Uudistavassa eli regeneratiivisessa majoitustoiminnassa majoitusyritys uudistaa sitä ympäröivää luontoa ja yhteisöä eli sen toiminnan vaikutukset ovat nettopositiivisia. Majoitusyritys ei siis ole vastuussa pelkästään omasta elinvoimaisuudestaan, vaan kannattava liiketoiminta käsitetään työkaluksi, jonka avulla majoitusyritys tuottaa kokonaisvaltaista arvoa paikalle, jossa se sijaitsee.
Yhteiskunnalliset yritykset edustavat uutta ajattelutapaa. Sen sijaan, että ne edistäisivät talouskasvua hinnalla millä hyvänsä, ne integroivat talouden ihmisten, yhteiskuntaan ja luonnon hyvinvointiin.
Suomessa arvioidaan olevan noin 5 000 yhteiskunnallista yritystä, jotka työllistävät yli 85 000 henkilöä. Lapissa niitä on 148.
Palvelujen kehitys suuntautuu kohti kokonaisvaltaisempia, ennakoivampia ja vastuullisempia ratkaisuja. Asiakaskokemus, merkityksellisyys ja kestävyys nousevat keskeisiksi kilpailutekijöiksi.
Tuotteistamisen opintojaksolla liiketalouden opiskelijat eivät vain harjoitelleet tuotteistamista, vaan kehittivät palveluja kahden yrityksen aitoihin tarpeisiin.
Esteettömyys ei liity vain fyysisiin tiloihin, vaan on osa koko matkaketjua vaatien kokonaisvaltaista palvelumuotoilua ja monialaista osaamista. Matkailussa esteettömyys määritellään usein kolmen ulottuvuuden kautta: fyysinen, viestinnällinen ja sosiaalinen esteettömyys.
Tämä artikkeli pohjautuu Lapin ammattikorkeakoulussa tehtyyn selvitykseen Lapin esteettömän matkailun nykytilasta.
Uraohjaus on perinteisesti tukenut yksilöä kohti työelämässä menestymisen ihannekuvia. Vaikka vahvuusperustainen ajattelu on tuonut ohjaukseen myönteisiä elementtejä, se voi samalla huomaamatta vahvistaa käsitystä, että menestyminen on yksilön jatkuvan kehittämisen ja sopeutumisen varassa. Tässä piilee julman optimismin vaara. Yksilö pyrkii sinnikkäästi kohti ihanteita ja menestystä, jotka eivät ole realistisia. Julma optimismi ohjaa ylisuoriutumiseen.
Korkeakoulun digitaalinen palveluympäristö on laajentunut vaiheittain, jopa hieman huomaamatta taustalla. Vuosien aikana käyttöön on tullut uusia järjestelmiä hakemiseen, opiskelun aloittamiseen, oppimiseen ja opettamiseen, viestintään, ohjaukseen, harjoitteluun, valmistumiseen ja alumnivaiheeseen. Samanaikaisesti nämä kytkeytyvät entistä tiiviimmin sekä toisiinsa että kansalliseen koulutuksen digitaaliseen ekosysteemiin. Tarkastelemme tätä kokonaisuutta oppijan ja korkeakoulun näkökulmasta.
Palveluiden murros näkyy lastensuojelussa kokonaisvaltaisena muutoksena, joka ulottuu rakenteisiin, toimintakulttuuriin ja työn arkeen. Keskeistä on siirtymä korjaavasta työstä ennaltaehkäisevään tukeen.
Lastensuojelun haasteina ovat palvelujärjestelmän monimutkaisuus, pirstaleisuus sekä resurssiniukkuus.
Luontokokemukset ovat yhteydessä parempaan terveyteen ja elämänlaatuun. Luonto ikääntyneiden palveluissa ei ole vain toimintaa tai menetelmä, vaan se on osa laajempaa ajattelutapaa. Siinä ikääntyneen ihmisen suhde ympäröivään maailmaan nähdään arvokkaana ja hyvinvointia ylläpitävänä voimavarana.
Digitalisaation ja tekoälyn vähittäinen arkipäiväistyminen haastaa myös perinteistä sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottamistapaa.
Tarkastelemme tässä artikkelissa digiasioinnin keskeisiä reunaehtoja Lapin maakunnan alueella alueellisen saavutettavuuden, lainsäädännön sekä digitaalisten sosiaali- ja terveyspalvelujen kypsyysasteen näkökulmista.
Asiakasymmärrys voidaan määritellä asiakkaista eri lähteistä kerätyn datan, käyttäytymistiedon ja palautteen systemaattiseksi hyödyntämiseksi päätöksenteossa.
Kun laitteet ovat jatkuvasti yhteydessä toisiinsa tuottaen reaaliaikaista dataa, voidaan asiakasymmärryksen laatua kehittää entistä älykkäämmin ja tarkemmaksi. Digitaaliset kaksoset (Digital Twins) voivat nousta tärkeäksi työkaluksi.
