Digitalisaation avulla sosiaali- ja terveyspalveluja voidaan tuottaa uusilla tavoilla ja aiempaa tehokkaammin. Digitalisaation integroiminen sosiaali- ja terveydenhuollon palvelu- ja hoitoprosesseihin vaatii hoitohenkilökunnalta uudenlaista ajattelua ja osaamista.
Sosiaali- ja terveyspalveluiden ulkoistaminen on viime vuosina lisääntynyt. On ongelmallista, että samalla julkisen vallan käyttöön liittyviä viranomaistehtäviä on siirtynyt yksityisille palveluntuottajille. Monituottajarakenteessa on tärkeää tunnistaa, mitkä tehtävät sisältävät julkista valtaa ja kuuluvat näin viranomaisen tehtäviin.
Welfare mix tarkoittaa hyvinvointipalvelujen monituottajuutta. Palveluja tuottavat julkinen, yksityinen ja järjestösektori (3. sektori) sekä uusimpana epävirallinen, 4. sektori. Se edellyttää kokonaisvaltaista osaamista hyvinvointipalvelujärjestelmistä ja kustannusvaikuttavuudesta.
Hyvinvointipalveluja moititaan julkisessa keskustelussa heikkolaatuisiksi. Työntekijöitä ei ole riittävästi eikä osaaminenkaan ole aina riittävän laadukasta. Mitä palveluosaaminen on hyvinvointialalla ja miten sitä on hyvä kehittää?
Kotihoidossa työskentelevät ammattilaiset tarvitsevat tukea uusien teknologisten ratkaisujen ja tietojärjestelmien hallintaan. Henkilöstön teknologiaosaaminen kuitenkin kehittyy ajan kanssa täydennyskoulutuksen ja uuden sukupolven myötä.
Ikääntyneille suunnattujen palveluiden lähtökohtana on mahdollistaa fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen toimintakyky, itsenäinen ja mielekäs elämä, oma aktiivisuus ja toimijuus sekä osallisuus ja voimavarat. Ammattikorkeakoulun hoitotyön koulutuksessa osaamishaasteisiin vastataan koulutuksella ja kehittämishankkeilla.
Hyvinvointia ja turvallisuutta tuottavat instituutiot muodostavat keskeisen reunaehdon kansalaisten turvallisuustunteelle ja -luottamukselle. Lapin maakuntaa luonnehtivat harvaan asuttu maaseutu, pitkät asiointimatkat, väestön keskittyminen kasvukeskuksiin, demografisesti valikoiva muuttoliike sekä kolmen valtakunnan raja.
Juuri nyt vaikuttaa siltä, että työllisyyspalvelujen käytännön toteuttamisessa on mahdollisesti liikaa luotettu asiakkaan itseohjautuvuuteen sekä mahdollisuuksiin, halukkuuteen hyödyntää tietoteknisiä sovelluksia. Työnhakijat edustavat hyvin monenlaisia ihmisiä, joten tarvitaan myös monenlaisia palveluja työnhakuprosessien tehostamiseksi.
NIH-ilmiö voi vallita, vaikka sitä ei havaita tai haluta havaita. Ilmiöltä ei kannattane sulkea silmiään. Osaamisen hyödyntämättä jättäminen voi aiheuttaa taloudellisia menetyksiä, heikentää organisaation kilpailukykyä ja johtaa resurssien tuhlaamiseen. Se voi syödä myös työmotivaatiota ja heikentää työhyvinvointia.
Esimiehen keskeinen tehtävä on luoda työympäristö, joka parantaa työilmapiiriä, lisää motivaatiota ja edistää työhyvinvointa. OVET-hankkeen aikana on case-yrityksissä pyritty edistämään osallistamista ja sen kautta työhyvinvointia ja tuottavuutta.
Rakennushankkeiden suunnittelussa painavat yleensä tilankäytön tehokkuus ja taloudellisuus. Jos huomio kiinnitetään ainoastaan rakentamisvaiheen kustannuksiin, vie edullisin toteutusvaihtoehto voiton. Kalliimpi vaihtoehto voi silti muodostua kokonaistaloudellisesti edullisemmaksi investoinniksi, joka maksaa itsensä takaisin muun muassa hyvinvointihyötyjen kautta.
