Outi Mikkola TM, lehtori, Tulevaisuuden terveyspalvelut, Lapin ammattikorkeakoulu
Leena Välimaa, KM, lehtori, Tulevaisuuden terveyspalvelut, Lapin ammattikorkeakoulu
Johdanto
Erilaisten etäpalveluiden käyttö ja niiden kehittäminen on lisääntynyt huomattavasti viime vuosien aikana suomalaisessa terveydenhuollossa. Lääkärin videovälitteinen sairasvastaanotto tai hoitajan chatissa tapahtuva hoidon tarpeen arviointi on jo hyvin tuttua monelle asiakkaalle niin julkisessa kuin yksityisessäkin terveydenhuollossa. Etäpalveluiden osuus terveyspalveluiden tarjonnassa koki ison harppauksen COVID-19-pandemian aikana muun muassa lähikontaktien välttämisen vuoksi. Lisäksi väestön ikääntyminen on tuonut paineita terveydenhuollon palveluiden järjestämiselle suhteessa resursseihin. Digitaaliset palvelut tarjoavat kustannustehokkuutta ja helposti saavutettavia vaihtoehtoja perinteisten terveyspalveluiden rinnalle. Digitalisoidut palvelut voivat mahdollistaa nopeampia, joustavampia ja myös personoidumpia palveluita eri asiakasryhmille.
Tässä artikkelissa tarkastelemme Lapin ammattikorkeakoulun Rovaniemen kampuksen hoitotyön opiskelijoiden osallistumista digitaalisten palveluiden kehittämistyöhön Lapin hyvinvointialueen (Laphan) kotihoidon etäviriketoiminnan tuottamisessa. Yhteiskehittämiseen ovat osallistuneet Laphan etäkotihoito Rovaniemellä, hyvinvointiteknologisia ratkaisuja tuottava yritys, Suvanto Care, Lapin AMK:n oppimisympäristö Vire sekä kolmannen lukuvuoden hoito- ja terveydenhoitotyön opiskelijat. Kehittämiseen osallistuminen on mahdollistanut opiskelijoille aivan uudenlaista innovatiivista toimintaa ja erityisesti etäohjaukseen liittyvien ammatillisten kompetenssien kehittämistä. Peilaamme ja pohdimme kompetensseja seuraaviin tulevaisuuden osaamistarpeita kuvaavien julkaisujen sisältöihin: Alakohtaiset tulevaisuuden osaamistarpeet ja koulutuksen kehittämishaasteet (Leveälahti, Nieminen, Nyyssölä, Suominen & Kotipelto, 2019) sekä Sosiaali- ja terveydenhuollon integraation edellyttämä osaaminen (Sosiaali- ja terveysministeriö, 2024).
Innovatiivisen toiminnan taustat ja kasvualusta
Lapin AMK:n hallinnoima Koulutuksella laatua ja toimintavarmuutta etähoitoon -hanke toteutettiin vuosina 2020–2023. Hankkeen koulutuksen tavoitteena oli kehittää hoitotyön ammattilaisten digitaalista osaamista terveydenhuollon etäpalveluiden toteuttamisessa ja kehittämisessä. Rovaniemen kaupunki oli hankkeen osatoteuttaja ja myös kaupungin hoitotyön ammattilaiset osallistuivat koulutukseen.
Hankkeen päättyessä ja etäkotihoidon kysynnän kasvaessa oli yhä useammalla kotona asuvalla kotihoidon asiakkaalla Rovaniemellä käytössään videovälitteinen laite, joka mahdollisti erilaisten palveluiden tarjoamisen etänä. Hankkeen päättyessä alkoi tulla myös kokemuksia ja tutkimustuloksia etäkotihoidosta ja sen vaikuttavuudesta muulta Suomesta. Halusimme hankkeen päättymisen jälkeen jatkaa hyvää yhteistyötä Rovaniemen kaupungin etäkotihoidon kanssa. Sen toteuttama etäkotihoito videoyhteyden avulla antoi meille erinomaisen mahdollisuuden lähteä tukemaan etäkotihoidon asiakkaita uudella tavalla. Lähdimme rohkeasti kokeilemaan etäkotihoidon asiakkaille viriketoiminta opiskelijoiden ohjaamana.
