Monilla aloilla haluttaisiin turvautua ajattelutapaan, joka nojaa suljettuihin systeemeihin. Suljetuissa systeemeissä ihminen toimii ennustettavasti kuin kone ainakin, eikä ulkoiset tapahtuvat vaikuta ihmisen toimintaan.
Organisaatiossa tai työyhteisössä vallitseva kulttuuri voi monin tavoin estää tai edistää kokeiluihin suhtautumista ja niihin ryhtymistä.
Miten virtuaaliteknologiaa voidaan käyttää osana perinteistä teatteriesitystä?
Voiko virtuaalituotantoa käyttämällä luoda immersiivisen ja interaktiivisen teatterikokemuksen?
The urgency of addressing the professional media presence of artists is undeniable. As society becomes increasingly reliant on digital technology for communication, commerce, and culture, artists must equip themselves with the skills and knowledge necessary to thrive in the digital age.
By embracing initiatives like PMP, artists can collaborate effectively, seizing the opportunities afforded by digital media to enrich their artistic practice and expand their reach in an ever-evolving landscape.
Kielen ja kulttuurin merkitys identiteettien rakentumisessa ja yhteiskuntaan kuulumisessa on suuri. Lapin AMKissa opiskelee monikielisiä ja -kulttuurisia tulevaisuuden osaajia, joiden viihtymiseen on kehitetty yhteisöllisiä ja innovatiivisia tapoja kotoutua paikkakunnalle ja oppia kieltä.
Tässä artikkelissa kerromme seuraavista Lapin AMKissa viime vuosina pilotoiduista kieli- ja kulttuuritietoisuuden kokeiluista: kielikummitoiminta, Finnish Club, Culture Bump sekä pelipohjainen kielenoppiminen.
Lapin ammattikorkeakoulun eHospitality-hankkeessa lähdettiin rohkeasti kokeilukulttuurin tielle. Vuosina 2021–2023 hanke toimi alustana kokeilukehittämiselle, jossa oli mukana Lapin ammattikorkeakoulun opettajia, kehittäjiä, opiskelijoita ja matkailualan yrittäjiä ja toimijoita.
Tässä artikkelissa esittelemme hankkeemme neljä eri kokeilua: podcast, yhteinen blogi, Hotjar ja eye tracking.
The aim of this article is to assess the impact of newly developed method for teaching sustainable entrepreneurship at higher education (HE) institutions that aims to encourage climate action by young people and aspiring entrepreneurs.
Lapin alueella kiertotalousosaaminen on kehittynyt isoin harppauksin. Erityisesti teollinen kiertotalous on nostettu keskiöön, koska vaikuttavuustekijät ovat selkeät. Lappi ja erityisesti Meri-Lappi ovat profiloituneet teollisuuteen, joten on luonnollista tarkastella erityisen tarkasti teollisen kiertotalouden kehitystyötä.
Kiihdytyskaista-toimintamallin avulla on tarkoitus tunnistaa ja nopeuttaa teollisen kiertotalouden hankkeiden, projektien ja kehitystoimien toteutusta erityisesti pk-sektorilla.
Sosiaalinen media on tullut jäädäkseen tieto-, neuvonta- ja ohjauspalveluihin. Some-ohjaus ei missään nimessä saa korvata virallisia ohjauksen tapoja, mutta ainakin omaan ohjaukseeni se on tuonut mukavan lisän.
Eräs opiskelija kommentoi, että opoa on kiva nähdä, vaikkei koululla paikan päällä pyöri. Saankin säännöllisesti palautetta opiskelijoilta siitä, että on hyvä, että olen myös somessa.
Pop up Opari on posterinäyttely, jossa tulevat amk-restonomit esittelevät postereilla valmiita opinnäytetöitään.
Koronapandemian pakotettua lähes kaikki oppimistilaisuudet verkkoon meinasi Pop up Oparikin jo hiipua. Nykyään Pop up Opari toteutetaan Padletillä ja Zoomilla.
Tehdäänkö hankkeessasi MOOCia? Niin tehdään myös Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskuksen rahoittamassa Kestävän matkailun osaamismerkit -hankkeessa. Haluankin esitellä meidän tapamme toteuttaa MOOC sellaisilla työkaluilla, joihin kokeilumme mukaan normiopettajan digitaidot riittävät.
Toivottavasti näistä muistiinpanoista on sinulle hyötyä myös Moodlen työtilaa opintojaksolle rakentaessasi ja innostut kokeilemaan, mihin kaikkeen työkalut taipuvat!
