Category: Teema-artikkeli

Ihmishahmo veden äärellä ja kirjoittajan tiedot.

Itsensä johtamisen taidoilla merkityksellisyyttä ja tehokkuutta työuralle

Hyvällä itsensä johtamisella voi vaikuttaa työn tuloksellisuuteen, työhyvinvointiin, jaksamiseen ja tasapainoisempaan elämään.

Ammattikorkeakouluopinnoissakin tulisi esimerkiksi erilaisten pedagogisten ratkaisujen avulla vahvistaa nykyistä enemmän opiskelijoiden itsensä johtamisen taitoja. Samalla tuettaisiin ja kannustettaisiin tulevaisuuden asiantuntijoita elinikäiseen oppimiseen, työelämässä menestymiseen ja urakehitykseen.

Kirjoittaja kannattelee tietokoneen näppäimistöä.

Työelämän ja johtamisen muutos kulkevat käsi kädessä

Etätyössä ja -johtamisessa suurin haaste on luottamus. Luottamuksen lisäksi etäjohtamisen kulmakiviä ovat arvostus ja avoimuus. Esihenkilön on osattava toimia digitaalisen ympäristön ja vaihtelevien tilanteiden mukaan, eikä vanhanaikainen johtamisosaaminen siihen riitä.

Valmentavan johtamisen avulla jokaisen potentiaali tulee esiin ja uutta tietoa sekä osaamista pystytään kerryttämään.

Kirjoittajan tiedot ja kuvituskuva.

Kestävä kehitys antaa odottaa itseään

Yk:n kestävän kehityksen toimintaohjelma Agenda 2030 on nyt puolessa välissä. Yritykset ovat lähteneet aktiivisesti viestimään vastuullisuudestaan, mutta vain harvat asettavat toiminnalle tavoitteita tai julkaisevat niiden tuloksia.

Kestävän kehityksen sisäiset muutostaidot (IDG) -viitekehys on avoin yhteiskehittämisprojekti, jossa kartoitetaan kestävään kehitykseen tarvittavaa osaamista ja kyvykkyyksiä.

Kirjoittajan perustiedot ja ihmisfiguuri seisomassa pykälämerkin päällä.

Johtaminen ja työhyvinvointi – tarkastelua lainsäädännön näkökulmasta

Lainsäädännössä on määritelty monia asioita, jotka on otettava huomioon, että työntekijöiden hyvinvointi voidaan turvata – toimenpiteet eivät ole vapaaehtoisia vaan velvoittavia.

Aito halu henkilöstön kuulemiseen ja osallistamiseen on tärkeää, jotta voidaan saada parhaita tuloksia toimintaan. Lainsäädännöissä edellytetään monissa paikoin vuorovaikutusta ja yhteistoimintaa, mutta toki työnantaja direktio-oikeutensa kautta lopulta määrittelee pitkälti toimintansa.

Kirjoittajan tiedot ja jäävuorikuvajainen.

Miten johdetaan oppimista ja kestävyysmurrosta?

Ongelmiin ei voi vastata samanlaisella ajattelulla kuin millä ne synnytettiin. Siksi ongelmien jäsentämisen tapaa pitäisi ravistella ja opetella pois toimimattomista malleista. Uusia johtamisen välineitä haetaan systeemi- ja kompleksisuusajattelusta, jotka ohjaavat kohden asioiden holistista hahmottamista, ennakkoluulottomuutta, rohkeutta ja epävarmuuden sietokykyä.

Kuinka opitaan ajattelemaan ja toimimaan systeemisesti?

Kuvituskuva.

Työvoimapulan olemus Lapissa – mistä ratkaisun avaimet?

Lapissa muun Suomen tapaan väestö ikääntyy, eläköityy ja ikäluokat pienenevät, mikä heijastuu työvoiman tarjontaan. Työmarkkinoilla olevien ja sinne siirtyvien määrä vähenee ja työmarkkinoilta poistuvien määrä lisääntyy. Työvoimatarpeen muutoksen taustalla kohti työvoimapulaa ja kohtaanto-ongelmaa ovat elinkeinorakenteen muutos sekä työvoiman tarjonnassa tapahtunut kehitys.

Kuvaamme tässä artikkelissa lappilaista työvoiman kohtaannon muutosta sekä lappilaisten työnhakijoiden riskitekijöitä. Lisäksi pohdimme johtamisen mahdollisuuksia työvoiman kohtaanto-ongelman ratkaisemisessa.

Kirjoittajien tiedot ja korkea hampurilainen.

Kehittyvä johtaja tarjoilee maistuvia palautepurilaisia

Miltä maistuisi palautehampurilainen, joka on positiiviseen sävyyn rakennettu ja huomioi yksilön lisäksi vuorovaikutuksen? Tai miltä kuulostavat motivoinnin keinot, joiden avulla kasvatetaan työtekijän sisäistä motivaatiota? Millaisia työkaluja esihenkilöt tarvitsevat tulevaisuudessa ja miten luodaan positiivinen yhteishenki työyhteisöön?

Kurkistamme tässä artikkelissa opiskelijoiden kasvamiseen esihenkilöiksi, joiden myötä syntyy uudenlaista johtamiskulttuuria työpaikoille.