Etäkotihoidolla tarkoitamme tässä artikkelissa hoitotyön ammattilaisen asiakkaalle tarjoamaa konkreettista terveydenhuollon palvelua, esimerkiksi asiakkaan lääkkeen ottamisen varmistamista etäkäynnillä videovälitteisesti. Etäpalveluilla tarkoitamme hoitotyön opiskelijoiden etäkotihoidon asiakkaalle tuottamaa palvelua, joka sisältää tällä hetkellä viriketoiminnan. Tulevaisuudessa viriketoiminta voi entisestään laajentua ja etäpalvelut voivat sisältää muitakin erilaisia opiskelijoiden tuottamia palveluita, kuten elämäntapaohjausta tai terveysneuvontaa oppimisympäristö Vireen kautta.
Vire on Lapin ammattikorkeakoulun monialainen oppimisympäristö, joka mahdollistaa uudenlaisen tavan toteuttaa myös hoitotyön opiskelijoiden harjoittelua. Hoitotyön opiskelijat harjoittelevat etähoitoon liittyvän viriketoiminnan tuottamista kampukselta erilliseltä työpisteeltä asiakas- ja tietoturvallisuuteen liittyvät tekijät huomioiden. Opiskelijoilla on käytössään jokaisella ohjauskerralla sama ammattikorkeakoulun tietokone ja siinä asiakkaiden ohjausympäristönä toimii Suvanto Caren videosovelluspalvelu.
Etäviriketoimintaa Rovaniemen malliin
Viime lokakuusta lähtien Lapin hyvinvointialueella Rovaniemellä on etäkotihoidon asiakkailla ollut mahdollisuus osallistua etäviriketoimintaan, jota ovat toteuttaneet Lapin ammattikorkeakoulun Rovaniemen kampuksen hoitotyön opiskelijat yhteistyössä teknologiayritys Suvanto Caren kanssa. Opiskelijat ovat järjestäneet videoyhteyden välityksellä viriketoimintaa eri aiheista ja asiakkaat ovat osallistuneet toimintaan oman päätelaitteen (tabletin) avulla omasta kodistaan.
Etäviriketoiminta on hyvin asiakaslähtöistä, ohjauksien teemat muodostuvat ikäihmisiä itseään kiinnostavista aiheista. Asiakkaat itse tuottavat ehdotukset ohjauskertojen aiheiksi ja sen jälkeen opiskelijat suunnittelevat ja valmistelevat tarkemman sisällön ennakkoon. Ohjauksien sisältö on tärkeää pitää kevyenä, jotta asiakkaat voivat osallistua tapaamisiin rennosti ja osallistuminen ryhmätoimintaan on kiinnostavaa ja mukavan vaivatonta.
Ohjauskertojen aiheet ovat vaihdelleet koulumuistoista sananlaskuihin ja musiikin ilosta historian tietovisaan. Erilaiset sisällöt ovat tuoneet iloa ja hyvinvointia asiakkaiden arkeen, nostattaen mukavia muistoja ja luoden yhteisöllisyyden tunnetta ryhmään osallistuneiden kesken. Esimerkiksi koulumuistojen äärelle palaaminen herättää lämpimiä muistoja ja tuo hymyn asiakkaiden kasvoille. Historian tietovisa tarjoaa puolestaan mahdollisuuden muistin aktivoimiseen ja uusienkin asioiden oppimiseen. Samalla osallistujilla on mahdollisuus reaaliaikaisesti videoyhteydellä tutustua uusiin ihmisiin.
Tähän toimintaan osallistuminen vaatii etäkotihoidon piirissä olevalta asiakkaalta Suvanto Caren tabletin, johon on asennettu Suvanto Video -sovellus sekä tarvittava datayhteys. Sama laite on käytössä hoitajien etäkäynneillä. Näin myös harrastustoimintaa ja sosiaalista kanssakäymistä pystytään tarjoamaan asiakkaille videovälitteisesti.
Opiskelijoiden rooli ja oman osaamisen kehittäminen
Viriketoiminnan suunnittelu, toteutus ja arviointi antaa hoitotyön opiskelijoille mahdollisuuden vastuullisesti toteuttaa ja soveltaa oppimaansa käytännössä sekä luoda ja kehittää uutta sisältöä ja toimintaa etäpalveluun. Erityisesti opiskelijat vahvistavat hoitotyössä tarvittavia digitaalisia taitoja sekä hyödyntävät omaa innovaatio-osaamistaan. Opiskelijat saavat kokemusta ikääntyneiden tarpeiden tunnistamisesta ja niihin vastaamisesta sekä oppivat sopeuttamaan viriketoimintaa asiakkaiden erilaisten fyysisten ja kognitiivisten kykyjen mukaisesti. Empaattisuus ja kulttuurisensitiivisyys vahvistuu, kun he harjoittelevat kuuntelemista, kannustamista ja rohkaisemista etäyhteyden välityksellä. Opiskelijat kehittävät myös kykyä asettua ikäihmisen asemaan ja ymmärtää paremmin erilaisia kulttuurisia taustoja ja arvoja.
