonna 2019 pohdimme blogitekstissämme “Hubotti opettajana” mitä tapahtuisi, jos meidän kielten ja viestinnän opettajien käytössä olisi ihmisen kaltainen hubotti, johon olisi ohjelmoitu jo olemassa olevia tekoälyä hyödyntäviä sovelluksia. Vuonna 2023 teimme ensimmäisiä kokeilujamme ChatGPT:n kanssa artikkelissa Hubotti 2.0. Parissa vuodessa tekoälyn kehitys on ollut niin järisyttävää, että ainakin humanistia jo huimaa. Nyt onkin otollinen hetki tarkastella, miten taannoiset toiveemme ja pelkomme ovat toteutuneet ja miltä nyt tuntuu.
Hankesparraaja AI on erinomainen esimerkki onnistuneesta opiskelijaprojektista: se ei ole vain teknologinen kokeilu, vaan konkreettinen työkalu, joka tukee yrityksiä ja organisaatioita hankkeiden suunnittelun alkuvaiheen ideoinnissa. Kun yhä useampi toimija tarvitsee apua rahoitushakujen valmistelussa, uudenlainen, helposti lähestyttävä tekoälysparraaja osuu ajankohtaiseen tarpeeseen.
Tekoälyavusteiseen palveluun kuuluu kaksi osiota: Olen yrittäjä ja Olen hankeammattilainen -osiot.
Urakestävyys on noussut yhdeksi tämän päivän tärkeimmistä työmarkkinatrendeistä.
Tässä artikkelissa kuvataan YAMK- opiskelijoiden näkemyksiä siitä, millaisena urakehityksen mahdollistajana he kokevat opiskelemansa YAMK-tutkinnon. Analysoimme tutkintoaan suorittavien YAMK-opiskelijoiden ajatuksia opiskelusta keskittyen erityisesti syihin opiskella uusi tutkinto, tutkinnon heille mahdollistamiin urapolkuihin ja uuden osaamisen hyödyntämiseen.
Työskentelen sosiaalialan lehtorina, ja esimerkiksi opintojaksolla Luovat ja luontolähtöiset menetelmät sosiaalialalla tekstejä, kirjallisuutta ja kirjoittamista tarkastellaan hyvinvointia tukevina työskentelymenetelminä.
Ajatukseni tämän kirjaesittelyn myötä on tuoda esiin sitä, miten runous tukee hyvinvointia sanoittaen ja kyeten olemaan metafora kaikelle tärkeälle elämässä.
Etä- ja verkko-opetus muodostavat merkittävän osan korkeakoulujen opetuksesta. Pedagogiset käytänteet ja digitaalinen toimintaympäristö muovaavat jatkuvasti toisiaan, mikä synnyttää myös opetushenkilöstölle uusia digitaalisia osaamisvaatimuksia.
Lapin AMKin ja Lapin yliopiston yhteiset Digipedatunnit syntyivät korona-ajan alussa opetushenkilöstön ensiapukanavaksi. Nykyisin Digipedatunnit ovat vakiinnuttaneet paikkansa yhtenä opettajien keskinäisen vuorovaikutuksen kanavana sekä opettajien ja tukipalveluiden välisen yhteiskehittämisen foorumina.
Lapin AMKissa kiertotalous ei ole erillinen projekti eikä yksittäinen toimenpide. Kiertotalous on osa organisaation strategiaa sekä päivittäisiä toimenpiteitä, koska teema on valittu yhdeksi poikkileikkaavaksi vahvuudeksi. Tämän valinnan vuoksi kiertotalouden periaatteet eivät rajoitu vain yhden osaamisryhmän tai tiimin sisälle, vaan kiertotalous läpi leikkaa kaikkia toimintoja – oli kyseessä sitten opetus, tutkimus, palveluliiketoiminta tai hallinto.
Terveys- ja sosiaalipalvelut kuuluu työllisten osalta suurimpien joukkoon. Alueiden ja paikkakuntien veto- ja pitovoima ovat ratkaisevassa roolissa työvoiman rekrytointi- ja rekrytoitumistilanteessa.
Myös Suomessa on yleistynyt hyvinvointipalveluiden welfare mix -monituottajamalli, jossa hyvinvointipalveluja tuottavat julkinen sektori, yksityinen sektori, organisoitu järjestösektori sekä uusimpana tulokkaana kansalaisaktivismiin ja verkostomaiseen toimintaan perustuva 4. sektori.
Eri tutkimusten mukaan 20–25 prosenttia nuorista kärsii jonkinasteisesta mielenterveyshäiriöstä. Yhteiskunnallinen huoli nuorten jaksamisesta ja yhteistyötoiveet alueen kouluilta mahdollistivat moniammatillisen intervention ja Mielen hyvinvointiviikko -pilotti järjestettiin viidellä eri Rovaniemen koululla tammikuussa 2025.
AMK-opiskelijat saivat kokemusta moniammatillisesta yhteistyöstä ja pääsivät kehittämään substanssiosaamistaan syventymällä nuorten mielenterveystyön ja terveyden edistämisen näkökulmiin.