Kirjoittajien tiedot ja kuvituskuva.

Työn pitovoiman vahvistaminen matkailu- ja palvelualalla

Lapin matkailu- ja palvelualan työyhteisöjen kanssa tehdyn kehittämistyön avulla alan työn pitovoimaa tukevat asiat on tuotu keskusteluun ja näkyväksi lappilaisissa työyhteisöissä. Kehittämistyön aikana on tunnistettu työn pitovoimaan, merkityksellisyyteen ja sitoutumiseen vaikuttavia tekijöitä vastuullisuutta painottavissa kehittämiskokeiluissa.

Tässä artikkelissa avaamme vuodenvaihteessa päättyneen kehittämistyömme prosessia ja keskeisiä tuloksia.

Tekijöiden tiedot ja kuvituskuva.

Digitalisaatio haastaa ikäihmisten palveluiden lähijohtajia

GeroDigiLead-hankkeen keskiössä ovat digitaaliset ja teknologiset ratkaisut ja niiden tehokkaampi hyödyntäminen ikäihmisten palveluissa. Digimuutosprosessit edellyttävät organisaatioissa johtamista ja ikäihmisten palveluita tuottavissa organisaatioissa työskentelevät lähijohtajat ovat digimuutosprosessien kannalta keskeisiä toimijoita.

Hanke toteutetaan yhdessä Lapin ja Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueiden ympärivuorokautisen palveluasumisen yksiköiden kanssa.

Kirjoittajien tiedot ja Ylitornion vaakuna.

”Jos et tunne ketään, et ole mitään” – verkostot johtamisen keskiössä

Kuntakenttä on voimakkaassa muutoksessa useiden samanaikaisten yhteiskunnassa tapahtuvien uudistusten takia.

Ylitornion kunnalla ja Lapin AMK:lla on ollut kumppanuussopimus vuodesta 2017 alkaen. Luotu tieto ja osaaminen saatetaan mahdollisimman avoimesti myös muiden kumppaniyritysten saataville.

Kirjoittajan perustiedot tekstinä ja kuvassa pukumies osoittaa sormillaan päätään, jonka tilalla on pelkistetty piirros aivoista.

Tekoälystä tukiälyyn – tekoälyn käyttö on uusi työelämätaito

Työntekijöiden tulisi kohdentaa osaamistaan kriittisiin ja merkityksellisiin tehtäväkokonaisuuksiin, sillä tekoäly tulee viemään osia työtehtävistä.

Jokaisen olisi hyvä pohtia, mikä on omaa ydinosaamista eli etsiä omasta työstä sellaisia inhimillisiä elementtejä, joita tekoäly ei kykene hoitamaan. Ja muistaa silloinkin, että tekoäly on hyvä renki, mutta huono isäntä.

Kirjoittajien tiedot ja ihmisen oloinen robotti.

Tekoälyä ja robotiikkaa liiketaloudessa

Yritys saa kilpailuetua hyödyntäessään tekoälyä ja robotiikkaa voimavaranaan. Esimerkiksi tilitoimistoissa robotisaatio säästää aikaa ja vähentää inhimillisten virheiden riskiä. Tekoälyä käytetään myös markkinoinnissa ja mainonnan suunnittelussa monin tavoin ja sen käyttökohteet laajenevat nopeasti.

Kirjoittajan perustiedot ja ihmisfiguuri seisomassa pykälämerkin päällä.

Tekoäly juridiikan työkaluna

Tekoäly on tullut vauhdilla osaksi sopimusten ja oikeudellisten tekstien laadintaa. Tekoälyn taitava soveltaminen varmasti auttaa tuottamaan myös erilaisia juridisia asiakirjoja ja toimii näin hyvänä apuvälineenä ja työn nopeuttajana, kun tietoa voidaan yhdistää entistä nopeammin. Lähdekritiikki, kriittinen lukutaito ja myös oikeudellisten asioiden ymmärtäminen nousevat kuitenkin entistäkin tärkeämmiksi.

Kirjoittajan perustiedot ja piirrettyjä tilastollisia kaavioita.

Tiedolla johtamisesta, riskienhallinnasta ja tekoälystä

Tulevaisuudesta ei ole olemassa faktoja. Ennakoinnissa pyritään vaikuttamaan uskottaviin kehityskulkuihin muokkaamalla niitä uudelleen. Strategisessa ennakoinnissa on samankaltaisia piirteitä riskienhallinnan kanssa: myös siinä pyritään paljastamaan ajatusvirheitä, joiden pohjalle määrättyjä suunnitelmia on tehty.

Kirjoittajan tiedot ja porosta varoittava liikennemerkki.

Porojen sijaintidatan hyödyntäminen liikenneturvallisuudessa: mahdollisuuksia ja esteitä poroelinkeinon näkökulmasta

DIT4BEARs-hankkeessa tehtiin poronhoitajille kysely, jolla selvitettiin heidän näkemyksiään ja suhtautumistaan liikenneturvallisuutta edistävään toimintaan porojen paikannuksen avulla. Paikannuslaitteiden kattavampaan käyttöön ja myös sijaintidatan jakamiseen suhtaudutaan myönteisesti.