Ratkaisukeskeinen ajattelu vahvistuu, kun opiskelijat oppivat ratkaisemaan mahdollisia erilaisia ongelmia, joita voi syntyä esimerkiksi etäyhteyksissä teknisten haasteiden vuoksi tai kommunikoinnissa videovälitteisesti. Opiskelijat kohtaavat myös erilaisia eettisiä kysymyksiä liittyen muun muassa yksityisyyden suojaamiseen ja tietoturvaan, joten toiminta edellyttää opiskelijoilta kykyä eettiseen pohdintaan. Opiskelijoiden verkkovuorovaikutustaidot kehittyvät harjoittelussa, erityisesti läsnäolon taito ja sanaton vuorovaikutus ovat keskiössä tällaisessa ohjaustoiminnassa. On erittäin merkityksellistä, että opintojen aikana hoitotyön opiskelijat voivat harjoitella näitä edellä mainittuja taitoja. Samanaikaisesti opiskelijat ovat mukana kehittämässä työelämää ja osallistuvat uudenlaisten terveyspalveluiden yhteiskehittämiseen.
Kokemusta rikkaampana
Tämä on opiskelijoille erinomainen tilaisuus olla mukana hoitotyön uudenlaisten toteuttamisen muotojen kehittämisessä yhdessä työelämän toimijoiden kanssa. Työskentely on syventänyt erityisesti opiskelijoiden verkko-ohjausosaamista, asiakkaan kohtaamista etäyhteydellä, tiimityöskentelyä ja digitaalisia taitoja. Innovatiiviset opiskelijat ovat myös suunnitelleet ja tuottaneet markkinointivideon etäviriketoiminnan ohjauksesta, jota hyödynnetään uusien opiskelijoiden rekrytoinnissa.
Erityisen palkitsevina opiskelijat ovat kokeneet asiakkaiden positiiviset palautteet ja iloiset, mukavat yhteisölliset hetket, jotka ovat tuoneet merkityksellisyyden tunnetta molemmille osapuolille. Myönteisinä asioina asiakkaiden palautteissa on tullut esille vertaisten tapaamisen mahdollisuus, mukavat muisteluhetket hyvän mielen ja ilon tuojana ikäihmisen arkeen. Osallistujien kommentteja: “Mukava, että on tämä yhteys, kun ei ole muuta kontaktia.” Tapaaminen on tukenut myös muistamista. “Tutut kasvot käyvät kylässä”. Asiakkaat ovat toivoneet palvelun jatkumista.
Opettajina on ollut ilo seurata opiskelijoiden vastuunottamista ohjaustuokioiden kokonaissuunnittelusta ja niiden toteuttamisesta. Tässä työskentelyssä on rakentunut myös uudenlainen suhde opettajien ja opiskelijoiden välille, kun kaikki ovat yhdenvertaisesti uuden kehittämisen äärellä. Opettajien ajantasainen tieto Lapin hyvinvointialueen palveluiden tarpeesta on lisääntynyt ja konkretisoitunut. Tämä on vahvistanut myös opettajien työelämätietoutta laajemminkin ja palvelee siten samalla muutakin opetusta.
Palvelun tilaajan roolissa oleva Lapha haluaa tarjota tällä toiminnalla asiakkailleen monipuolisempia ja räätälöidympiä palveluita jo olemassa olevien terveyspalveluiden rinnalle. Hyvinvointialueen edustajan toiveena olisi, että etäpalveluiden vaikutuksia selvitettäisiin ja arvioitaisiin, esimerkiksi opiskelijoiden opinnäytetöiden avulla, uuden toiminnan kehittämiseksi ja päätöksenteon tueksi.