Tässä artikkelissa tarkastelemme Lapin ammattikorkeakoulun Rovaniemen kampuksen hoitotyön opiskelijoiden osallistumista digitaalisten palveluiden kehittämistyöhön Lapin hyvinvointialueen (Laphan) kotihoidon etäviriketoiminnan tuottamisessa.
Kehittämiseen osallistuminen on mahdollistanut opiskelijoille aivan uudenlaista innovatiivista toimintaa ja erityisesti etäohjaukseen liittyvien ammatillisten kompetenssien kehittämistä.
Hoitotyön monimuotokoulutuksessa verkko-opintoja on kehitetty ja toteutettu pitkään, mutta ensimmäistä opintojaksoa ei ole kuitenkaan ollut aiemmin mahdollista opiskella kokonaan verkossa.
Lähihoitajataustaiset opiskelijat ovat antaneet jonkin verran palautetta, että heidän osaamistaan voitaisiin tunnistaa peremmin ja tarjota opintojaksolle erilainen suoritustapa. Niimpä Kemin kampuksella tarjottiin vaihtoehtoinen suoritustapa verkko-opintoina.
Hyvällä itsensä johtamisella voi vaikuttaa työn tuloksellisuuteen, työhyvinvointiin, jaksamiseen ja tasapainoisempaan elämään.
Ammattikorkeakouluopinnoissakin tulisi esimerkiksi erilaisten pedagogisten ratkaisujen avulla vahvistaa nykyistä enemmän opiskelijoiden itsensä johtamisen taitoja. Samalla tuettaisiin ja kannustettaisiin tulevaisuuden asiantuntijoita elinikäiseen oppimiseen, työelämässä menestymiseen ja urakehitykseen.
Etätyössä ja -johtamisessa suurin haaste on luottamus. Luottamuksen lisäksi etäjohtamisen kulmakiviä ovat arvostus ja avoimuus. Esihenkilön on osattava toimia digitaalisen ympäristön ja vaihtelevien tilanteiden mukaan, eikä vanhanaikainen johtamisosaaminen siihen riitä.
Valmentavan johtamisen avulla jokaisen potentiaali tulee esiin ja uutta tietoa sekä osaamista pystytään kerryttämään.
Yk:n kestävän kehityksen toimintaohjelma Agenda 2030 on nyt puolessa välissä. Yritykset ovat lähteneet aktiivisesti viestimään vastuullisuudestaan, mutta vain harvat asettavat toiminnalle tavoitteita tai julkaisevat niiden tuloksia.
Kestävän kehityksen sisäiset muutostaidot (IDG) -viitekehys on avoin yhteiskehittämisprojekti, jossa kartoitetaan kestävään kehitykseen tarvittavaa osaamista ja kyvykkyyksiä.
Lainsäädännössä on määritelty monia asioita, jotka on otettava huomioon, että työntekijöiden hyvinvointi voidaan turvata – toimenpiteet eivät ole vapaaehtoisia vaan velvoittavia.
Aito halu henkilöstön kuulemiseen ja osallistamiseen on tärkeää, jotta voidaan saada parhaita tuloksia toimintaan. Lainsäädännöissä edellytetään monissa paikoin vuorovaikutusta ja yhteistoimintaa, mutta toki työnantaja direktio-oikeutensa kautta lopulta määrittelee pitkälti toimintansa.
Pedagogiseen johtamiseen voidaan katsoa lähtökohtaisesti kuuluvan ajatus uudistumisesta ja muutoksesta.
Kuvaan tässä artikkelissa Lapin ammattikorkeakoulussa vuosina 2020-2023 toteutettua pedagogista johtamista keskittyen AMK-tason strategisen pedagogisen johtamisen näkökulmaan ja sitä kuvaaviin käytännön esimerkkeihin.
Ongelmiin ei voi vastata samanlaisella ajattelulla kuin millä ne synnytettiin. Siksi ongelmien jäsentämisen tapaa pitäisi ravistella ja opetella pois toimimattomista malleista. Uusia johtamisen välineitä haetaan systeemi- ja kompleksisuusajattelusta, jotka ohjaavat kohden asioiden holistista hahmottamista, ennakkoluulottomuutta, rohkeutta ja epävarmuuden sietokykyä.
Kuinka opitaan ajattelemaan ja toimimaan systeemisesti?