Hiilineutraaliuden saavuttamiseksi päästöjä tulee vähentää niin, että päästöt ovat yhtä suuret kuin niitä sitovat hiilinielut. Ilmastonmuutoksen hillinnän edelläkävijöiden HINKU-verkostoon kuuluva hiilineutraali kunta on sitoutunut tavoittelemaan 80 %:n päästövähennyksiä vuoteen 2030 mennessä.
Kemin Digipoliksen ja alueellisten koulutusorganisaatioiden yhteisen esiselvityshankkeen tavoitteena oli tukea alueen pk-yritysten kasvua osana äkillisen rakennemuutoksen (ÄRM) aiheuttamia negatiivisia vaikutuksia. Hankkeessa saatujen tulosten perusteella tehdään jatkosuunnitelmia pk-yritysten kasvun edistämiseksi alueella.
Unless circular economy is explained in a way that is understandable, people may think it equals just recycling. Sea Lapland’s Resource Intelligence project challenges the region to think in cycles.
DAS Kelo is an eight-storey student apartment building with a CLT structure, the first storey being made of concrete. It acts as a demonstration building in the Tall Wood project and LaplandUAS is researching it. For monitoring and collecting data, new-generation IoT sensors are used.
Resurssiviisaus voidaan jaotella neljään pääryhmään: käyttöperusteiset kasvihuonepäästöt, materiaalihäviöt, ekologinen jalanjälki sekä koettu hyvinvointi. Kunnat etenevät kohti edelläkävijöiden joukkoa edistäessään kiertotaloutta purkuhankkeissa ja lisäämällä kaikin tavoin toiminnan vastuullisuutta. Turvallisuuteen kuuluu myös psykologinen turvallisuus.
Asumiseen liittyvä valinta voi näyttäytyä toiselle radikaalina tai outona erikoisuuden tavoitteluna, vaikka se on usein kyseiselle ihmiselle itselleen varsin luonteva tapa elää elämäänsä. DAS Kelo on puurakentamisen pilottikohde Rovaniemellä. Sen asukkaita kannustetaan yhteisölliseen toimintaan, joka kuitenkin lähtee yksilön omista valinnoista sekä tarpeista, ja ennen kaikkea vapaaehtoisuudesta.
SERI-hankkeessa kehitetään Meri-Lapin alueen kiertotaloudellista ja resurssiviisasta toimintaa. Hankkeessa toteutettavien pilotointien avulla lisätään konkreettisella tavalla Meri-Lapin alueen yritysten ja kunnan toimijoiden resurssiviisautta. SERI-hankkeessa toteutettavien pilotointien tuloksia ja hyviä käytänteitä tullaan jakamaan julkiseen käyttöön pilotointien päätyttyä.
Tietomallinnus yleistyy rakennusalalla. Tietomallinnuksella tarkoitetaan uudenlaista työskentelytapaa, jossa rakennuksen ja rakennusprosessin koko elinkaaren aikaisten tietojen kokonaisuutta hallitaan digitaalisessa muodossa.
Rovaniemen Rantavitikalle on hiljattain kohonnut puurakenteinen opiskelija-asuntola DAS Kelo. Vaikka rakennus itsessään tuottaa paljon tietoa, ei kiinteistön käyttäjäpalvelualustan suunnittelun lähtökohtana toiminut data tai digitaaliset sovellukset, vaan asukas ja hänen tarpeensa.
Älykäs ympäristö tarvitsee myös älykkäät ihmiset toimiakseen niin kuin se on suunniteltu. Olemmeko ihmisinä liian hölmöjä pysyäksemme kehityksen huimassa vauhdissa mukana?
Aiheena lujuusoppi on tärkeä osa rakentamista, mutta sen tärkeys näkyy myös kone- ja energiatekniikassa. Pertti Vulli on toiminut lujuusopin lehtorina ja on ollut mukana kirjoittamassa Hannu Outisen kanssa Lujuusopin perusteita.
Rakennusten energiatehokkuutta voi parantaa monella tapaa. Tärkeintä energian ja kustannusten säästämisessä on kiinteistön omistajan kiinnostus aihetta kohtaan ja halu tehdä asialle jotain.
Rakennushankkeiden suunnittelussa painavat yleensä tilankäytön tehokkuus ja taloudellisuus. Jos huomio kiinnitetään ainoastaan rakentamisvaiheen kustannuksiin, vie edullisin toteutusvaihtoehto voiton. Kalliimpi vaihtoehto voi silti muodostua kokonaistaloudellisesti edullisemmaksi investoinniksi, joka maksaa itsensä takaisin muun muassa hyvinvointihyötyjen kautta.
Mistä kaikesta rakennusten energiankulutus muodostuu? Jarek Kurnitskin teos on ajankohtainen, vaikka se on tehty jo vuonna 2012.
Suomessa kestävä kehitys, kiertotalous ja resurssiviisaus kulkevat käsi kädessä ilmastonmuutoksen torjunnan kanssa. Biotalous ja cleantech-toimiala ovat tärkeä vientisektori. Viemme maailmalle asiantuntemusta ja puhtaampia ratkaisuja siinä samalla kun toteutamme niitä kotimaassamme. Meillä on hyviä työkaluja myös kuntatason toimijoille.
Rakennusten elinkaaren hiilijalanjäljen laskenta on ollut perinteisesti työlästä. Puutteellisten lähtötietojen ja monenkirjavien menetelmien takia tuloksienkin voidaan arvella olevan vähän sinne päin. Nyt on kehitetty yhteisiä käytäntöjä ja standardeja, joiden ansiosta rakennusten hiilijalanjäljen laskeminen on luotettavampaa.
Rakennusinsinöörin ei tule osata pelkästään rakennusfysiikkaa käytännön työelämässä, vaan lisäksi on hyvä osata ilmastointitekniikkaa ja jopa hieman kemian ja biologian perusteita. Asumisterveysopas-teoksessa on rakennusfysiikkaa, ilmastointitekniikkaa, kemiaa ja biologiaa yksissä kansissa.
Mitä insinöörin tulisi tietää lämpökamerakuvauksen tekemisestä ja tulosten tarkastelusta? Lämpökuvaus rakentamisessa kirjan ovat kirjoittaneet Sauli Paloniitty, Juho Paloniitty ja Jouni Haimilahti.
Mitä opetuksen ja oppimisen sekä TKI-toiminnan rajapinnoilta käytännössä löytyy: tapausesimerkki Lapin ammattikorkeakoulun puurakentamisen kehittämistyön parista.
Tämän vuoden alussa ovat tulleet voimaa rakentamista koskevat uudistetut asetukset. Artikkelissa selvitetään, mitä seurauksia asetusmuutoksilla on puurakentamiselle.
Kestävä Rakentaminen –Klusterin tarkoituksena on kehittää rakennussektorin yhteistyötä, osaamista ja toimintaa kestävän rakentamisen periaatteiden mukaisesti.
Lapin ammattikorkeakoulussa toimii Rakennusalan neuvottelukunta, jonka toimintaa uudistetaan. Mukaan etsitään uusia rakennusalan toimijoita, joilla on halua antaa panoksensa Lapin alueen rakennusinsinöörien koulutukseen.
Five organizations from the northernmost parts of Finland and Sweden joined forces and started a research and development project called Future possibilities for CLT / Nya möjligheter för CLT.