Digiosaamisen vaatimukset korostuvat yhä enemmän
Tulevaisuuden terveyspalveluiden osaajat koulutetaan nyt ja koulutusorganisaationa meillä tulee olla tieto, mitä osaamista tulevaisuudessa tarvitaan. Hyvinvointiteknologia tulee ottamaan vielä vahvemman roolin terveydenhuollon ja hoitotyön toimintakentässä. Koulutusorganisaatiolla ja opetuksen sisältöjen suunnittelijoilla tulee olla ”kaukoputki”, jolla katsoa kauas tulevaisuuteen. Leveälahti ym. (2019) ovat kirjoittaneet ennakointifoorumin kokoamat osaamisen tarpeet eri aloille vuodelle 2035, joista terveyspalvelujen kasvavat osaamistarpeet on jaettu yleiseen osaamiseen ja työelämätarpeisiin sekä perusdigitaitoihin (Kuva 1). Sosiaali- ja terveydenhuollon integraation edellyttämä osaaminen on löydettävissä sosiaali- ja terveysministeriön uudesta julkaisusta (Sosiaali- ja terveysministeriö, 2024, 15–29). Näissä molemmissa julkaisuissa on hyvin tuotu esille hoitotyön ammattilaisten osaamistarpeet tulevaisuudessa.
Kuva 1. Terveyspalveluiden kasvavat osaamistarpeet. Osaamisen ennakointifoorumi – Osaamiskorttipakka (oph.fi)
Terveydenhuoltojärjestelmämme perustuu luottamukseen ja tämän vuoksi terveyspalveluiden näkökulmasta merkitystään kasvattavat tulevaisuudessa erityisesti henkilökohtaisen tiedon ja yksityisyyden suojeluosaaminen. Useista eri tietolähteistä tuleva tieto edellyttää hyviä tiedon hallintataitoja sekä tietolähteiden kriittisiä arviointitaitoja. Digitaalisiin taitoihin sisältyy digitaaliset kommunikointi- ja yhteistyötaidot. Digitaalisissa yhteistyötaidoissa korostuu erityisesti tiimityön merkitys. Vahvimmin yleisistä työelämätaidoista tulevaisuudessa kasvattaa merkitystä digitaalisten alustojen ja ratkaisujen hyödyntämisosaaminen, etä- ja virtuaalipalveluiden hallinta, mobiilisovellusten hallinta ja hyödyntäminen sekä avoimen innovaatioympäristön kehittämistaidot. Ammattikohtaisista osaamisista alueellinen sosiaali- ja terveyspalveluiden suunnittelu, innovaatiojohtaminen, verkostojohtaminen ja moniammatillisten työyhteisöjen johtaminen nostavat eniten merkitystään. (Leveälahti ym. 2019, 71–72.)
Sote-uudistus on vaikuttanut koko henkilöstön osaamisedellytyksiin (Kuva 2). Sosiaali- ja terveydenhuollossa tapahtunut uudistus pohjautuu ennen kaikkea asiakaslähtöisyyteen, jota edellytetään niin palvelujen suunnittelussa, tarjonnassa, toteutuksessa kuin palveluiden kehittämisessäkin. Vuorovaikutus- ja viestintätaidot liittyvät vahvasti asiakaslähtöisyyteen ja tavoitteellinen vuorovaikutus on keskeinen osa hoitotyön ammattilaisen osaamista.
Kuva 2. Sosiaali- ja terveydenhuollon integraation edellyttämä yhteisosaaminen (Sosiaali- ja terveysministeriö, 2024).
Hoitotyön ammattilaisen tulee toiminnassaan nojata alan eettiseen arvoperustaan ja tuntea alan keskeinen lainsäädäntö ja eettiset periaatteet. Näistä esimerkkinä ovat sairaanhoitajan eettiset ohjeet. Eettisyys edellyttää kykyä pohtia ja tarkastella tilanteita uudelleen aina niiden muuttuessa. Tärkeätä on kuitenkin, että yksikössä noudatetaan selkeää yhtenäistä arvopohjaa, joka vaikuttaa myös asiakas- ja potilasturvallisuuteen. Esimerkiksi yhtenäiset näyttöön perustuvat hoitosuositukset palvelevat terveydenhuollon eri tasoja aina asiakkaasta johtamisen tasolle saakka. Vahva eettinen osaaminen ja selkeä oikeudenmukaisuuden arvopohja ovat laadukkaan potilastyön perusta. Myös vaikuttamisosaaminen liittyy keskeisesti eettiseen osaamiseen, esimerkiksi kyky tuoda esille epäkohtia, jotka tuottavat huonoa laatua. (Sosiaali- ja terveysministeriö 2024, 20.)