Alustatalous edustaa laajempaa muutosta, joka ei rajoitu yksittäiseen toimialaan tai oikeudenalaan. Kyse on kehityssuunnasta, jossa palveluiden tuotanto hajautuu, verkostoituu ja siirtyy yhä useammin organisaation ulkopuolelle. Yritykset eivät enää toimi selkeästi rajatuissa rakenteissa, vaan osana sopimusverkostoja, joissa toimijoiden roolit ja vastuut voivat vaihdella tilanteesta toiseen. Tämä kehitys haastaa myös perinteisen käsityksen riskienjaosta.
Myös rakennusalan tulee tarkastella vakiintuneita toimintatapojaan, jotta voimme turvata lastemme ja tulevien sukupolvien tulevaisuuden. Voisivatko siirrettävät tilaelementit olla yksi konkreettinen toimi?
Tilaelementtien valmistaminen tehdasolosuhteissa haastaa perinteisen käsityksen työmaalla tapahtuvasta rakentamisesta.
Tekoälyalalla vuodet ovat koiran vuosia. Reilussa kahdessa vuodessa teknologia on mennyt valtavasti eteenpäin, paljon nopeammin kuin yhteinen kielemme tai kulttuurimme pystyy muutosta omaksumaan. Ajan tasalla pysyminen olisi kuitenkin tärkeää. Kun ymmärrämme isoja kehityskulkuja, saamme ainakin yhden selityksen sille, miksi nuori ei löydä ensimmäistä työpaikkaansa tai miksi naapuriin aletaan rakentamaan Googlen datakeskusta.
On kaksi keskeistä syytä sille, miksi tekoälystä on hankalaa saada järkevää kokonaiskuvaa muodostettua.
Lyhyessä ajassa tekoäly on vakiintunut osaksi monen työntekoa ja tuonut monipuolisia mahdollisuuksia esimerkiksi markkinointiin ja sisällöntuotantoon. Kuluttajien mielipiteitä ja näkemyksiä tekoälyllä generoituun sisältöön on alettukin tutkia.
Tarkastelen tässä artikkelissa GenAI:n käyttöä ja vastuuta erityisesti kuluttajan ja työntekijän käsissä: Mitä merkitystä on visuaalisen sisällön laadulla, kuka on siitä vastuussa, ja mitä vaikutuksia sillä voi olla uskottavuuteen ja luottamukseen?
Tutkimustieto digitaalisten sosiaali- ja terveyspalveluiden vaikuttavuudesta on osin ristiriitaista. Digitaalisten ratkaisujen lisääntyminen siirtää hoitotyön vastuun painopistettä entistä vaativampaan näyttöön perustuvaan päätöksentekoon, hoidon koordinointiin sekä potilasturvallisuuden ja yhdenvertaisuuden varmistamiseen, muodostaen näin keskeisen perustan saavutettavalle ja vaikuttavalle hoitotyölle pitkien etäisyyksien alueilla.
Keskustelevaan tekoälyyn pohjautuvissa chatbot-palveluissa keskusteluaiheet ovat yleensä arkaluontoisia ja vaativat sensitiivisyyttä, laajaa tietoperustaa ja kykyä tehdä yksilöllisiä tilannearvioita. Palvelun loppukäyttäjä on yleensä tavalla tai toisella haavoittuvassa elämäntilanteessa.
Tämän artikkelin tavoitteena on lisätä yleistä tietoisuutta eettisistä lähtökohdista kehitettäessä keskustelevaan tekoälyyn pohjautuvia palveluita.
Sosiaalialalla ei ole perinteisesti kerätty vaikuttavuustietoa, mutta eri hyvinvointialueilla on parhaillaan käynnissä kehittämistoimia vaikuttavuustiedon saatavuuden parantamiseksi.
Artikkelissa avataan vaikuttavuuden ja sen arvioinnin monitasoisuutta sekä analytiikan mahdollisuuksia tukea sosiaalihuollon vaikuttavuuden arviointia ja tiedon hyödyntämistä.
Tässä artikkelissa esitellään tekoälyn hyödyntämistä matkailuyrityksiä palvelevassa ennakoinnissa. Aluksi käydään läpi ennakoinnin periaatteita, ennakointitiedon tuottamista tekoälyn avulla ja myöhemmin kokemuksia pilottikokeilusta.
Tekoäly vaikuttaa kokeilujen perusteella olevan hyvä väline matkailuyrityksiä tukevaan ennakointiin. Trendien tai heikkojen signaalien katsaus onnistuu sen avulla nopeasti ja mikä huomattavaa, annettuun asiayhteyteen räätälöidysti.
Tekoäly matkailun myynti- ja markkinointiprosessien tukena hankkeen laadullisen nykytilaselvityksen tavoitteena oli tarkastella tekoälyn (AI) hyödyntämiseen liittyviä myynti- ja markkinointikäytäntöjä Lapin matkailuyrityksissä.
Selvitys pohjautuu kolmeen eri aineistoon, jotka on kerätty huhtikuun 2024 ja tammikuun 2025 välisenä aikana Lapin matkailuyrityksissä.