Luonto on ihmettelemisympäristö, jossa elämykset ja kokemukset ovat usein voimakkaampia kuin sisätiloissa. Kun toiminta on tavoitteellista, on helpompi nähdä kuntoutumista edistäviä mahdollisuuksia ja tehdä havaintoja osallistujien toiminnasta.
Hyvinvointipalveluiden kysyntä matkailussa kasvaa terveystrendin myötä. Yhteistyössä hyvinvointialan yritysten kanssa voidaan synnyttää niin uusia hyvinvointituotteita kuin uusia hyvinvointipalveluita.
Ammattikorkeakouluilla oli pitkään yhteinen halu kehittää valtakunnallinen arviointimenetelmä yleissairaanhoitajan ammatillisen perusosaamisen arviointiin. Työ on nyt käynnistynyt OKM:n erillisrahoituksella.
Opiskelijan rooli on vaihtunut passiivisesta vastaanottajasta kohti innovatiivista osallistujaa ja itsenäistä tiedon hakijaa. Opettaja ohjaa, kouluttautuu ja pysyy mukana muuttuvassa korkeakouluympäristössä ja nopeasti kehittyvässä digimaailmassa
Yhteiskehittämisen tuloksena Sompion matkailualueen yhteinen arvolupaus näyttäytyy tulevaisuuteen tähtäävänä ja kannustavana matkailuyrittäjien tavoitetilana. Matkailualueen yrittäjät tuottavat ainutlaatuisia ja autenttisia elämyksiä, jotka perustuvat paikallisiin tarinoihin sekä aitoon Sompion kulttuuriperintöön.
Tavoitteenamme on ammattikorkeakoulun kaikilla tehtäväalueilla tuottaa vaikuttavuutta. Vaikuttavuuden aikaansaaminen edellyttää, että teemme toimintaamme ja tuloksiamme näkyväksi avoimuuden periaatteilla ja toimintatavoilla.
Kuvataiteilija tutustuu ympäristöönsä ymmärtääkseen sitä. Luonto ja luonnonolot määrittelevät toiminnalle ehdot ja luovat pohjan elämykselle, joista aiheet voivat kummuta. Kuvataiteen opiskelija oppii käyttämään luonnonvaroja älykkäästi; omana materiaalinaan, havaintoina, ideoina, kuvauskohteina, ymmärryksen esille nostajina, ajatuksellisina ja visuaalisina tarinoina.
Digitaalinen tarinankerronta yhdistelee tarinankerronnan taitoja sekä digitaitoja. AR-teknologian hyödyntäminen Pohjoiskalotilla voisi lisätä kiinnostavuutta alueen rikkaaseen kulttuuriperintöön ja historiaan. Tämä taas voisi edesauttaa kestävää matkailua tuoden esille alueen pieniä matkailuyrittäjiä.
Lapin AMKin ylempien ammattikorkeakoulututkintojen koulutuksia kuvaa parhaiten ilmaisu ”Älykäs arktinen etäisyyksien haltija”. Tämä visio sopinee myös uuden YAMK-tutkintokoulutusmallin motoksi. Toisaalta Lapin sovellus Master Schoolista tuottaa osaamista, joka täyttää erinomaisesti Eurooppalaisessa tutkintojen viitekehyksessä määritellyt osaamistasokuvaukset.
Suomessa kestävä kehitys, kiertotalous ja resurssiviisaus kulkevat käsi kädessä ilmastonmuutoksen torjunnan kanssa. Biotalous ja cleantech-toimiala ovat tärkeä vientisektori. Viemme maailmalle asiantuntemusta ja puhtaampia ratkaisuja siinä samalla kun toteutamme niitä kotimaassamme. Meillä on hyviä työkaluja myös kuntatason toimijoille.
Rakennusten elinkaaren hiilijalanjäljen laskenta on ollut perinteisesti työlästä. Puutteellisten lähtötietojen ja monenkirjavien menetelmien takia tuloksienkin voidaan arvella olevan vähän sinne päin. Nyt on kehitetty yhteisiä käytäntöjä ja standardeja, joiden ansiosta rakennusten hiilijalanjäljen laskeminen on luotettavampaa.
Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa on tarjolla runsaasti pohjoisia luontoympäristöjä ja väljästi asuttua maaseutua. Yksi mahdollisuus lisätä pohjoisten alueiden elinvoimaa, tasa-arvoista palvelutarjontaa, yrittäjyyttä ja asumisedellytyksiä on tukea luontolähtöisten palveluiden kehittämistä käytännössä.