Asiakkuus- ja palvelujärjestelmäosaamiseen sisältyy paljon palveluja käyttävien asiakkaiden, erityisen tuen tarpeessa olevien asiakkaiden tunnistamisen ja heidän tukemisensa. Asiakaslähtöinen palvelupolkumalli, systeemisyyden merkityksen ymmärtäminen on olennaista sosiaali- ja terveysalalla ja monialaisessa tiimityössä. Systeemisessä ajattelumallissa asiakas ymmärretään osaksi laajempaa yhteisöä, perhettä tai verkostoa. Systeemisen työotteen avulla yksittäisen sote-alan ammattilaisen käsitys asiakkaan tilanteesta usein monipuolistuu ja asiakkaalle avautuu todennäköisesti uusia etenemisen ja palveluiden vaihtoehtoja. (Sosiaali- ja terveysministeriö 2024, 21–26.)
Digitalisaation myötä moniammatillisen yhteistyön lisäksi tarvitaan rakenteellisia rajoja ylittävää yhteistyötä (esim. toimiala- ja organisaatiorajat ylittävää yhteistyötä). Palvelut tulee ohjautumaan yhä enemmän digitaalisesti ja integroitumalla palvelupolkuihin moniammatillisesti. Integroidut digitaaliset palvelumallit edellyttävät niiden merkityksen ja käytön ymmärtämistä terveysalan ammattilaisilta. Etänä tapahtuvissa kohtaamisissa korostuu asiakkaan näkökulman esille saaminen ja sen varmistaminen. Asiakkaan kokemus turvallisuudesta korostuu etänä tapahtuvassa vuorovaikutuksessa. Kiireettömyys ja puhuttu kieli, sen selkeys myös korostuu. Teknologiset ratkaisut tuovat myös uudenlaista käsitteistöä hoitotyöhön. Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut monikanavaistuvat digitalisaation myötä ja tämä tarkoittaa myös uudenlaisen näkökulman omaksumista sekä käyttöönottoa alan johtamisen ja koulutuksen edustajilta. (Sosiaali- ja terveysministeriö, 2024, 28–30.)
Hoitotyön ammattilaisten substanssiosaaminen on moninaista ja laaja-alaista. Myös tulevien hoitotyön ammattilaisten digitaaliset taidot ovat hyvin moninaiset, koska digiosaamisen tarpeet vaihtelevat substanssin ja organisaation mukaisesti. Tulevilta terveydenhuollon ammattilaisilta edellytetään digitaalista osaamista, koska se on merkittävä taito ja olennainen osa laadukasta terveydenhuollon palvelujärjestelmää. (Jauhiainen, Sihvo, Hämäläinen, Hietanen, Nykänen, Hämäläinen, Franssila & Tikkanen. 2020, 43–45; Kuntaliitto, 2021; Ahonen, Kouri, Salanterä, Liljamo, Kinnunen, Saranto, Numminen, Aho-Konttinen, Herukka & Zewi-Kalliomaa 2021.)
Hoitotyön ammattilaisten keskeisiksi koulutuksen tarpeiksi ovat nousseet etäyhteyksien käyttöönotto, tietoturva, etädiagnostiikka ja etäneuvontaan liittyvää koulutus (Kärki & Sassi 2021, 27). Osaamisen ennakointifoorumin (2021) mukaan vuoteen 2035 mennessä yksi merkittävimmistä osaamistarpeista hoitotyön ammattilaisilla ovat digitaaliset taidot. Näihin digitaalisen kompetenssin taitoihin sisältyy etäpalveluiden hallinta, digitaalisset kommunikointitaidot ja digitaalisten ratkaisujen hyödyntämisosaaminen. Osaamisen ennakointifoorumin tuottamat “osaamiskortit” sisältävät hoitotyön ammattilaisten keskeisiä osaamisalueita. (Osaamisen ennakointifoorumi, 2021.)
Jauhiaisen, Sihvon, Jääskeläisen, Ojasalon & Hämäläisen (2017, 143–145) ja Leveälahden ym. (2019, 71–72) mukaan myös hoitotyön ammattilaisilta odotetaan työelämässä monipuolisia taitoja. Näihin taitoihin kuuluu kyky sopeutua työelämä muutoksiin, hyvä vuorovaikutus- ja verkkoviestintä osaaminen sekä tunnistaa erilaisten asiakkaiden digitaitotaso. Lisäksi hoitotyön perusosaamiseen sisältyy ymmärrys digitalisaation vaikutuksista terveydenhuoltoon, asiakkaisiin ja omiin työtehtäviin, taito käyttää digitaalisia työkaluja ja palveluita sekä osaaminen yhteistyöhön ja verkostoitumiseen.
Koulutuksen tueksi on SotePeda 24/7 -hankkeessa tehty yhtenäinen digisoteosaamisen määrittely, joka tarjoaa mahdollisuuden kansallisesti yhtenäiseen määrittelyyn ja osaamistavoitteiden laatimiseen hoitotyön ammattilaisten digiosaamisen osalta. Hankkeessa on määritelty osaamisalueita opettajan työn tueksi. Nämä digisote-osaamisen määrittelyt ovat linjassa aikaisemmin artikkelissa esille tuotujen raporttien sisältöjen osaamisvaatimuksiin. Digisote-osaamista ovat perustieto- ja viestintätekninen, verkkovuorovaikutus-, asiakaslähtöinen palvelu-, verkko-ohjaus- ja seurantaosaaminen, tiedonhallinta, tiedolla johtaminen, eettinen osaaminen monitoimijuus kehittämisyhteistyössä, tutkiva ja kehittävä osaaminen ja yhteiskunnallinen osaaminen. (Ahonen, Id-Korhonen, Juvonen, Koivisto, Kuosa, Pekkarinen, Pöyry-Lassila, Rintala, Ruotsalainen, Sihvo, Viljanen 2020, 7–10).
Tarvitaan rohkeutta katsoa kauas ja ennakkoluulottomasti
Terveydenhuollon asiakasmäärät ovat kasvussa väestön harmaantuessa. Etäkotihoitoa tekevillä hoitotyön ammattilaisilla ei ole mahdollisuutta järjestää asiakkailleen omana toimintana muuta kuin asiakkaan sairauden edellyttämää etähoitoa. Oppimisympäristö Vireen toiminnan kautta mahdollistuu aito työelämäyhteistyö, missä opiskelijat voivat aktiivisesti kehittää ja innovoida erilaisia etäpalveluita, kuten tämä etäviriketoiminta.
Vireen kautta on mahdollista kehittää yhteistyötä muidenkin työelämän toimijoiden kanssa. Opiskelijat voivat markkinoida etäpalvelua potentiaalisille kohderyhmille, esimerkiksi niille, jotka eivät vielä ole etäkotihoidon piirissä. Tiedetään, että kotihoidon pääsyn kriteerit ovat korkeat, joten etäkotihoidon aloittaminen esimerkiksi edenneen muistisairauden osalta voi olla vaikeaa. Laphan ja Vireen yhteistyöllä voidaan tavoitella myös asiakkaita etäpalveluiden piiriin jo aikaisemmin ja tarjota sellaisia etäpalveluita, mitkä tukisivat asiakkaan digitaalisten välineiden käytön oppimista. Asiakkaan näkökulmasta osallistuminen mielekkääseen etäpalveluun tuo arkeen hyvinvointia, joka osaltaan tukee selviytymistä kotona.
Osallistumalla tähän toimintaan hoitotyön opiskelijat pääsevät kehittämään ja toteuttamaan monipuolisia etäpalveluita sekä erityisesti oppimaan ja vahvistamaan digitaalisia taitojaan, joita tämän päivän terveydenhuolto tarvitsee ja edellyttää hoitotyön ammattilaisilta. Opiskelijan näkökulmasta opiskelun aikana tapahtuva etäpalveluiden kehittäminen ja innovointi antaa opiskelijalle konkreettista kokemusta, joka on etu myös työmarkkinoilla.
Vire oppimisympäristönä tarjoaa opiskelijoille ainutlaatuisen tilaisuuden oppia, kehittää ja soveltaa osaamistaan terveydenhuollon digitalisoituvassa ympäristössä. Tämä toiminta ei ainoastaan hyödytä opiskelijoita, vaan näemme toiminnan vastaavan myös Digivision (Digivisio 2030) tavoitteisiin. Vireessä voitaisiin kehittää tulevaisuudessa jatkuvan oppimisen mahdollisuutta työelämän tarpeisiin, erityisesti digitaalisen oppimisen ympäristönä.
Arjessa hoitotyön ammattilaisilla on hyvin vähän mahdollisuutta osallistua etäpalveluiden kehittämiseen tai tuotekehitykseen. Toimivien ratkaisujen saamiseksi myös hoitotyön ammattilaisen näkökulma olisi erittäin tärkeä. Ammattikorkeakoulun sisällä voitaisiin myös lähteä kehittämään monialaista yhteistyötä, jolloin eri alojen opiskelijat saisivat jo opiskeluaikana kokemusta yhteiskehittämisestä yli ammattirajojen.
Lähteet
Ahonen O., Id-Korhonen A., Juvonen S., Koivisto J., Kuosa P., Pekkarinen V., Pöyry-Lassila P., Rintala T., Ruotsalainen A., Sihvo P., Viljanen J. Eds.2020. Vahvista SoteDigi- osaamistasi 24/7! Laurea ammattikorkeakoulun erillisjulkaisu, 7–10. Viitattu 6.4.2024. SotePeda 24/7-hankkeen tulosraportti (theseus.fi) https://urn.fi/URN:ISBN:978-951-799-588-7
Ahonen, O., Kouri, Salanterä, S., Liljamo, P., Kinnunen, U-M., Saranto, K., Numminen, J Aho-Konttinen, A., Herukka, A & Zewi-Kalliomaa, C. 2021. Sairaanhoitajaliiton digitaalisten sosiaali- ja terveyspalveluiden strategia. Viitattu 8.4.2024. E-health (sairaanhoitajat.fi)
Digivisio 2030. Etusivu – Digivisio2030
Jauhiainen, A., Sihvo, P., Jääskeläinen, H., Ojasalo, J. & Hämäläinen, S. 2017. Skenaariotyöskentelyllä tietoa tulevaisuuden sosiaali-ja terveyspalveluista ja osaamistarpeista. Finnish Journal of EHealth and EWelfare. Vol. 9 (2–3). 143–145 Viitattu 6.4.2024. Skenaariotyöskentelyllä tietoa tulevaisuuden sosiaali- ja terveyspalveluista ja osaamistarpeista | Finnish Journal of eHealth and eWelfare
Jauhiainen, A., Sihvo, P., Hämäläinen, S., Hietanen, A., Nykänen, J., Hämäläinen, J., Franssila, P. & Tikkanen, K. 2020. eAmmattilaisten osaaminen käyttöön sosiaali- ja terveydenhuoltoon. FinJeHeW 2020;12(2). 97–102. Viitattu 6.4.2024. https://journal.fi/finjehew/article/view/85401/72847
Kuntaliitto, 2021. Kuntien digitalisaatiokartoitus 2021. Viitattu 7.4.2024. Kuntien digitalisaatiokartoitus 2021 | Kuntaliitto.fi
Kärki, T & Sassi, K. 2021. Terveydenhuollon ammattilaisten kokemukset ja koulutustarpeet etävastaanottotoiminnan kehittämisessä. Opinnäytetyö, Oulun ammattikorkeakoulu. Viitattu 7.4.2024. Terveydenhuollon ammattilaisten kokemukset ja koulutustarpeet etävastaanottotoiminnan kehittämisessä – Theseus
Leveälahti, S., Nieminen, J., Nyyssölä, K., Suominen, V. & Kotipelto, S. (toim.). 2019. Osaamisrakenne 2035. Alakohtaiset tulevaisuuden osaamistarpeet ja koulutuksen kehittämishaasteet – Osaamisen ennakointifoorumin ennakointituloksia. Helsinki: Opetushallitus. Raportit ja selvitykset 2019:14, 71–72. Viitattu 6.4.2024.Osaamisrakenne 2035 | Opetushallitus (oph.fi)
Osaamisen ennakointifoorumi. 2021. Viitattu 6.4.2024. Osaamisen ennakointifoorumi – Osaamiskorttipakka (oph.fi). Osaamisen ennakointifoorumi – Osaamiskorttipakka (oph.fi)
Osaamisen ennakointifoorumi 2024.Viitattu 8.4.2024. Osaamisen ennakointifoorumi (OEF) | Opetushallitus (oph.fi)
Sosiaali- ja terveysministeriö 2024. Sosiaali- ja terveydenhuollon integraation edellyttämä osaaminen 2024. Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja ja muistioita 2024:2, 15–29. Viitattu 8.4.2024. Sosiaali- ja terveydenhuollon integraation edellyttämä osaaminen : Jaoston raportti (valtioneuvosto.fi)
Asiasanat: innovaatiot, etäkotihoito, digitalisaatio, osaaminen